652/1991

Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko, poistumisrangaistus ja varoitus.

Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta.

Kurinpitomenettelyssä arestia määrätään vähintään yksi ja enintään kahdeksan vuorokautta, kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta.

Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen. Asevelvollisuuslain (452/50) nojalla palvelevalle kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen.

Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi ja enintään kymmenen vuorokautta sekä ylimääräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään viisi kertaa.

Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpitorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen kurinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuomita enintään neljäkymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä päivältä ja poistumisrangaistusta enintään kaksikymmentäviisi vuorokautta.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vähennystä laskettaessa yksi vapaudenmenetysvuorokausi vastaa yhtä arestivuorokautta, kahden päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisrangaistus- tai poistumiskieltovuorokautta sekä kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.

Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus, poistumisrangaistus sekä arestia enintään viisi vuorokautta ja perusyksikön päälliköllä varoitus ja arestia enintään kolme vuorokautta.

Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön vääpeli saa määrätä asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.

Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista ja 27§:ssä mainituista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on yleisen lain säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Vangitsemisesta säädetään pakkokeinolaissa (450/87).

Vangittua koskevan syytteen käsittelypäivästä säädetään pakkokeinolaissa.

Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa puolustusvoimien palveluksessa oleviin henkilöihin ja heidän hallinnassaan olevaan omaisuuteen kohdistuvia tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön, joka ei ole rikoslain 45 luvun alainen, etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa kuitenkin vain, jos on syytä epäillä edellä mainittuja määräyksiä rikotun.

Luvattomasti hallussa tavattu puolustusvoimien omaisuus, kuten aseet, ampumatarvikkeet ja räjähdysaineet sekä huumausaineet ja luvattomasti hallussa olleet alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (41/72) on säädetty.

Tutkittaessa sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettua rikosta tutkinnanjohtajana on tämän lain 19§:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen ja tutkijana puolustusvoimissa palveleva henkilö. Tutkijan tulee mikäli mahdollista olla rikostutkintaan perehtynyt. Mikäli mahdollista hänen tulee myös olla muu kuin kuulusteltavan suoranainen esimies. Asian laadun vaatiessa esitutkinta voidaan antaa poliisin tai erityisen tutkijalautakunnan toimitettavaksi. Yksittäinen kuulustelu tai muu tutkintatoimenpide voidaan antaa poliisin suoritettavaksi.

Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei lausunnon hankkimisesta aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä. Jos kuuleminen erityisistä olosuhteista johtuen huomattavasti viivästyttäisi asian käsittelyä eikä ole aihetta olettaa, että kuulemisella voisi olla vaikutusta asian käsittelyyn, kurinpitoesimies voi kuitenkin määrätä kurinpitorangaistuksen syylliseksi epäiltyä henkilökohtaisesti kuulematta edellyttäen, että epäilty ei ole katsonut kuulemista tarpeelliseksi.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta. Kurinpitoseuraamuksia tuomittaessa tai määrättäessä on kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.

Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen. Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut.

Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttäminen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä kurinpitorangaistuksen määräämistä.

Arestia voidaan määrätä vain silloin, kun lievempiä seuraamuksia ei voida pitää riittävinä kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttämiseksi joukossa.

Arestia saa määrätä alle 18-vuotiaalle henkilölle vain, milloin on ilmeistä, ettei hän muuten sopeudu sotilaskuriin.

Jos joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että kurinpitomenettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka kurinpitoasiassa tehty päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton, hänen on kumottava päätös tai lievennettävä kurinpitoseuraamusta.

Kumotessaan päätöksen esimies voi määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.

Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken silloin, kun rangaistu muusta kuin terveydellisestä syystä olisi kotiutettava, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42§:ssä on säädetty.

Aresti muunnetaan maksuksi, jos arestin täytäntöönpanoa ei ole aloitettu ennen kotiuttamista tai asevelvollinen kotiutetaan terveydellisestä syystä.

Arestia maksuksi muunnettaessa vastaa yksi arestivuorokausi kahden päivän kurinpitosakkoa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2§:n 4 momentissa ja 43§:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.

Samalla kertaa täytäntöönpantavat poistumisrangaistukset on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.

Jos poistumisrangaistuksen kanssa on samalla kertaa täytäntöönpantavana poistumiskielto-ojennus, katsotaan asianomaisen ensin suorittavan poistumisrangaistuksen. Poistumisrangaistuksen ja poistumiskielto-ojennuksen yhteenlaskettu aika saa olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.

Poistumisrangaistus, jonka täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu tai, jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamisajankohtana, muunnetaan maksuksi. Poistumisrangaistusta maksuksi muunnettaessa vastaa yksi poistumisrangaistusvuorokausi yhden päivän kurinpitosakkoa.

Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista rauhanturvaamishenkilöstöä. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja rauhanturvaamisorganisaatiossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.