449/1991

Ulkomaalaiselta vaadittavassa passissa on oltava hänen nimensä ja muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarpeelliset tiedot sekä maininta passin voimassaoloajasta. Passissa on lisäksi oltava valokuva, josta passinhaltija voidaan vaikeudetta tunnistaa.

Ulkomaalaisen aviopuoliso ja hänen 16 vuotta nuoremmat lapsensa voivat käyttää ulkomaalaisen passia, jos siinä on heidän nimensä ja aviopuolison valokuva.

Jollei passissa ole mainintaa sen kelpoisuusalueesta, katsotaan Suomen kuuluvan siihen.

Ulkomaalaisen on maahan saapuessaan ja maasta lähtiessään vaadittaessa esitettävä passinsa passintarkastajalle.

Passin asemesta voidaan hyväksyä henkilötodistus, jos se olennaisilta osiltaan täyttää passille asetetut vaatimukset. Hyväksymisestä päättää ulkoasiainministeriö sisäasiainministeriötä kuultuaan.

Erityisistä syistä voidaan yksittäistapauksessa tilapäisenä passina hyväksyä myös henkilötodistus tai muu vastaava asiakirja, joka ei täytä passille asetettuja vaatimuksia. Ohjeet hyväksymisestä antaa sisäasiainministeriö.

Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän passina hyväksytään seuruepassi, josta seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat käyvät ilmi. Seuruepassiin saa olla merkittynä vain seuruepassin antaneen valtion kansalaisia.

Seurueen johtajalla on oltava henkilökohtainen passi. Jokaisella seuruepassiin merkityllä on oltava kotimaansa viranomaisen antama henkilötodistus.

Maahan saavuttaessa ja maasta lähdettäessä passintarkastajalle on vaadittaessa jätettävä luettelo seuruepassilla matkustavista. Luettelosta tulee käydä ilmi seurueen jäsenten nimet ja syntymäajat.

Muukalaispassi voidaan antaa enintään kymmeneksi vuodeksi. Muukalaispassihakemus on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeella.

Voimassa olevalla muukalaispassilla saa oleskella maassa vain, jos siinä on voimassa oleva oleskelulupa.

Sisäasiainministeriö voi rajoittaa muukalaispassin käyttöä siihen tehtävin merkinnöin.

Pakolaiselle annetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (SopS 77/68) 28 artiklassa mainittu asiakirja. Pakolaisen matkustusasiakirja voidaan antaa enintään kymmeneksi vuodeksi. Pakolaisen matkustusasiakirjaa on haettava sitä varten tarkoitetulla lomakkeella.

Ulkomaalaisen passi voidaan ulkomaalaislain (378/91) 45§:n 2 momentissa mainitun lisäksi tilapäisesti ottaa sisäasiainministeriön, passintarkastajan tai poliisin haltuun:

Viisumi-, oleskelulupa- ja työlupahakemus on tehtävä sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Ensimmäistä oleskelulupaa ja ensimmäistä työlupaa on haettava siinä maassa missä hakija pysyvästi asuu. Jos hakijan henkilökohtaiset olosuhteet tai työn luonne huomioon otettuna edellytys luvan hakemisesta pysyvässä asuinmaassa olisi kohtuuton, lupaa voidaan hakea myös siinä maassa, jossa hakija oleskelee laillisesti.

Lupahakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustoon. Maassa oleskelevan ulkomaalaisen on jätettävä oleskelu- tai työlupahakemuksensa oleskelupaikkakunnan poliisille.

Viisumi, oleskelupa ja työlupa merkitään ulkomaalaisen passiin tai erilliseen asiakirjaan. Yhdessä matkustaville ulkomaalaisille yhteisesti myönnetty viisumi, oleskelulupa ja työlupa merkitään erilliseen luetteloon.

Ulkomaalaisen, joka on saanut uuden passin, tulee hankkia siihen aikaisemmassa passissa ollut lupamerkintä, jotta hän säilyttäisi oikeutensa.

Viisumi voidaan myöntää yhteisesti henkilöille, joiden tarkoituksena on yhdessä osallistua taide-, tiede- tai urheilutapahtumaan. Suomen edustusto, jolle ulkoasiainministeriö on erikseen antanut siihen oikeuden, voi myöntää viisumin yhteisesti henkilöille, jotka matkailutarkoituksessa saapuvat maahan ja lähtevät maasta yhdessä.

