Laki kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain ( 101/60 ) 2§:n 1 momentti, 11 ja 20§, 21§:n 1 momentti, 23, 32 ja 36§, 38§:n 3 momentti, 45 ja 47§, 50§:n 2 momentti, 128, 137, 138 ja 140§, sellaisina kuin niistä ovat 2§:n 1 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (582/77), 21§:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (29/90), 23§ muutettuna 19 päivänä tammikuuta 1968 ja 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetuilla laeilla (40/68 ja 292/71) sekä 45§ osittain muutettuna mainitulla 12 päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla,
muutetaan 1§, 2§:n 2 momentti, 3 ja 8§, 9 a§:n 1 momentti, 18§:n 2 momentti, 19§, 21§:n 2 momentti, 27§:n 1 momentti, 29§, 3 luvun otsikko, 34, 35 ja 37§, 39§:n 1 momentti, 40§, 41§:n 2 momentti, 44§:n 1 ja 2 momentti, 48§:n 1 momentti, 49§, 50§:n 3 momentti, 51 ja 59§, 64§:n 2 momentti, 68§, 75§:n 1 momentti, 76§:n 3 momentti, 77 ja 80§, 82§:n 1 momentin johdantokappale, 1 kohta ja 4 momentti, 83§:n 2 momentti, 6 luvun otsikko, 85§:n 2 momentti, 86 ja 87§, 88§:n 1 momentti, 90§:n 1 momentti, 97§, 7 luvun otsikko, 108§:n 1 ja 2 momentti, 109§:n 1 momentin 1 kohta, 8 luvun otsikko, 115§:n 2 momentti, 117§:n 1 momentin johdantokappale, 1 kohta ja 2 momentti, 119, 123, 124, 124 b, 124 c, 124 g, 125, 126 ja 129§, 130§:n 1 momentti, 131 ja 133§, 136§:n 1 momentti ja 137 a§:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8, 124 b, 124 c ja 124 g§ sekä 137 a§:n 1 momentti 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (31/74), 9 a§:n 1 momentti ja 27§:n 1 momentti mainitussa 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa, 18§:n 2 momentti, 19§, 21§:n 2 momentti, 35§ ja 83§:n 2 momentti mainitussa 12 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa, 39§:n 1 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (605/77), 49 ja 77§, 82§:n 4 momentti ja 86§ mainitussa 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa, 50§:n 3 momentti 16 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (944/83) ja 97§ osittain muutettuna mainitulla 19 päivänä tammikuuta 1968 annetulla lailla, sekä
lisätään lakiin uusi 2 a§ ja 88§:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1 §
Tämä laki koskee kiinteistön muodostamista ja siihen liittyviä toimituksia kaavoitusalueilla.
2 §
Mitä tässä laissa on säädetty kiinteistötuomarista, koskee kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomiokunnan tuomaria tai kihlakunnanoikeutta.
2 a §
Kunnassa voi olla kiinteistöinsinöörin virka. Kiinteistöinsinöörin virka voi olla sivutoiminen. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistöinsinöörin valitsee kunta.
Kelpoisuusehtona kiinteistöinsinöörin virkaan on teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto.
Kiinteistöinsinöörin oikeudesta suorittaa maanmittaustoimituksia säädetään asetuksella.
3 §
Kiinteistöllä, joka on merkitty tonttina tai yleisenä alueena tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin ei saa suorittaa jakolaissa (604/51) tarkoitettua maanmittaustoimitusta, lukuun ottamatta rajamerkin siirtämistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu rajoitus ei koske sellaista tonttia ja yleistä aluetta, joka sijaitsee kumotun asemakaavan alueella.
8 §
Jos toimitusmiehet suorittaessaan tilusvaihtoa tai uusjakoa taikka 34§:ssä tarkoitettua rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta katsovat, että alueella voimassaolevaa asemakaavaa tai rakennuskaavaa taikka tonttijakoa olisi muutettava, toimitusinsinöörin on siitä ilmoitettava kunnanhallitukselle sekä samalla mahdollisuuden mukaan tehtävä muutosehdotus. Kunnanhallituksen on kolmen kuukauden kuluessa tiedon tai ehdotuksen saamisesta ilmoitettava toimitusinsinöörille, onko asia antanut aihetta toimenpiteisiin.
