392/1991

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/91; kokeilulaki ) tarkoitettua kokeilulupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys asianomaisten ammatillisten oppilaitosten nykyisestä koulutustehtävästä, kokeilusuunnitelma ja kokeilulain 4§:ssä tarkoitettu yhteistoimintasopimus tai, milloin sopimusta ei ole vielä tehty, sopimuksen luonnos taikka selvitys ja arvio kokeilun kustannusvaikutuksista.

Milloin kahden tai useamman ylläpitäjän oppilaitoksilla on tarkoitus osallistua kokeiluun, lupaa haetaan ylläpitäjien yhteisellä hakemuksella.

Hakemus on toimitettava opetusministeriölle viimeistään vuotta ennen kokeilun suunniteltua alkamisajankohtaa.

Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä kokeilun johtamista, kokeiluyksikön yleistä hallintoa, opintojen järjestämistä ja asianomaisten oppilaitosten yhteistoimintaa koskevia asioita.

Johtoryhmän tulee:

Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa voidaan 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät johtosäännössä määrätä osaksi tai kokonaan johtavalle rehtorille.

Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja taikka vähintään kolme johtoryhmän jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi.

Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtoryhmän päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavan rehtorin tulee suorittaa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa soveltuvin osin ammatillisen oppilaitoksen rehtorille säädetyt tehtävät sen mukaan ja siinä laajuudessa kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan tehtävistä on, sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa tarkemmin määrätään, soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen oppilaitoksen opettajankunnan tehtävistä säädetään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan tehtävistä on, sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa tarkemmin määrätään, soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen oppilaitoksen oppilaskunnan tehtävistä säädetään.

Opiskelijaksi ottamisesta, pääsyvaatimuksista ja valintamenettelystä on voimassa, mitä ensisijaisesta oppilaitoksesta säädetään ja määrätään.

Ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen opinto-ohjelmat ja niiden opetusjärjestelyt laaditaan sellaisiksi, että opinnot voidaan suorittaa opintojen laajuutta vastaavassa ajassa. Ammatillinen tutkinto ja lukion oppimäärä on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa ja yhdistelmäopinnot enintään neljässä vuodessa, jollei ensisijaisen oppilaitoksen rehtori erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.

Ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen opintosuoritusten arvioinnista, arvosanoista, uusintakokeista ja todistuksista on voimassa mitä asianomaisesta ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta säädetään. Ammatilliseen tutkintoon, lukion oppimäärään tai yhdistelmäopintoihin sisältyvät muun kuin ensisijaisen oppilaitoksen opinnot arvioidaan asianomaista oppilaitosta koskevien säännösten mukaisesti.

Todistuksen ammatillisesta tutkinnosta antaa ammatillinen oppilaitos, lukion oppimäärästä lukio ja yhdistelmäopinnoista ensisijaisena oppilaitoksena toimiva ammatillinen oppilaitos tai lukio.

Ammatillisen tutkinnon tutkintonimikkeistä on soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeistä säädetään tai määrätään. Uusista tutkintonimikkeistä päättää tarvittaessa opetusministeriö.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa, sen mukaan kuin kokeilulain 12§:ssä tarkoitetussa opetusministeriön päätöksessä tarkemmin määrätään, se joka on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopinnot taikka se, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän tahi se, joka on suorittanut ulkomailla vastaavat opinnot. Opiskelijaksi ammattikorkeakouluopintoihin voidaan niin ikään ottaa se, joka on suorittanut kouluasteen ammatillisen koulutuksen vastaavalla alalla tai opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen taikka näitä vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot.

Opiskelijat valitaan koulutusohjelmittain.

Opiskelijaksi ottamisesta, pääsyvaatimuksista ja valintamenettelystä on sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta ensisijaisesta oppilaitoksesta säädetään ja määrätään. Opetusministeriö päättää tarvittaessa tarkemmin opiskelijavalinnan perusteista.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ja opetusjärjestelyt laaditaan sellaisiksi, että tutkinto voidaan suorittaa opintojen laajuutta vastaavassa ajassa. Opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ensisijaisen oppilaitoksen rehtori erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma on väliaikaisen ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Koulutusohjelmat laaditaan ja järjestetään siten, että niiden laajuus on 120-160 opintoviikkoa. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koulutusohjelma koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta ja päättötyöstä.

Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää suuntautumisvaihtoehtoja, joissa osa ammattiopinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen.