Viisumin myöntäjä voi tehdä viisumiin sen käyttötarkoitusta koskevia merkintöjä. Perheenjäsenten yhteiseen passiin merkitty viisumi ei ilman nimenomaista merkintää koske puolisoa ja lapsia.

Ohjeet Suomessa myönnettäviin viisumeihin tehtävistä merkinnöistä antaa sisäasiainministeriö.

Viisumivapaussopimuksen Suomen kanssa solmineen valtion kansalaiselta ei vaadita viisumia, ellei hänen oleskelunsa maassa ylitä sopimuksessa mainittua aikaa.

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan viranomaisen antaman voimassa olevan muukalaispassin haltijalta ei vaadita viisumia, jos hänen oleskelunsa maassa ei ylitä kolmea kuukautta ja jos muukalaispassi oikeuttaa palaamaan passin myöntäneeseen valtioon.

Pakolaisen matkustusasiakirjan haltijan viisumivapaudesta määrätään pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamisesta tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (SopS 36/90).

Kertaviisumilla saa sen voimassaoloaikana palata Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen matkan jälkeen ilman uutta viisumia.

Suomen edustustot voivat myöntää vain määräaikaisia oleskelulupia.

Määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää yhteisesti henkilöille, joiden tarkoitus on saapua maahan ja lähteä maasta yhdessä ja joille myönnetään 12§:n 1 momentissa tarkoitettu työlupa.

Määräaikaisen oleskeluluvan myöntäjä voi tehdä lupaan sen käyttötarkoitusta koskevia merkintöjä.

Ohjeet Suomessa myönnettäviin oleskelulupiin tehtävistä merkinnöistä antaa sisäasiainministeriö.

Pysyvää oleskelulupaa ei myönnetä, jos ulkomaalaisen oleskelun perusteena on:

Työlupa voidaan myöntää yhteisesti henkilöille, jotka yhdessä osallistuvat työn suorittamiseen. Työlupahakemukseen on tällöin liitettävä ryhmän jäsenten henkilötiedot.

Työlupa voidaan myöntää vuotta lyhyemmäksi ajaksi, jos kyseessä on:

Työlupa voidaan myöntää vuotta lyhyemmäksi ajaksi myös hakemuksesta. Lupa voidaan tällöin työviranomaisen harkinnan mukaan myöntää kuitenkin myös pitemmäksi ajaksi, jos ulkomaalainen on halukas työskentelemään hakemuksessa mainittua aikaa pitemmän ajan eikä alan työvoiman kysynnän perusteella ole estettä työluvan myöntämiseksi pitemmäksi ajaksi.

Työala, jolle työlupa myönnetään, määritellään työministeriön voimassa olevan ammattiluokituksen mukaisesti. Työlupa voidaan myöntää myös useammalle työalalle. Työministeriö antaa asiasta tarkemmat määräykset.

Työlupa voidaan rajoittaa määrättyä työkohdetta tai määrättyä työnantajaa koskevaksi, kun on kyse:

Alakohtaiseen työlupaan voidaan työn luonteen perusteella tehdä tarkempia rajoituksia siten kuin työministeriö päättää.

Ohjeet työlupiin tehtävistä merkinnöistä antaa työministeriö.

Työlupavelvollisuudesta vapautetun ulkomaalaisen oleskeluluvan yhteyteen on tehtävä vapautusta koskeva merkintä.

Ulkomaalaislain 25§:ssä mainittujen henkilöiden lisäksi työlupaa ei vaadita ulkomaalaiselta, joka:

Ulkomaalaislain 28§:ssä tarkoitetut selvitykset tulee liittää ensimmäiseen työlupahakemukseen.

Työlupaa hakevan on esitettävä työpaikkaa koskeva selvitys vahvistetun kaavan mukaisella työnantajan todistuksella. Todistuksesta tulee käydä ilmi työtehtävä, työsuhteen kesto, palkka- ja työehdot sekä perustelu ulkomaalaisen työhön ottamiselle.

Työministeriö antaa ohjeet siitä, milloin 1 ja 2 momentissa mainittuja selvityksiä ei edellytetä.

Työlupaan liittyvät lausunnot antaa työministeriö, kun lausunnon pyytäjänä on edustusto tai sisäasiainministeriö. Työvoimatoimisto antaa lausunnot, kun pyytäjänä on paikallispoliisi. Voimassa olevan oleskeluluvan haltijalle työluvan myöntää työvoimatoimisto. Ammattialan erityisluonteen perusteella työministeriö voi määrätä poikettavaksi lausunnonantajaa koskevasta määräyksestä.