9 a §
Rakennuskaava- tai rantakaava-alueella voidaan, jos asianosaiset siitä sopivat, perustaa tilaa varten toiselle tilalle rasitteena pysyvä oikeus autojen säilytys- ja pysäköimispaikkojen, väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sekä yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen. Rasitteen perustamisesta aiheutuva haitta tai vahinko korvataan rahana.
18 §
Muuta kuin 1 momentissa mainittua maanmittaustoimitusta asemakaava-alueella ei saa, jollei 19§:stä muuta johdu tai jollei kunnanhallitus toimitusinsinöörin esityksestä anna siihen suostumustaan, suorittaa siten, että rakennuskortteliin tai 75§:n 2 momentissa tarkoitetulle muodostettavalle yleiselle alueelle syntyy uusi kiinteistönraja.
19 §
Jos asemakaava-alueella tilasta luovutettu määräala sijaitsee rakennuskorttelissa, johon ei ole hyväksytty tonttijakoa eikä sitä hyväksytä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tilan omistaja tai määräalan haltija on sitä hakenut, saadaan määräala lohkoa eri tilaksi. Tällaiseen tilaan ei saa ilman kunnan suostumusta sisällyttää rakennuslain 36§:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoitettua aluetta eikä tilalle saa antaa osuutta tilojen yhteiseen alueeseen.
21 §
Tilaan, joka rakennuskaava-alueella on tarkoitettu rakennuspaikaksi, ei saa sisällyttää rakennuskorttelin ulkopuolella olevia tiluksia.
27 §
Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kunnanhallitukselle vähintään 14 päivää ennen toimituksen alkukokousta postin kuljetettavaksi jätetyllä kirjeellä sellaisesta toimituksesta, joka suoritetaan alueella, jolle on vahvistettu yleiskaava, asemakaava, rakennuskaava tai rantakaava, tahi alueella, jota tarkoitetaan tämän lain 25§:n 1 momentissa, rakennuslain 4§:n 1 momentissa tai 123 a§:n 1 momentissa taikka alueella, jonka osalta toimitusinsinööri pitää 25§:n 3 momentissa tarkoitettua rantakaavan tarpeellisuutta koskevaa alistusta mahdollisena.
29 §
Maanmittauskonttorin on lähetettävä kunnalle jäljennökset maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin merkityn taikka valituksen johdosta maaoikeuden käsiteltäväksi menevän maanmittaustoimituksen asiakirjoista, jos kunta on sitä pyytänyt toimitusinsinööriltä.
3 luku Rakennuspaikan osan lunastaminen
34 §
Milloin rakennuskaava- tai rantakaavaalueella rakennusmaalla sijaitsevaan tilaan tai tällaisella alueella olevaan tilaksi muodostettavaan määräalaan on 17§:n 2 momentissa tarkoitetun ja kaavaan sopeutuvan rakennuspaikan muodostamiseksi välttämätöntä liittää toiselle kuuluvaa aluetta eikä muutosta rajoihin saada aikaan tilusvaihdolla, alue saadaan maanmittaustoimituksessa ( rakennuspaikan osan lunastamistoimitus ) lunastaa ja siirtää lunastajan tilaan.
Milloin useat tahtovat lunastaa, on etuoikeus sillä, jonka rakennuspaikan osalla rakennuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lunastamisoikeus on sillä, joka ensiksi on pannut vireille lunastamisvaatimuksensa.
35 §
Rakennuspaikan osan lunastamistoimitusta saa hakea maanmittaustoimistolta 34§:n 1 momentissa tarkoitetun tilan tai määräalan omistaja.
37 §
Toimitusmiesten on päätettävä kenellä on oikeus lunastaa sekä määrättävä kullekin oikeudenomistajalle tuleva korvaus. Jos rakennuspaikan alueeseen kohdistuu rasite-, nautinta- tai muu sellainen oikeus, toimitusmiesten on myös määrättävä sen voimaan jäämisestä tai lunastamisesta taikka muusta järjestämisestä ja siitä johtuvasta korvauksesta.