Perusopintojen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija ammattikorkeakouluun ja koulutusohjelmaan, antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 15§:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Päättötyön tavoitteena on osoittaa opiskelijan valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä asiantuntijatehtävässä.

Kaikille opiskelijoille yhteisissä kieliopinnoissa tulee saavuttaa:

Ensisijaisen oppilaitoksen rehtori voi opiskelijan syntyperän takia tai muusta erityisestä syystä myöntää opiskelijalle poikkeuksen siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä, vaadittavat suoritukset ja opintojakson tuottamisesta vastaava oppilaitos tai vastaavat oppilaitokset.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen arvioinnista, arvosanoista ja uusintakokeista on voimassa, mitä ensisijaisena oppilaitoksena toimivasta ammatillisesta oppilaitoksesta säädetään.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun todistuksen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta antaa ensisijainen oppilaitos. Todistuksesta on käytävä ilmi tutkinnon ja koulutusohjelman lisäksi mahdollinen suuntautumisvaihtoehto, tutkinnon keskeinen sisältö, opintosuoritusten arviointi ja muut tutkintosäännössä tarpeelliseksi katsotut seikat.

Opiskelijalla on oikeus opintojen kestäessä saada oppilaitokselta todistus suorittamistaan opinnoista.

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeistä on soveltuvin osin voimassa, mitä opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintonimikkeistä säädetään tai määrätään. Uusista tutkintonimikkeistä päättää tarvittaessa opetusministeriö.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta, muiden oppilaitosten opintojen hyväksi lukemisesta, harjoittelusta, päättötyöstä, arvioinnista, todistuksista ja tutkinnoista annetaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä, jonka johtoryhmä hyväksyy.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteisestä opetuksesta laaditaan vuosittain ohjelma, jonka johtoryhmä hyväksyy.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun päätoimisen johtavan rehtorin nimittää johtoryhmän esityksestä sen oppilaitoksen johtokunta, johon tilapäinen virka tai toimi on perustettu.

Ennen kuin väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtoryhmä päättää johtosäännöstä, koulutusohjelmasta, opetussuunnitelmasta, tutkintosäännöstä ja yhteisestä opetusohjelmasta on opettajakuntaa ja oppilaskuntaa kuultava.

Kokeiluyksikköön kuuluvien oppilaitosten ja niiden henkilöstön yhteistoiminnasta on kokeiluyksikköä koskevissa asioissa voimassa mitä asianomaisten oppilaitosten yhteistoiminnasta erikseen säädetään tai sovitaan.

Kokeiluyksikölle osoitetut avustukset ja lahjoitukset pidetään erillään asianomaisen oppilaitoksen muista varoista.

Kokeiluyksikön toimintaan ja kokeilukoulutuksen järjestämiseen osoitettujen avustusten ja lahjoitusten käyttämisestä päättää johtoryhmä.

Avustus- ja lahjoitusvarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä on, kun vastaanottaja on valtio kokeiluyksikön oppilaitoksen ylläpitäjänä, muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) määrätään.

Kokeilutoiminnasta aiheutuvien lisätehtävien korvaamisesta henkilöstölle on soveltuvin osin voimassa mitä ammatillisista oppilaitoksista ja lukiosta säädetään.

Kokeilusuunnitelmat laaditaan niin, että saman kokeiluyksikön oppilaitosten opetuskieli kokeilussa on suomi tai ruotsi.

Mitä tässä asetuksessa säädetään ammatillisesta oppilaitoksesta, on soveltuvin osin voimassa myös ammatillista peruskoulutusta antavasta kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta.

Mitä tässä asetuksessa säädetään lukiosta, on soveltuvin osin voimassa myös iltalukiosta.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin sovelletaan, jollei tästä asetuksesta muuta johdu, mitä ammatillisesta oppilaitoksesta, ammatillista peruskoulutusta antavasta kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta sekä lukiosta ja iltalukiosta asetuksella säädetään.

Kokeilussa voidaan, sen mukaan kuin opetusministeriö tarvittaessa tarkemmin määrää, poiketa sen lisäksi, mitä kokeilulaista ja tästä asetuksesta johtuu, koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusta, opetussuunnitelmaa, oppiaineita ja tuntijakoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä.

Valittamalla ei saa hakea muutosta johtoryhmän päätökseen, joka koskee:

Tarkempia määräyksiä kokeilutoiminnan suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta sekä tämän asetuksen muusta täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.