Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 625/1991
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/48) tarkoitetun työtapaturman ja ammattitautilaissa (1343/88) tarkoitetun ammattitaudin johdosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamisesta Suomessa asuvalle henkilölle.
Mitä tässä laissa säädetään työtapaturman tai ammattitaudin johdosta korvattavasta kuntoutuksesta, sovelletaan myös muuhun vammaan tai sairauteen, joka korvataan tapaturmavakuutuslain perusteella.
2 §Kuntoutus
Kuntoutuksella tarkoitetaan sellaista toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tuetaan kuntoutujan työhönpaluuta ja työstä suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähennetään työ- tai toimintakykyyn vaikuttavia haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen itsenäistä suoriutumiskykyään.
3 §Kuntoutuksen edellytykset
Kuntoutus korvataan henkilölle, jolla on oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan ja jonka työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat työtapaturman tai ammattitaudin johdosta heikentyneet. Kuntoutus korvataan myös, jos on todennäköistä, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet voisivat sattuneen työtapaturman tai ilmenneen ammattitaudin vuoksi myöhemmin olennaisesti heikentyä.
4 §Korvattava kuntoutus
Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä suoritetaan korvausta kuntoutusajalta syntyneestä ansionmenetyksestä siten kuin jäljempänä säädetään.
5 §Työ- ja ansiokykyyn liittyvä kuntoutus
Kuntoutuksena korvataan työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, joiden avulla kuntoutuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa.
Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta, koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset sekä hänen mahdollisuutensa sijoittua kuntoutuksen päätyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla yleisesti noudatetuin ehdoin.
6 §Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen korvattavat kustannukset
Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen kustannuksina korvataan:
kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset;
työ- ja koulutuskokeilut;
työhönvalmennus kuntoutujan entisessä tai uudessa työssä taikka työklinikassa tai muussa vastaavassa laitoksessa;
tarvittava ja riittävä koulutus kuntoutujalle soveltuvaan työhön tai ammattiin ja tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätön valmentava yleissivistävä peruskoulutus sekä opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset;
kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset;
elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tukemiseksi avustus tai koroton laina työvälineiden ja työkoneiden hankkimista ja oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten;
kuntoutujan käyttöön tarkoitetut apuvälineet ja laitteet sekä niihin rinnastettavat rakenteet, jotka ovat tarpeellisia työtehtävistä suoriutumisessa vamman tai sairauden aiheuttamat toiminnanrajoitukset huomioon ottaen;
vaikeasti vammaiselle avustus tai koroton laina kulkuneuvon hankkimiseksi asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten, jos kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista rajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja;
vaikeasti vammaiselle ylimääräiset työstä ja opiskelusta aiheutuvat matkakustannukset, kun vamma estää käyttämästä yleisiä kulkuneuvoja; sekä
muut näihin rinnastettavat kuntoutuskustannukset.
Jos ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden kestäessä havaitaan, ettei kuntoutujalla ole edellytyksiä kuntoutukseen tai se muutoin havaitaan hänelle soveltumattomaksi, kuntoutuksen alaa voidaan muuttaa tai se voidaan kokonaan lopettaa.
7 §Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus
Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansanterveyslain (66/72) mukaisesti terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoitolain (1062/89) mukaisesti sairaanhoitopiirin tehtäväksi, kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Kuntoutus on korvattava tämän lain mukaisesti myös silloin, kun kuntoutuja on terveyskeskuksen tai sairaalan toimesta lähetetty muualle kuntoutettavaksi.
Kuntoutuksen kustannuksina korvataan:
kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset;
kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa;
vamman tai sairauden aiheuttamien toiminnan rajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset;
vaikeasti vammaisille henkilöille tarpeellisista ja kohtuullisiksi katsottavista vakinaiseen asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; asunnon muutostöiden kustannusten korvaukseen on oikeus enintään kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen painavia syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöille;
sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle aiheutuneet kustannukset mukaan lukien hänen omaisensa tai hänestä tosiasiallisesti huolehtivan henkilön sopeutumisvalmennuksessa mukanaolosta aiheutuneet välttämättömät matka- ja asumiskustannukset sekä tällaisen henkilön ansionmenetys;
kuntoutujalle kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset;
vaikeasti vammaiselle palveluasumisesta aiheutuvat lisäkustannukset;
tulkkipalveluista vaikeasti näkö-, kuulo- tai puhevammaiselle syntyvät kohtuulliset kustannukset; sekä
muut näihin rinnastettavat kuntoutuskustannukset.
