794/1991

Tämä asetus koskee kuluttajalle tai suurtaloudelle myytäväksi tarkoitetun valmiiksi pakatun elintarvikkeen pakkausmerkintöjä. Pakkausmerkintöjä koskevia säännöksiä sovelletaan myös elintarvikkeesta esitteessä tai muulla tavalla myynnin yhteydessä annettaviin tietoihin.

Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta siltä osin kuin muualla toisin säädetään.

Tätä asetusta sovelletaan pakkaamattomina myytäviin elintarvikkeisiin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään tai tämän asetuksen nojalla määrätään.

Elintarvikkeiden tarjontaan, myyntiin ja muuhun markkinointiin kuluttajille sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, kuluttajansuojalain (38/78) säännöksiä.

Elintarvikkeen ravintoarvon ilmoittamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Pakkaukseen tehtäväksi säädetyt merkinnät tulee tehdä pysyvällä tavalla helposti havaittavaan paikkaan riittävän isokokoisin kirjaimin siten, että merkinnät ovat helposti luettavia ja ymmärrettäviä. Niitä ei saa peittää, hämärtää tai katkaista millään muulla kirjallisella tai kuvallisella esityksellä.

Pakkausmerkinnät eivät saa johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen ominaisuuksien, koostumuksen, luonteen, tunnistettavuuden, määrän, säilyvyyden, alkuperän, valmistus- tai tuotantomenetelmän tai muun vastaavan seikan suhteen. Pakkausmerkinnöissä ei saa ilmoittaa elintarvikkeella olevan sellaista erityistä vaikutusta tai ominaisuutta, jota sillä ei ole tai jonka suhteen se ei poikkea muista vastaavista elintarvikkeista.

Elintarvikkeen pakkauksessa tulee olla sen mukaan, kuin tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään, sekä ottaen huomioon säädetyt tai määrätyt poikkeukset, ainakin seuraavat merkinnät:

Elintarvikkeen nimenä on käytettävä siitä käytettäväksi säädettyä tai määrättyä nimeä tai tällaisen puuttuessa Suomessa yleiseen käyttöön vakiintunutta nimeä. Jos tällaista nimeä ei ole, käytettävän nimen tulee kuvata elintarviketta ja tarvittaessa sen käyttöä siten, että se riittävän täsmällisesti yksilöi kysymyksessä olevan elintarvikkeen ja erottaa sen elintarvikkeista, joiksi sitä muutoin voisi luulla. Tavaramerkki tai kauppanimi ei korvaa elintarvikkeen nimeä.

Elintarvikkeen nimestä tulee ilmetä sen olomuoto tai siihen kohdistunut erityinen käsittely, kuten jauhaminen, pakkaskuivaus, tiivistys tai savustus, milloin sellaista tietoa on pidettävä ostajan kannalta tärkeänä.

Ainesosa tulee ilmoittaa siten kuin tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

Jos elintarvikkeen ainesosa itse on koostettu useasta ainesosasta, sen ainesosia pidetään lopullisen elintarvikkeen ainesosina.

Elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt ainesosat tulee luetella yhtenä kokonaisuutena valmistusajankohdan mukaisessa painon mukaan alenevassa järjestyksessä varustettuna otsikolla ''valmistus- ja lisäaineet'', ''ainesosat'', ''aineosat'' tai ''ainekset'', taikka käyttämällä lausetta tai johdantoa, johon edellä mainittu otsikko sisältyy.

Lisätty vesi ja haihtuvat aineet ilmoitetaan niiden lopullisessa elintarvikkeessa olevien paino-osuuksien mukaisessa järjestyksessä. Lisätyn veden tai haihtuvan aineen määrä saadaan vähentämällä lopullisen elintarvikkeen painosta valmistuksessa käytettyjen muiden ainesosien kokonaismäärä. Lisättyä vettä tai haihtuvaa ainetta ei tarvitse ilmoittaa, jos sen määrä ei ylitä viittä prosenttia lopullisen elintarvikkeen painosta.

