Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

595/1991

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki työsopimuslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain ( 320/70 ) 45§,

muutetaan 37 a§:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa (723/88), sekä

lisätään 37§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla (30/85) ja mainitulla 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja lakiin uusi 3 a luku seuraavasti:

37 §Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset


Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen tässä pykälässä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.


37 a §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet


Mitä 37§:n 4 momentissa on säädetty irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaavasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisanomisperusteita.

3 a luku Työsopimuksen päättämismenettely

47 a §Luvun soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan työsopimuksen irtisanomiseen ja purkamiseen, jäljempänä työsopimuksen päättäminen. Lisäksi on noudatettava, mitä niistä säädetään muualla tässä laissa.

Tämän luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta määräaikaisen sopimuksen lakkaamiseen 36§:n nojalla eikä 47 b ja 47 c§:n säännöksiä työsopimuksen purkautumiseen 44§:n 2 momentin nojalla.

Luvun 47 f - 47 i§:n säännöksiä ei sovelleta, kun työsopimus on päätetty 37 a, 40, 41 tai 43§:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti eikä myöskään kun määräaikainen työsopimus on purettu 3§:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti.

47 b §Työntekijän ja työnantajan kuuleminen ja työnantajan selvitysvelvollisuus

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 37§:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen 3 tai 43§:ssä tarkoitetusta syystä, hänen on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 43§:ssä tarkoitetusta syystä, hänen on varattava työnantajalle mahdollisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteesta.

Jos työsopimus irtisanotaan 37 a, 40 tai 41§:ssä tarkoitetuilla perusteilla, on työnantajan, konkurssipesän tai kuolinpesän niin hyvissä ajoin kuin mahdollista selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet. Jos toimenpide kohdistuu useisiin työntekijöihin, voidaan selvitys antaa työntekijöille tai näiden edustajille yhteisesti.

Jos työnantajalla on lain taikka sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollisuus neuvotella työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa 3 momentissa tarkoitetuista irtisanomisista, ei edellä tarkoitettua selvitystä tarvitse esittää.

47 c §Työsopimuksen päättäminen

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähettää postitse työnantajan tai työntekijän ilmoittamaan tai muutoin tiedossa olevaan postiosoitteeseen.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus postitse katsotaan 3 ja 40§:ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi.

Jos ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa lähetetty postitse, katsotaan työsopimuksen päättäminen toimitetuksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittamisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla katsotaan postitse lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan viimeistä päivää seuraavana päivänä.

47 d §Työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti irtisanomisen tai purkamisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.

47 e §Kanneaika ja tuomioistuinkäsittely

Kanne työsopimuksen lakkaamista koskevassa asiassa on pantava yleisessä alioikeudessa vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen päättäminen on 47 c§:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

Jos kanne on pantu vireille kuuden kuukauden kuluessa 1 momentissa säädetyn kanneajan alkamisesta, on asia kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisenä.

47 f §Korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä

Työnantaja, joka on 3 tai 37§:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti tai ilman 53§:n 2 momentissa tarkoitettua työntekijöiden enemmistön suostumusta päättänyt työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä tai vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Jos toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on päätetty koeaikana 3§:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, korvaus voidaan kuitenkin määrätä 1 momentissa säädetystä vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitetun korvauksen lisäksi eikä sen sijasta 51§:n mukaiseen vahingonkorvaukseen.

47 g §Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

Jos työsopimus on päätetty 37§:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, tuomioistuimen on vaatimuksesta harkittava, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että on olemassa edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle. Työntekijän on tehtävä vaatimus kuuden kuukauden kuluessa työsopimuksen päättämistä koskevan ilmoituksen toimittamisesta ja työnantajan ennen irtisanomisajan päättymistä.

Edellä 1 momentissa mainittuja edellytyksiä harkittaessa tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomisen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

47 h §Korvaus työsuhteen jatkuessa

Jos tuomioistuin 47 g§:ssä tarkoitetussa tapauksessa katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, se voi määrätä, että työnantajan on maksettava joko 47 f§:n 1 ja 2 momentin mukainen korvaus tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoinen korvaus.

Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnantaja tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa työntekijälle joko irtisanotun työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä 47 f§:n 1 momentissa säädetystä vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta, taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.

47 i §Työsuhteen jatkumisesta riippuvaa korvausta koskevan erimielisyyden ratkaiseminen

Jos 47 h§:ssä tarkoitettua tuomiota täytäntöönpantaessa syntyy erimielisyyttä siitä, kumpi tuomiossa määrätyistä korvauksista on maksettava, työnantajan tai työntekijän on saatettava asia sitä ensiksi käsitelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

47 j §Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän luvun mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.

Työnantajain ja työntekijäin valtakunnallisilla keskusjärjestöillä on oikeus työehtosopimuksin sopia toisinkin siitä, mitä tässä luvussa ja 37§:n 3 momentissa on säädetty. Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus muuten paitsi 47 f§:n osalta työehtosopimuksin sopia toisin kuin edellä tässä luvussa ja 37§:n 3 momentissa on säädetty. Työehtosopimuksen tällaisia määräyksiä saa sopimukseen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa muutoin on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. Milloin työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen sanotunlaisia määräyksiä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaisen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen tai evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen työntekijäin keskusjärjestön tai työntekijäin yhdistysten, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, välillä tehtyyn työehtosopimukseen. Toimiehtosopimukseen sovelletaan vastaavasti, mitä tässä luvussa säädetään työehtosopimuksesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.

Tämän lain menettelytapoja sekä tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä ei sovelleta, milloin työsopimuksen päättäminen on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa.

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOTyöministeri Matti Puhakka

Sivun alkuun