8 §Kuntoutusajalta maksettava ansionmenetyskorvaus
Kuntoutujalle, joka on työ- tai koulutuskokeilussa, työklinikassa, työhönvalmennuksessa tai ammattikoulutuksessa taikka sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa, suoritetaan tältä ajalta tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha, tapaturmaeläke ja elinkorko työkyvyn alentumiseen tai haitta-asteeseen katsomatta täysimääräisenä. Täysimääräistä korvausta ei kuitenkaan makseta silloin, kun kuntoutus on siten järjestetty, ettei se estä kuntoutujaa tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä.
Täysimääräinen korvaus suoritetaan myös kohtuulliselta ajalta kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvitettäessä sekä kuntoutuksen alkamista odotettaessa, kun on kysymys 5§:n mukaisesta kuntoutuksesta.
Kuntoutujalle maksetaan 1 momentin mukainen täysimääräinen korvaus myös 5§:n mukaisen kuntoutuksen opetusohjelmaan kuuluvan loman ajalta.
9 §Kuntoutuksen keskeytyminen
Jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittäminen pitkittyy tai keskeytyy tai kuntoutuksen alkaminen viivästyy kuntoutujasta riippuvasta syystä, joka ei ole korvattavan vamman seurausta, keskeytymisen tai viivästymisen ajalta ei suoriteta korvausta 7§:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.
10 §Lain ensisijaisuus
Jos kunta on muun lainsäädännön nojalla antanut kuntoutujalle palveluja ja tukitoimia, jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin kuntoutujalle tämän lain mukaan korvattava kuntoutus, oikeus korvaukseen siirtyy tältä osin kunnalle.
Jos kunta on ilmoittanut antamastaan kuntoutuksesta vakuutuslaitokselle niin myöhään, ettei vakuutuslaitos ole voinut ottaa ilmoitusta huomioon maksaessaan korvausta kuntoutujalle, vakuutuslaitos ei ole velvollinen suorittamaan korvausta kunnalle.
Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kunnan oikeudesta korvaukseen, koskee vastaavasti kansaneläkelaitosta, jos se kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/91) nojalla on järjestänyt kuntoutujalle tämän lain mukaan korvattavaa kuntoutusta tai kuntoutusrahalain (611/91) nojalla maksanut kuntoutusrahaa tämän lain mukaan korvattavan kuntoutuksen ajalta.
11 §Kuntoutusasian vireille saattaminen
Jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, vakuutuslaitoksen tulee omasta aloitteestaan viipymättä saattaa 5§:ssä tarkoitettu kuntoutusasia vireille ja huolehtia kuntoutustarpeen selvittämisestä ja kuntoutukseen ohjaamisesta. Tässä tarkoitetun kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet tulee tarvittaessa selvittää vakuutuslaitoksen toimesta ennen kuin vahingoittuneelle voidaan myöntää pysyvä eläke.
Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös vahingoittunut, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusasiaa selvittävä henkilö. Vakuutuslaitoksen tulee aloitteen johdosta viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämiseksi.
Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta on hylätty, vakuutuslaitos ohjaa tarpeen mukaan työntekijän hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin.
Lisäksi vakuutuslaitoksen on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa (604/91) säädetään.
12 §Kustannusten jako
Jos tapaturma on sattunut tai ammattitauti ilmennyt ennen 1 päivää tammikuuta 1964, jaetaan vammasta tai ammattitaudista johtuvat kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset vakuutusyhtiöiden kesken siten kuin tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta annetun lain 6§:ssä, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (696/68) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa korvatun kuntoutuksen kustantamiseksi tarpeellinen erä on otettava huomioon tapaturmavakuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvollisen työnantajan suoritettavaa vakuutusmaksua määrättäessä. Maksujen perimisperusteet ja maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
13 §Korvauksen korotus viivästysajalta
Tässä laissa tarkoitetun korvauksen viivästyessä sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslain 60 a§:ssä on säädetty viivästyneen korvauksen maksamisesta viivästysajalta korotettuna.
14 §Muutoksenhaku
Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa on säädetty muutoksenhausta vakuutuslaitoksen tai tapaturmalautakunnan päätökseen.
15 §Kansainvälinen vastavuoroisuus
Valtioneuvostolla on valta päättää sellaisia poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat lain mukaan maksettavia etuja koskevasta vieraan vallan kanssa tehdystä vastavuoroisesta sopimuksesta.
16 §Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
17 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
Tällä lailla kumotaan tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta 20 päivänä joulukuuta 1963 annettu laki (592/63) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneen työtapaturman ja ilmenneen ammattitaudin johdosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamiseen.
Hallituksen esitys 259/90
Sosiaalivaliok. miet. 49/90
Suuren valiok. miet. 253/90
Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen