854/1991

Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Yliopiston kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yliopistolla voi olla toimintayksiköitä myös muilla paikkakunnilla.

Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.

Yliopistolla on itsehallinto-oikeus.

Konsistorin oikeudesta antaa lausunto ennen yliopistoa koskevien lakien ja asetusten antamista säädetään hallitusmuodon 77§:n 2 momentissa.

Yliopistolla on yksinoikeus suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemiseen sekä oikeus yhden apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sille on aikaisemmin vakuutettu tai luovutettu.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Yliopistossa on vaalikollegio, joka asettaa ehdokkaat kanslerin nimittämistä varten sekä valitsee rehtorin ja vararehtorit. Vaalikollegioon kuuluvat konsistorin ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet ja varajäsenet. Vaalikollegioon kuuluvista virkamiehistä säädetään asetuksella.

Yliopistossa on kansleri, joka edistää tieteitä ja valvoo yliopiston etua ja toimintaa.

Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut tieteen tai yliopiston hyväksi.

Kanslerin nimittää tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esityksestä kolmesta yliopiston vaalikollegion suhteellisilla vaaleilla asettamasta ehdokkaasta.

Kanslerin tehtävänä on:

Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä yliopistoa koskevia asioita.

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsistori ja rehtori.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekunnan laitoksista säädetään 22§:ssä.

Konsistorin alaisen erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi olla vain yliopistoon kuuluva täysivaltainen henkilö. Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi kuitenkin olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä.

Konsistoriin kuuluvat rehtori, vararehtorit ja tiedekuntien dekaanit sekä kaksitoista muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut kaksitoista jäsentä valitaan seuraavasti:

Dekaanin varajäsenenä konsistorissa toimii varadekaani. Jokaiselle 2 momentissa tarkoitetulle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen.

Asetuksella säädetään uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta kesken toimikauden.

Konsistorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään:

Yliopiston vakinaiset professorit muodostavat suuren konsistorin, jonka tehtävänä on edistää eri tieteenalojen välistä yhteistoimintaa ja ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa.

Vaalikollegio valitsee rehtorin ja kaksi vararehtoria kolmeksi vuodeksi kerrallaan yliopiston vakinaisten professoreiden joukosta. Rehtori ja vararehtorit valitaan kukin erikseen.

Rehtori tai jompikumpi vararehtoreista valitaan niistä professoreista, joiden virka on perustettu ruotsinkielistä opetusta varten.

Rehtori johtaa vararehtorien avustamana yliopiston toimintaa. Rehtori on konsistorin ja suuren konsistorin puheenjohtaja.

Rehtori käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Rehtori voi saattaa konsistorin ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Yliopistossa on hallintovirasto, jonka tehtävänä on huolehtia konsistorin ja rehtorin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Rehtorin toimivaltaan kuuluvan asian siirtämisestä hallintojohtajan tai hallintoviraston muun virkamiehen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi säädetään asetuksella.

Yliopistossa on teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.

Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla 11, 19 tai 27 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvoston puheenjohtajana toimii dekaani. Konsistori päättää tiedekuntaneuvostojen jäsenten ja varajäsenten määrästä.

Jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit keskuudestaan viisi, yhdeksän tai kolmetoista, muu henkilökunta keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän ja opiskelijat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän sen mukaan, kuuluuko neuvostoon 11, 19 tai 27 jäsentä. Jäsenistä ja varajäsenistä, jotka muu henkilökunta kuin vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit valitsee, ainakin yhden jäsenen ja yhden varajäsenen tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen ja varajäsenen tulee olla muu kuin opettaja. Uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta kesken toimikauden säädetään asetuksella.

Käsiteltäessä 19§:n 3 kohdassa tarkoitettuja asioita tiedekuntaneuvostoon kuuluvat 1 momentissa mainittujen jäsenten lisäksi tiedekunnan kaikki vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:

Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin ja varadekaanin toimikaudekseen neuvostoon kuuluvien vakinaisten professoreiden ja apulaisprofessoreiden joukosta.

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa.

Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä.

Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten.

Konsistori päättää laitosten muodostamisesta.

Laitoksen monijäsenisessä hallintoelimessä tulee olla edustettuina laitoksen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat siten kuin asetuksella säädetään.

Yliopistossa on kirjasto ja myös muita erillisiä laitoksia.

Yliopiston kirjasto toimii myös kansalliskirjastona. Sen tehtävistä on myös voimassa, mitä vapaakappalelaissa (420/80) säädetään. Muutoin kirjaston tehtävistä säädetään asetuksella.

Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin 3 momentissa tarkoitetut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan oikeusturvaa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Yliopistossa on professorin ja apulaisprofessorin virkoja, joiden täyttämisestä säädetään erikseen.

Yliopistossa on dosentteja.

Yliopiston muista opettajista säädetään asetuksella.

Yliopiston opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muuten on riittävät perustiedot opintoja varten.

Yliopisto päättää opiskelemaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä.

Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Jollei ruotsinkielistä opetusta varten ole erillistä linjaa, yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.

Yliopiston opetuskielet ovat suomi ja ruotsi.

Opettaja antaa jäljempänä mainituin poikkeuksin opetuksensa suomen kielellä. Jos virka on perustettu yksinomaan tai osaksi ruotsinkielistä opetusta varten, opetuskieli määräytyy tämän mukaisesti.

Opettaja, jonka virka on perustettu yksinomaan suomenkielistä tai yksinomaan ruotsinkielistä opetusta varten, voidaan oikeuttaa antamaan enintään puolet opetuksestaan toisella kielellä.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, saadaan opetuskielenä käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä. Ulkomaalainen opettaja ja opettaja, joka ei ole syntyperäinen Suomen kansalainen, voidaan oikeuttaa käyttämään yksinomaisena opetuskielenään vierasta kieltä.

Dosentti saa itse valita opetuskielensä.

Ruotsin kielellä annettavaa opetusta varten on ainakin seuraava määrä professorin virkoja:

Yliopistossa voi näiden virkojen lisäksi olla muita opettajan virkoja yksinomaan tai osaksi ruotsinkielistä opetusta varten.

Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.

Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan käyttää suomen tai ruotsin kieltä, jollei aineen laatu toisin vaadi.

Opiskelijan oikeudesta käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä päättää yliopisto.

Yliopiston virkakieli on suomi. Jokaisella on kuitenkin omassa asiassaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä. Sama oikeus on yliopistoon kuuluvien henkilöiden keskuudessa toimivalla yhdistyksellä ja yhteisöllä.

Hallintoelimen jäsenellä on oikeus hallintoelimen kokouksessa käyttää suomea tai ruotsia.

Opetusta koskevat tiedonannot laaditaan sillä kielellä, jolla opetusta annetaan.

Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan vaaditaan riittävä ruotsin kielen taito sekä lisäksi suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Vaadittavasta kielitaidosta ja sen osoittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Yliopisto päättää suomen ja ruotsin kielen taidosta, joka vaaditaan 1 momentissa tarkoitettuun virkaan ulkomaalaiselta sekä Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) säädetään virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksikielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli on suomi.

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Asianosainen saa hakea muutosta muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun yliopiston päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, jolla on valittu kansleriehdokkaat, rehtori, vararehtori, dekaani tai varadekaani eikä myöskään päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista, opintosuorituksen arvostelua tai oppiarvon myöntämistä.

Asianosainen voi tehdä kanslerille kirjallisen muistutuksen 19§:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista tiedekuntaneuvoston päätöksistä, lukuun ottamatta lisensiaatintutkimusta koskevaa päätöstä, 14 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Muistutuksen johdosta kansleri voi palauttaa asian tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Opiskelemaan pyrkivä voi hakea oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen asetuksessa säädetyllä tavalla.

Opiskelija voi hakea oikaisua muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan arvosteluun asetuksessa säädetyllä tavalla.

Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitetun oikaisuhakemuksensa johdosta annettuun päätökseen, voi hakea siihen oikaisua oikeusturvalautakunnalta.

Yliopistossa on oikeusturvalautakunta, jonka konsistori asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan tulee olla vakinainen professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla vakinainen professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori, vähintään yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja vähintään yhden opiskelija. Lautakunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Lautakunnan tehtävänä on käsitellä 34§:n 3 momentissa tarkoitetut asiat sekä tehdä aloitteita oikeusturvan kehittämiseksi ja antaa lausuntoja oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.

Yliopiston opiskelijat muodostavat ylioppilaskunnan.

Opiskelijat voivat kuulua osakuntiin.

Ylioppilaskunnalla ja osakunnilla on oikeus itsehallintoon siten kuin asetuksella säädetään.

Yliopisto voi suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisölle näiden tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.

Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä maksuista säädetään asetuksella. Maksuja määrättäessä on noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja toimintaansa varten.

Yliopiston 5§:ssä tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään valtion tulo- ja menoarviossa yliopistolle myönnetyistä varoista. Varojen hoidosta päättää konsistori. Yliopisto tekee omissa nimissään näitä varoja koskevat oikeustoimet ja käyttää niiden osalta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisessa.

Yliopisto on 2 momentissa tarkoitettujen varojen osalta vapaa veroista ja valtiolle maksettavista maksuista, jollei laissa jonkin veron tai maksun osalta toisin säädetä.

Lahjoitus- tai testamenttivaroilla perustettuun virkaan kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muuhun vastaavaan virkaan.

Oikeustieteellisen tiedekunnan valitessa jäsentä ja varajäsentä, joista säädetään valtakunnanoikeudesta annetun lain 1§:n 2 momentissa, tiedekuntaneuvostoon kuuluvat 18§:n 1 momentissa mainittujen jäsenten lisäksi tiedekunnan kaikki vakinaiset professorit.

Yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä säädetään erikseen.

Tarkempia yliopistoa koskevia säännöksiä annetaan asetuksella siten kuin hallitusmuodon 77§:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi yli- opisto voi, sen mukaan kuin 9§:n 1 momentin 2 kohdassa ja 12§:n 4 kohdassa säädetään, antaa johtosääntöjä ja muita yliopistossa noudatettavia yleisiä määräyksiä.