Elintarvikkeen valmistukseen käytetty, kahdesta tai useammasta ainesosasta koostettu ainesosa saadaan ilmoittaa omalla nimellään painonsa mukaisella paikalla ainesosaluettelossa edellyttäen, että välittömästi ainesosan nimen jälkeen ilmoitetaan sen ainesosat painon mukaan alenevassa järjestyksessä.

Jos koostetun ainesosan määrä on vähemmän kuin 25 painoprosenttia lopullisesta elintarvikkeesta, tarvitsee siihen käytetyistä ainesosista ilmoittaa ainakin ne lisäaineet, joilla on lisäaineellista vaikutusta lopullisessa elintarvikkeessa ja muista ainesosista ainakin ne, jotka voivat aiheuttaa elintarvikkeen käyttäjälle yliherkkyysoireita.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista yliherkkyysoireita aiheuttavista ainesosista.

Lisäaine ilmoitetaan ryhmänimellä ja lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella. Jos lisäaine kuuluu useampaan kuin yhteen ryhmään, lisäaineen pääasiallinen käyttötarkoitus elintarvikkeessa määrää ryhmänimen. Lisäaine, joka ei kuulu mihinkään ryhmään, ilmoitetaan nimellä tai numerotunnuksella.

Lisäaineiden ryhmänimien ja numerotunnusten osalta noudatetaan, mitä elintarvikelisäaineista annetussa asetuksessa (973/85) säädetään tai sen nojalla määrätään.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä lisäaineen käytöstä ilmoittamisesta pakkausmerkinnöissä.

Elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä voidaan korostaa jotakin sen ainesosaa, jos tämä ainesosa on oleellinen elintarvikkeen tiettyjen erityisten ominaisuuksien kannalta.

Ainesosan määrä tulee ilmoittaa valmistushetken mukaan prosentteina lopullisen elintarvikkeen painosta. Ainesosan määrän saa ilmoittaa myös nautintavalmiin elintarvikkeen painosta edellyttäen, että tämä selvästi käy merkinnästä ilmi.

Merkintä on tehtävä välittömästi elintarvikkeen nimen yhteyteen tai ainesosaluetteloon kyseisen ainesosan kohdalle.

Sisällön määrä on ilmoitettava nestemäisestä elintarvikkeesta Suomessa yleisesti käytetyin paino- tai tilavuusyksiköin ja muusta elintarvikkeesta vastaavin painoyksiköin sen suuruisena kuin se on pakkaushetkellä.

Jos kiinteätä elintarviketta myydään suola-, mauste-, sokeri- tai muussa vastaavassa liemessä, jonka tarkoituksena on pelkästään toimia ostajan valinnan kannalta merkityksettömänä väliaineena, tulee pakkauksessa ilmoittaa sisällön kokonaismäärän yhteydessä myös kiinteän elintarvikkeen valutettu paino.

Jos pakatun elintarvikkeen pakkauksen ulkotilavuus on kohtuuttoman suuri sisällön määrään nähden ja on pelättävissä, että ostajia johdetaan harhaan elintarvikkeen paljouden tai muun vastaavan seikan suhteen, on pakkaukseen tehtävä sisällön määrää koskevia täydentäviä merkintöjä.

Pakkaukseen on tehtävä merkintä ajankohdasta, johon asti elintarvike ainakin asianmukaisesti säilytettynä säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Ajankohta on ilmoitettava käyttämällä sanontaa ''parasta ennen'', jonka jälkeen ajankohta merkitään:

Mitä edellä säädetään, ei estä ''parasta ennen'' -merkinnän ilmoittamista muodossa päivä, kuukausi ja vuosi.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarvittaessa määrätä, mihin elintarvikkeisiin ei tarvitse tehdä merkintää vähimmäissäilyvyysajasta.

Mikrobiologisesti helposti pilaantuvan elintarvikkeen pakkauksessa ilmoitetaan ''parasta ennen'' -ajankohdan sijasta viimeinen käyttöajankohta ja säilytysohje. Viimeinen käyttöajankohta merkitään pakkaukseen käyttämällä sanontaa ''viimeinen käyttöajankohta'' tai ''viimeinen käyttöpäivä'', jonka jälkeen pakkaukseen merkitään päiväys päivänä ja kuukautena sekä haluttaessa myös vuosilukuna.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa esimerkkiluettelon mikrobiologisesti helposti pilaantuvista elintarvikkeista.

Elintarvike-erän tunnuksena tulee käyttää merkintää, jonka perusteella voidaan määrittää erä, johon elintarvike kuuluu. Tunnuksen eteen on liitettävä kirjain ''L'', jollei tunnus muutoin erotu selvästi muista pakkausmerkinnöistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun merkinnän sijasta voidaan käyttää säilyvyysaikaan liittyviä ilmaisuja, kuten ''parasta ennen'' ja päivämäärä tai ''viimeinen käyttöajankohta'' tai ''viimeinen käyttöpäivä'' ja päivämäärä, edellyttäen, että merkinnät ovat täsmällisiä.

Erän määrittäminen ja tunnuksen merkitseminen tehdään elintarvikkeen tuottajan, valmistajan, pakkaajan tai myyjän toimesta.

Jos elintarviketta ei ole pakattu, elintarvike-erän tunnus ja tarvittaessa kirjain ''L'' on merkittävä kuljetuspakkaukseen, -astiaan tai -laatikkoon tai, milloin tämä on erityisen hankalaa, asiaankuuluviin kaupallisiin asiakirjoihin.

Myytäessä pakkaamattomia elintarvikkeita taikka tuotaessa elintarvikkeita maahan muulla tavalla kuin kuluttajalle tai suurtaloudelle valmiiksi pakattuina, on myynti- tai kuljetuslaatikossa taikka -astiassa, niiden välittömässä läheisyydessä olevassa esitteessä tai muulla tavalla selvästi ilmoitettava tuotteen alkuperämaa tai -alue, jos alkuperän ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan.

Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen- ja ruotsinkielellä. Ruotsinkielen asemesta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.

Kotimaassa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain samankielisissä kunnissa, saadaan kuitenkin käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa saadaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.

Edellä 1 momentissa mainittujen säännösten estämättä saadaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä kielellä tai yleisesti tunnetulla kirjainlyhenteellä.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi tarvittaessa yleisesti määrätä poikkeuksia pakkausmerkintöjen tekemisestä, jos merkintöjen tekeminen tiettyyn elintarvikeryhmään tai tietyssä myyntitilanteessa on kohtuuttoman vaikeata ja ostajalle voidaan muulla tavoin antaa elintarviketta koskevat välttämättömät tiedot.

Elintarvikevirasto voi yksittäisissä tapauksissa erityisistä syistä hakemuksesta myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä tai sen nojalla annetuista määräyksistä.

Sen ohella mitä tässä asetuksessa säädetään noudatetaan elintarvikeasetuksen (408/52) säännöksiä.

Tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisen seuraamuksista säädetään elintarvikelaissa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1952 annetun elintarvikeasetuksen 7, 7 a, 10 ja 18-18 g§ niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä niiden nojalla annetut määräykset ja ohjeet lukuunottamatta elinkeinohallituksen 26 päivänä syyskuuta 1989 antamaa päätöstä ravintoarvon ilmoittamisesta (872/89).

Mitä muualla elintarvikelainsäädännössä säädetään tässä kumottujen elintarvikeasetuksen säännösten noudattamisesta, koskee tässä asetuksessa olevia säännöksiä.

Valmistaja, valmistuttaja, pakkaaja tai maahantuoja saa myydä tässä asetuksessa tarkoitettuja elintarvikkeita toukokuun 1993 loppuun saakka, vaikka ne eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä jos ne ovat tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisia.

Muu kuin 4 momentissa mainittu elinkeinonharjoittaja saa myydä ennen toukokuun 1993 loppua sille toimitetut valmisteet, vaikka valmisteet eivät täytä tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä, jos valmisteet ovat asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisia.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.