39 §
Rakennuspaikan osan lunastamistoimituksessa on, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, rakennuspaikan osan arvoa, hintaa tai korvausta määrättäessä noudatettava soveltuvin kohdin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) säännöksiä korvauksen perusteista ja määräämisestä, ei kuitenkaan 31§:ää.
40 §
Rakennuspaikan alue on rakennuspaikan osan lunastustoimituksessa lohkomalla erotettava yhdeksi tilaksi, jollei 4 momentin säännöksestä muuta johdu. Alue erotetaan yhdeksi tilaksi silloinkin, kun rakennuspaikan alue käsittää määräalan ohella kokonaisen tilan.
Jos osa rakennuspaikan alueesta on tilojen yhteistä aluetta, saadaan lohkominen sen osalta suorittaa manttaaleja muuttamatta. Lohkomiskirjaan on merkittävä tilat, joille yhteinen alue on kuulunut, ja kunkin osuus siihen.
Milloin osa rakennuspaikan alueesta ei kuulu mihinkään tilaan, se liitetään rakennuspaikan muusta osasta muodostettuun tai lohkomalla muodostettavaan tilaan noudattaen soveltuvin osin, mitä jakolain 240§:ssä on säädetty erillisen alueen liittämisestä tilaan.
Edellä tässä pykälässä mainittuihin toimenpiteisiin ei tarvita jakolain 344§:ssä edellytetyn kiinnityksen haltijan suostumusta. Jos kuitenkin rakennuspaikan osan lunastajalle ennestään kuuluva rakennuspaikan osa käsittää kahden tai useamman tilan tiluksia, on näiden tilusten yhdeksi tilaksi muodostamisen ehtona, mitä jakolain 182§:n 3 momentissa on säädetty.
41 §
Jollei lunastamiseen oikeutettu ole noudattanut, mitä 1 momentissa on säädetty, on toimitus rauennut. Milloin kuitenkin lunastamistoimituksessa myös toisen rakennuspaikan osan omistaja oli esittänyt lunastusvaatimuksen, toimitus on palautettava sanotun vaatimuksen käsittelemistä varten toimitusinsinöörille.
44 §
Sitten kun rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin, lunastettu alue on vapaa sitä rasittaneista kiinnityksistä, lukuun ottamatta sellaista nautinta- tai muun sellaisen oikeuden kiinnitystä tai rekisteröimistä, joka 37§:n mukaisesti on jätetty lunastamatta.
Mikäli rakennuspaikan alue on rakennuspaikan osan lunastamistoimituksessa muodostettu yhdeksi tilaksi, koskee lunastajalle ennestään kuuluvaa aluetta rasittava kiinnitys koko muodostettua tilaa.
48 §
Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon mukainen tontti itsenäiseksi kiinteistöksi tontinmittauksessa.
49 §
Tontinmittausta saa hakea tontin tai sen osan omistaja tai haltija. Rakennuslautakunta voi ilman hakemustakin määrätä tontinmittauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeelliseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei saa hakea muutosta.
50 §
Tontinmittauksen voi kiinteistöinsinöörin määräyksestä suorittaa myös kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva henkilö, joka on suorittanut teknikon tutkinnon teknillisen koulun maanmittaustekniikan opintolinjalla.
51 §
Kiinteistöinsinöörin esteellisyydestä on voimassa, mitä on säädetty tuomarin esteellisyydestä. Esteellisyyden tutkii kiinteistöinsinööri. Jos hän hylkää estemuistutuksen, toimitusta jatketaan, mikäli rakennuslautakunta ei toisin määrää.
Jos kiinteistöinsinööri on estynyt toimittamasta tontinmittausta, rakennuslautakunnan on määrättävä muu kiinteistöinsinöörin virkaan pätevä henkilö suorittamaan toimitus. Sama on voimassa, milloin kiinteistöinsinöörin virka on avoinna eikä viransijaista ole määrätty.