Työministeriö voi antaa edustustoille, sisäasiainministeriölle ja paikallispoliisille yleislausunnon sellaisista hakijaryhmistä, joiden työluvista ei tarvitse ilman erityistä syytä pyytää työviranomaisen lausuntoa. Työministeriö voi antaa myös vuosittain edustustoille yleislausunnon kausityöntekijöille myönnettävien työlupien enimmäismääristä.

Yritys, joka suunnittelee ulkomaisen työntekijäryhmän tuomista maahan, voi tiedustella työministeriön kantaa työluvista ennakolta. Tiedustelu tehdään työvoimatoimistolle. Työministeriön kyseistä tapausta koskeva ennakkolausunto sitoo päätöksen tekevää tai lausunnon antavaa työviranomaista.

Ulkomaalaislain 29§:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutus annetaan edellä 15§:ssä tarkoitetussa työnantajan todistuksessa.

Turvapaikkatutkinnan suorittaa poliisi. Tutkinnan tarkoituksena on selvittää turvapaikanhakijan henkilöllisyys ja ne syyt, joihin turvapaikanhakija perustaa hakemuksensa.

Vaikka ulkomaalaisen rajalta käännyttämiseen on joku ulkomaalaislain 37§:n 1 momentissa mainituista perusteista, hänen maahantulonsa voidaan sallia, jos katsotaan, että:

Passintarkastaja voi myöntää 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan kertaviisumin enintään 14 vuorokaudeksi tai kauttakulkuviisumin. Tällöin otetaan huomioon sellaisen Suomen kunniakonsulin antama suosituskirje, jolle ulkoasiainministeriö on antanut oikeuden suosituskirjeen antamiseen.

Aluksella tai ilma-aluksella tapahtuvaa välitöntä kauttakulkua varten ulkomaalaiselta ei vaadita passia eikä viisumia, ellei hän matkalla Suomen alueen kautta poistu aluksesta tai ilma-aluksesta taikka satamassa tai lentoasemalla kauttakulkumatkustajille varatulta alueelta.

Erityisestä syystä voi sisäasiainministeriö taikka sen ohjeiden mukaan maahantulopaikan poliisi tai passintarkastaja hyväksyä kauttakulkumatkustajalle muunkin oleskelupaikan.

Maahan saapuvan aluksen tai ilma-aluksen päällikön taikka muussa liikennevälineessä liikenteenharjoittajan edustajan on toimitettava maahantulopaikan poliisille tai passintarkastajalle miehistöluettelo sekä tiedot liikennevälineen henkilökunnasta, matkustajista ja muista liikennevälineessä olevista henkilöistä. Aluksen tai ilma-aluksen päällikkö sekä muussa liikennevälineessä oleva liikenteenharjoittajan edustaja on velvollinen valvomaan, ettei kukaan, jolla ei ole siihen oikeutta, pääse maahan ennen asianmukaista tarkastusta.

Henkilöliikenteeseen katsastetulla matkustaja-aluksella tehtävän risteilyn osanottaja saa käydä maissa ilman passia ja viisumia aluksen ollessa Suomessa. Passintarkastajalle on annettava ennen maissa käyntiä aluksen päällikön vahvistama matkustajaluettelo.

Risteilyn osanottajan on palattava alukseen ennen sen siirtymistä toiselle paikkakunnalle.

Merimiehellä, jolla on merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa yleissopimuksessa (SopS 64/70) tarkoitettu merenkulkijain kansallinen henkilöllisyystodistus, on oikeus käydä maissa ilman passia ja viisumia sinä aikana, jolloin alus tavanmukaisesti viipyy satamassa.

Ilma-aluksen henkilökuntaan kuuluvaan ei sovelleta passista eikä viisumista annettuja säännöksiä ja määräyksiä silloin, kun hän saapuu maahan tai lähtee maasta säännönmukaiseen tehtäväänsä kuuluvalla lennolla. Hänellä on kuitenkin oltava valokuvalla varustettu, kotimaansa ilmailuviranomaisen antama henkilötodistus.

Aluksen päällikön on ilmoitettava ennakolta ulkomaisen merimiehen merimieskatselmuksesta katselmuspaikkakunnan poliisille.