59 §
Jos 48§:n 2 momentissa tarkoitetussa tontinmittauksessa saadut mittaustulokset huomattavasti poikkeavat aikaisemmasta tontinmittauksesta tai tontin rajasta on muutoin epävarmuutta, on kiinteistöinsinöörin tarpeen vaatiessa keskeytettävä toimitus ja alistettava rakennuslautakunnan määrättäväksi, onko ja miten laajasti korttelin muillakin tonteilla toimitettava tontinmittaus. Alistukseen kiinteistöinsinöörin on liitettävä oma ehdotuksensa.
64 §
Milloin tontinmittaus on suoritettu hakemuksetta rakennuslautakunnan määräyksestä, kustannukset maksaa tontin omistaja. Jos tontista kuuluu osuuksia tai alueita eri omistajille, he maksavat kustannukset osuuksiensa tai alueittensa pinta-alojen mukaisessa suhteessa.
68 §
Jos kaikki asianosaiset ovat toimituksessa tai sen jälkeen nimikirjoituksillaan hyväksyneet tontinmittauksen, rakennuslautakunta voi ennen valitusajan päättymistä tarkastaa ja hyväksyä toimituksen.
75 §
Yleisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on merkitty yleisenä alueena yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin ja joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi ja katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi määrätystä alueesta tai osasta tällaista aluetta.
76 §
Katualue, joka rakennuslain 47§:n 1 momentin ja 117§:n mukaan tulee kunnan omistukseen, erotetaan 1 momentissa tarkoitetulla yleisen alueen mittauksella. Erottaminen katsotaan vireille pannuksi, kun toimituksen aloittamisesta on tiedotettu tai toimitus aloitettu, niinkuin 53, 54 ja 55 §:ssä on säädetty.
77 §
Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan hakemuksesta. Rakennuslautakunta voi ilman hakemustakin määrätä yleisen alueen mittauksen suoritettavaksi, milloin katsoo sen tarpeelliseksi. Rakennuslautakunnan määräykseen ei saa hakea muutosta.
80 §
Yleisen alueen mittauksen kustannukset maksaa kunta.
82 §
Muodostettava yleinen alue merkitään yleisen alueen mittauksen perusteella kiinteistönä yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin ilman 7 luvussa tarkoitettua kiinteistötuomarin suostumusta, jos
alueen omistaa kunta tai kunnalla on siihen rakennuslain 47§:n 1 momentissa mainittu oikeus; ja
Edellä 1 momentissa mainitusta merkitsemisestä päättää rakennuslautakunta yleisen alueen mittauksen tarkastuksen yhteydessä. Jos kuitenkin toimituksesta on valitettu, rakennuslautakunta antaa sanotun määräyksen vasta yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman. Milloin kunta saa alueeseen omistusoikeuden tai alue, jonka kunta omistaa, vapautuu kiinnityksistä toimituksen hyväksymisen jälkeen, rakennuslautakunta päättää rekisteriin merkitsemisestä kunnan hakemuksesta erikseen. Rakennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta.
83 §
Jos kunta on saanut yleisen alueen omakseen muulla saannolla kuin lunastuksella taikka rakennuslain 46§:n tai 47§:n 1 momentin nojalla, on 30 päivän kuluessa toimituksen merkitsemisestä yleisten alueiden rekisteriin pantavasiitä tiedoksianto kunnan ilmoitustaululle kolmen kuukauden ajaksi nähtäville sillä tavoin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Tiedoksiantoa ei kuitenkaan tarvita, jos kunta on saanut lainhuudon alueeseen, josta yleinen alue on muodostettu.
6 luku Tontteja koskevat rasitteet ja muut niihin verrattavat oikeudet
85 §
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten.
86 §
Tonttia varten voidaan toisen tontin tai jakolain 284§:n 1 momentissa tarkoitetun kiinteistön alueelle sekä tällaista kiinteistöä varten tontin alueelle perustaa väliaikainen oikeus tiehen, veden johtamiseen tai vesi-, viemäri-, sähkö- taikka muun sellaisen johdon sijoittamiseen siksi ajaksi kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä tarkoitettu oikeus voidaan perustaa myös kuntaa varten.
87 §
Rasitteen ja 86§:ssä tarkoitetun oikeuden perustamisen edellytyksenä on, että se katsotaan tarpeelliseksi oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle.
88 §
Rasite voidaan perustaa, milloin asianomaisten tonttien omistajat tai tontin omistaja ja kunta siitä sopivat taikka, jos tontit kuuluvat samalle omistajalle, hänen pyynnöstään.
Rasite tiehen tai muuhun kulkupaikkaan voidaan perustaa tonttia varten toisen tontin alueelle ilman viimeksi mainitun tontin omistajan suostumusta 48§:n 1 momentissa tarkoitetussa tontinmittauksessa.
90 §
Rasite voidaan poistaa, siirtää tai muuttaa toisensisältöiseksi tonttien omistajien tai, milloin rasite on perustettu kuntaa varten, kunnan ja tontin omistajan sopimuksesta.
97 §
Rakennuslautakunta voi, jos se katsoo rakentamisen, terveydellisten seikkojen tai yleisen edun vaativan, jättää rasitteen tai oikeuden perustamista, siirtämistä, muuttamista tai poistamista koskevan muun kuin 94 ja 94 a §:ssä tarkoitetun toimenpiteen hyväksymättä.
Rakennuslautakunta voi myös jättää hyväksymättä rasitteen perustamista koskevan toimenpiteen, jos se katsoo, ettei tarkoitusta, johon perustamisella pyritään, voida tehdyllä sopimuksella saavuttaa.
7 luku Kiinteistötuomarin suostumus tontin- ja yleisen alueen muodostukseen
108 §
Jollei rakennuslautakunta ole 82§:n nojalla määrännyt, että muodostettava yleinen alue on merkittävä kiinteistönä yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin, on hankittava kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen muodostukseen.
Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, milloin muodostettava yleinen alue on kokonaisuudessaan hankittu kunnalle 100§:n 2 momentissa mainitulla tavalla.
109 §
Suostumus yleisen alueen muodostukseen on annettava, jos
alueen omistaa kunta tai kunnalla on siihen rakennuslain 47§:n 1 momentissa mainittu oikeus; ja
8 luku Tontin ja yleisen alueen rekisteröiminen
115 §
Tonttikirjaa pitää rakennuslautakunnan valvonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityisestä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä viranhaltija ( tonttikirjan pitäjä ).
117 §
Kiinteistön muodostamista tarkoittanut, lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus on merkittävä yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin, jos
rakennuslautakunta on 82§:n 4 momentin nojalla niin määrännyt; tai
Milloin alueella, joka on 100§:n 2 momentissa mainitulla tavalla hankittu kunnalle, on toimitettu lainvoiman saanut yleisen alueen mittaus, merkitään se kunnan hakemuksesta yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin ilman rakennuslautakunnan määräystä tai kiinteistötuomarin suostumusta.
119 §
Kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin merkitty, 75§:n 1 momentissa tarkoitettu, kunnalle lunastettu alue sekä sellainen kunnan omistama kiinteistö, jonka alueen kunta on saanut ennen tämän lain voimaantuloa omistukseensa rakennuslain 47§:n 1 momentin ja 117§:n mukaan, voidaan kunnan hakemuksesta siirtää tässä laissa tarkoitetuksi yleiseksi alueeksi yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin.
123 §
Rakennuslautakunta voi kunnan pyynnöstä päättää, että yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin eri kiinteistöiksi merkityt yleiset alueet, joilla on sama käyttötarkoitus, yhdistetään yhdeksi kiinteistöksi. Rakennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta.
124 §
Tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä aiheutuvat kustannukset suorittaa kunta.
124 b §
Jos edellytykset tilan tai alueen merkitsemiselle tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin tontinmittausta suorittamatta ovat olemassa ja kiinteistöinsinööri pitää toimenpidettä tarkoituksenmukaisena, on hänen tehtävä siitä esitys rakennuslautakunnalle. Aloitteen esityksen tekemisestä voi tilan tai alueen omistaja tehdä kiinteistöinsinöörille.