Ulkomaista merimiestä, jonka päästökatselmus tai ottokatselmus on toimitettu Suomessa, pidetään maahan saapuvana tai maasta lähtevänä ulkomaalaisena.

Aluksen päällikön on ilmoitettava viipymättä merenkulkuhallitukselle ulkomaisen merimiehen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä.

Poliisin on ilmoitettava välittömästi sisäasiainministeriölle tiedot vastaanottamastaan turvapaikkahakemuksesta.

Suomen edustuston, passintarkastajan ja poliisin on ilmoitettava sisäasiainministeriölle myöntämästään viisumista ja oleskeluluvasta siten kuin siitä erikseen määrätään. Passintarkastajan ja poliisin on lisäksi ilmoitettava suorittamastaan ulkomaalaisen rajalta käännyttämisestä ja tietoonsa tulleista muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön, oleskeluun ja työntekoon sekä Suomen kansalaisuuden saamiseen.

Suomen edustuston ja poliisin on ilmoitettava työviranomaiselle myöntämästään työluvasta sekä seikoista, joilla saattaa olla merkitystä ulkomaalaisen työnteon kannalta.

Väestörekisterikeskuksen on ilmoitettava poliisille maassa oleskelevaa ulkomaalaista koskevista muutoksista rekisterissä.

Vankeinhoitoviranomaisen on ilmoitettava sisäasiainministeriölle ulkomaalaisen ottamisesta vankilaan. Myös ulkomaalaisen vankilasta vapautumisesta sekä siirtämisestä rangaistusta kärsimään toiseen valtioon tai vieraasta valtiosta Suomeen on hyvissä ajoin ilmoitettava sisäsiainministeriölle.

Ulkoasiainministeriö vahvistaa Suomen edustustoissa käytettävien ulkomaalaislain ja tämän asetuksen mukaisissa asioissa käytettävien leimojen ja lomakkeiden mallit.

Sisäasiainministeriö vahvistaa asianomaista ministeriötä kuultuaan muiden ulkomaalaislain ja tämän asetuksen mukaisissa asioissa käytettävien leimojen ja lomakkeiden mallit.

Ulkomaalaislain 68§:ssä tarkoitettuna tietona päätöksestä pidetään päätöksen tulkitsemista englannin, saksan, ranskan, espanjan tai venäjän kielelle. Päätös tulee tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tulkita myös muulle kielelle.

Ulkomaalaislain nojalla tehdyn päätöksen tiedoksiannon toimittaa pyynnöstä ulkomaalaisen oleskelupaikan poliisi.

Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus pitää valtakunnallista ulkomaalaisrekisteriä, johon merkitään tiedot, jotka voivat vaikuttaa ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön, oleskeluun ja työntekoon sekä Suomen kansalaisuuden saamiseen.

Poliisipiirissä voidaan pitää henkilörekisteriä piirin alueella vakinaisesti asuvista tai tilapäisesti majoittuvista ulkomaalaisista. Rekisteriin merkitään poliisille kuuluvan ulkomaalaisvalvontatehtävän kannalta tarpeelliset tiedot.

Poliisilla on oikeus saada tarvittavat tiedot 1 momentissa mainitusta henkilörekisteristä suorittaessaan ulkomaalaislaissa säädettyä tehtävää, tai siten kuin siitä poliisin henkilörekistereistä annetun asetuksen (1056/87) 6§:ssä säädetään, suorittaessaan poliisille säädettyä muuta tehtävää. Sama oikeus on myös tulli- ja rajavartioviranomaisilla niiden suorittaessa poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminnasta annetun asetuksen (1051/78) mukaisesti edellä mainittuja poliisille kuuluvia tehtäviä.

Työviranomaisella on oikeus saada päätöksen tai lausunnon perusteeksi tarvittavat tiedot 1 momentissa mainitusta henkilörekisteristä tehdessään työlupaa koskevaa päätöstä tai antaessaan sitä koskevaa lausuntoa.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta hallinnonalallaan antaa asianomaista ministeriötä kuultuaan sisäasiainministeriö.

Ulkoasiainministeriö antaa määräykset ja ohjeet asetuksen täytäntöönpanosta Suomen edustustoille.

Tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta siltä osin kuin se koskee työviranomaiselle kuuluvaa työluvan myöntämistä ja lausunnon antamista työlupahakemuksesta antaa työministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä maaliskuuta 1991.