124 c §
Mikäli rakennuslautakunta katsoo edellytysten esityksen hyväksymiseen olevan olemassa, sen on määrättävä tila tai alue merkittäväksi uudeksi tontiksi tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin. Rakennuslautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta.
124 g §
Haettaessa lainhuutoa tässä luvussa mainitulla tavalla muodostettuun tonttiin on hakemukseen liitettävä lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain (86/30) 10§:n 1 momentissa mainitun mittauskirjan otteen asemesta jäljennös tai ote 124 b§:ssä tarkoitetusta kiinteistöinsinöörin esityksestä, johon on merkitty 124 c§:ssä mainittu rakennuslautakunnan määräys.
125 §
Sellaisessa kunnassa, jossa on vahvistettu asemakaava, kunnanvaltuuston valitsemista maaoikeuden jäsenistä pitää ainakin kahden olla perehtyneitä asemakaava- tai rakennusasioihin.
Kun maaoikeus käsittelee asemakaava- tai yleiskaava-alueella suoritetusta toimituksesta johtunutta riitaisuutta, oikeuden valituista jäsenistä tulee ainakin toisella olla 1 momentissa mainittu pätevyys.
126 §
Tämän lain mukaan asemakaava-alueella suoritetuista toimituksista tehdyt valitukset on käsiteltävä kiireellisinä.
129 §
Sellaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön, jonka alueen kunta on saanut omistukseensa rakennuslain 47§:n 1 momentin ja 117§:n mukaan, ei saa myöntää lainhuutoa tai kiinnitystä eikä sitä saa ulosmitata.
130 §
Milloin tontti on rakennuslautakunnan 71§:n nojalla tekemän päätöksen perusteella merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin ja jotakin niistä kiinteistöistä, joiden yksityisistä tiluksista tontti on muodostettu, rasittaa kiinnitys, tämä kiinnitys on voimassa koko muodostettuun tonttiin.
131 §
Milloin osa sellaisesta tontista, joka on merkitty tonttirekisteriin tai kiinteistörekisteriin rakennuslautakunnan 71§:n nojalla antaman määräyksen tai kiinteistötuomarin 100§:ssä tarkoitetun suostumuksen perusteella, on hankittu saannolle, joka on huudatettava, on koko tontti säädetyssä järjestyksessä huudatettava.
133 §
Yleinen alue, joka on 82§:n 4 momentin nojalla annetun rakennuslautakunnan päätöksen perusteella merkitty kiinteistönä yleisten alueiden rekisteriin tai kiinteistörekisteriin on vapaa sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa mainituista kiinnityksistä.
136 §
Milloin 7§:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus tai 41§:n 1 momentissa tarkoitettu lunastushinta on talletettu lääninhallitukseen tai rahalaitokseen, tallettaja on velvollinen korvaamaan korvauksen tai lunastushinnan saamiseen oikeutetulle sen nostamisesta aiheutuneet välttämättömät kustannukset. Niin ikään on, jos rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on 41§:n 2 momentissa mainitusta syystä rauennut, lunastamista hakeneen korvattava lunastettavaksi tarkoitetun alueen omistajalle aiheutunut vahinko siitä, ettei lunastamista ole saatettu loppuun.
137 a §
Tontinmittauksesta, 84§:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimituksesta, tonttikartan täydentämisestä ja 8 a luvussa tarkoitetusta toimenpiteestä suoritetaan korvaus taksan mukaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.
Jos sellaisen kunnan alueella, joka ei ennen vuotta 1986 ollut kaupunki, on tämän lain voimaan tulon ajankohtana asemakaava, sovelletaan tällaisella asemakaava-alueella tapahtuvaan kiinteistön muodostamiseen ja alueella tehtäviin toimituksiin aikaisempia säännöksiä. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että edellä tarkoitettuun asemakaavaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin sellaiseen asemakaavaan, joka vahvistetaan tämän lain voimaan tulon jälkeen. Aikaisempia säännöksiä sovelletaan myös niihin toimituksiin jotka on jo aloitettu tämän lain tullessa voimaan.
Hallituksen esitys 35/90
Laki- ja talousvaliok. miet. 29/90
Suuren valiok. miet. 185/90
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1991
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMaa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala