391/1991

Kokemusten saamiseksi peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämistä varten järjestetään nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluja sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, miten erityisesti eri koulu- ja oppilaitosmuotojen välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksilöllisten opintokokonaisuuksien muodostamista ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista sekä koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantamista ja hallinnon kehittämistä.

Nuorisoasteen koulutuskokeilussa yksi tai useampi ammatillinen oppilaitos ja lukio järjestävät opetusta pääsääntöisesti yhteistyössä tai myös koulumuodoittain siten, että näiden oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus saada useamman oppilaitoksen opetusta sekä suorittaa ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkintoon johtava lukion oppimäärä, joihin kumpaankin voi sisältyä myös toisen oppilaitoksen opintoja. Niin ikään opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillisista ja lukio-opinnoista sekä mahdollisesta työharjoittelusta yhdistelmäopintoina muodostuva nuorisoasteen tutkinto ( yhdistelmäopinnot ).

Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat kokeiluyksikön.

Ammattikorkeakoulukokeilussa yhteen tai useampaan oppilaitosmuotoon kuuluvat pääsääntöisesti opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen koulutusta antavat ammatilliset oppilaitokset järjestävät opetuksen yhteistyössä ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto.

Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat kokeiluyksikön, josta käytetään väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimeä. Kokeiluyksikkö voidaan muodostaa yhdestäkin oppilaitoksesta.

Väliaikainen ammattikorkeakoulu voi järjestää myös aikuiskoulutusta sekä koulutusta tukevaa palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjät tekevät laatimansa kokeilusuunnitelman pohjalta keskenään sopimuksen kokeilun järjestelyistä ( yhteistoimintasopimus ).

Yhteistoimintasopimuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on sama ylläpitäjä tai jos väliaikainen ammattikorkeakoulu muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, on ylläpitäjän laadittava selvitys, josta 2 momentissa mainitut asiat ilmenevät tarpeellisin osin.

Luvan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin myöntää valtioneuvosto asianomaisten oppilaitosten ylläpitäjien hakemuksesta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että kokeilua on pidettävä koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta tarpeellisena.

Valtioneuvosto voi liittää lupaan ehtoja. Valtioneuvosto voi myöhemmin hakemuksesta muuttaa ja täydentää kokeilulupaa sekä hakemuksettakin peruuttaa luvan, jos siihen on syytä.

Luvan hakemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjät asettavat kokeilun johtamista ja kokeiluyksikön hallintoa varten johtoryhmän. Johtoryhmän tehtävistä ja asianomaisten oppilaitosten johtokuntien ja kunnan koululautakunnan toimivallan siirtämisestä johtoryhmälle säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla johtosäännössä.

Johtoryhmään kuuluvat jäseninä ainakin ylläpitäjien nimeämät edustajat, oppilaitosten rehtorit sekä yksi kokeiluyksikön opettajien, yksi muun henkilökunnan ja kaksi opiskelijoiden valitsemaa edustajaa. Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluu jäsenenä myös 8§:ssä tarkoitettu johtava rehtori.

Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on yhteinen johtokunta tai jos kokeiluyksikkö muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, johtokunta voi toimia johtoryhmänä. Johtokunnassa olevat opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan edustajat ja oppilaitosten rehtorit ovat tällöin kuitenkin johtoryhmän äänivaltaisia jäseniä.

Kokeiluyksiköllä on johtosääntö, jossa määrätään yksikön hallinnosta, toiminnan järjestelyistä ja muista asioista sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään.

Kokeiluyksikön johtosäännöstä tulee käydä ilmi, miltä osin se korvaa oppilaitoksia koskevien johto- ja ohjesääntöjen määräykset.

Johtosäännön hyväksyy johtoryhmä. Ylläpitäjät vahvistavat johtosäännön.

Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa on johtava rehtori, jonka tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa kokeilun järjestämistä. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä johtavan rehtorin tehtävistä annetaan tarvittaessa asetuksella ja johtosäännössä.

Jollei johtavan rehtorin tehtävää varten ole perustettu päätoimista rehtorin virkaa tai tointa, määrätään johtava rehtori kokeiluyksikön oppilaitosten rehtoreista sen mukaan kuin ylläpitäjät sopivat.

Kokeiluyksikön oppilaitosten rehtorit, johtava rehtori ja, sen mukaan kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään, kokeiluun kuuluvaa opetusta antavat opettajat muodostavat väliaikaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan. Opettajankunnan tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa johtosäännössä.

Kokeilukoulutukseen osallistuvat vakinaiset opiskelijat muodostavat väliaikaisen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan, jonka tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa johtosäännössä.

Kokeiluyksiköllä voi olla koulutuksen kehittämistä varten yksi tai useampi neuvottelukunta.

Opinnot nuorisoasteen koulutuskokeilussa suunnitellaan ammatillisten oppilaitosten ja lukion opetussuunnitelmien pohjalta. Kokeilukoulutuksessa suoritettavan ammatillisen tutkinnon, ylioppilastutkintoon johtavan lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen perusteista päättää opetusministeriö. Opetushallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita ja määräyksiä opetussuunnitelmista. Kokeiluyksikön opinto-ohjelmista ammatillista tutkintoa, lukion oppimäärää ja yhdistelmäopintoja varten päättää johtoryhmä.

Ammatillisen tutkinnon perusteet on määrättävä ammattitaidon saavuttamista silmällä pitäen ja siten, että tutkinto antaa sellaisenaan tai täydennettynä kelpoisuuden ammattikorkeakoulu-opintoihin. Ylemmät ammatilliset opinnot, joilla tarkoitetaan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoja, antavat yleisen ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulukelpoisuuden. Lukion oppimäärän perusteet on määrättävä ylioppilastutkinnon suorittamista ja yleistä ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulukelpoisuutta silmällä pitäen. Yhdistelmäopintojen perusteet on määrättävä siten, että opinnot antavat niiden sisällöstä riippuen sellaisenaan tai täydennettynä eriasteisen jatko-opintokelpoisuuden.

Opinto-ohjelmat on suunniteltava laajuudeltaan vähintään kahden ja enintään neljän lukuvuoden täystoimisia opintoja silmällä pitäen. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään asetuksella.

Yhdistelmäopinnot suorittaneille on järjestettävä mahdollisuus täydentää opinnot ammatilliseksi tutkinnoksi tai lukion oppimääräksi.

Ammatillisen tutkinnon ja yhdistelmäopinnot suorittaneille on järjestettävä mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään liittyvä ylioppilastutkinto tai siihen liittyviä erillisiä kokeita.

Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot antavat opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen opintoihin saman kelpoisuuden kuin kouluasteen ammatillinen tutkinto.

Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot antavat saman jatko-opintokelpoisuuden kuin lukion oppimäärä edellyttäen, että opintoihin sisältyy lukion vähimmäisoppimäärään rinnastettavat opinnot jatko-opintojen kannalta keskeisissä aineissa, ja täydennettynä ylioppilastutkinnon kokeilla vastaavissa aineissa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Opetusministeriö määrää 12§:n 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessään tarkemmin, missä aineissa tarkoitetut opinnot ja kokeet on suoritettava.

Opinnot ammattikorkeakoulututkintoa varten suunnitellaan ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä yhdistelmäopintojen pohjalle. Ammattikorkeakoulututkinnot kehitetään korkeakoulututkinnoiksi opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tai vastaaviksi katsottavista muista kokeiluoppilaitosten tutkinnoista niiden ammatillista ja teoreettista tasoa kohottamalla.

Opinnot ammattikorkeakoulututkintoihin järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Koulutusohjelmat ja niiden laajuudet vahvistaa opetusministeriö. Koulutusohjelman opetussuunnitelmat hyväksyy johtoryhmä.

Koulutusohjelmat ja niiden opetussuunnitelmat on suunniteltava laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden täystoimisia opintoja silmällä pitäen. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään asetuksella.

Opettaja on velvollinen opettamaan kokeiluyksikön oppilaitoksissa sen mukaan kuin opettajien työnjaossa määrätään. Tämä opetus saadaan lukea hänen opetusvelvollisuuteensa.

Kokeilukoulutukseen osallistuva opiskelija otetaan opiskelijaksi yhteen kokeiluyksikön oppilaitoksista ( ensisijainen oppilaitos ). Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa opetusministeriön päätöksellä.

Opetusministeriö voi päättää kokeilukoulutuksen opetustuntien kokonaismäärän ( tuntikehyksen ) ja muiden käyttömenojen oppilaskohtaisen markkamäärän muuttamisesta valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitettujen erillisten määrärahojen rajoissa.

Johtoryhmä päättää kokeiluyksikön oppilaitosten tuntikehyksen ja muiden voimavarojen käyttämisestä ja yhteensovittamisesta asianomaisten oppilaitosten kesken sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään ja sen nojalla johtosäännössä määrätään.

Kokeilukoulutuksen valtionosuudet ja -avustukset sekä oppilaiden kotikuntien maksuosuudet ja korvaukset määräytyvät opiskelijan ensisijaisen oppilaitoksen perusteella.

Milloin kokeilukoulutuksen kustannuksia ei voida muutoin yhteensovittaa kokeiluyksikön oppilaitosten kesken, ensisijaisen oppilaitoksen ylläpitäjä maksaa muussa oppilaitoksessa järjestetystä koulutuksestaan aiheutuvat kustannukset. Kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa maksut suoritetaan muiden käyttömenojen oppilaskohtaisiin menoihin tarkoitetulla rahoituksella ja valtion oppilaitoksissa muihin kulutusmenoihin tarkoitetulla rahoituksella. Kunnallinen ja yksityinen oppilaitos saa kuitenkin valtionosuutta ja -avustusta näiden maksujen muihin kuin oppilaskohtaisiksi menoiksi luettaviin menoeriin sen mukaan kuin näiden menoerien valtionosuudesta ja -avustuksesta on säädetty.

Ensisijaisen oppilaitoksen ylläpitäjälle oppilaskohtaisiin menoihin ja muihin kulutusmenoihin aiheutuva lisärahoitustarve katetaan muihin menoeriin tarkoitetulla rahoituksella tuntikehyksen rajoissa. Tätä lisärahoitusta ei oteta huomioon kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa oppilaskohtaisten menojen seuraavien vuosien laskennallisia perusteita määrättäessä.

Muussa kuin ensisijaisessa oppilaitoksessa tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei lueta valtionosuuteen ja -avustukseen oikeutettaviin menoihin eikä valtionosuutta ja -avustusta eikä myöskään kotikuntien maksuosuutta tai korvausta vähentäviin tuloihin.

Rahoituksen perusteista ja rahoitusjärjestelyjen menettelytavoista säädetään tarvittaessa tarkemmin asetuksella.

Kokeiluun osallistuvan oppilaitoksen ylläpitäjä voi vastaanottaa kokeiluyksikön toimintaa ja kokeilukoulutuksen järjestämistä varten myös avustuksia ja lahjoituksia. Niiden vastaanottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella. Avustuksia ja lahjoituksia ei oteta vähennyksenä huomioon valtionosuutta ja -avustusta tai oppilaiden kotikuntien maksuosuutta tai korvausta määrättäessä.

Mitä tässä laissa säädetään ammatillisesta oppilaitoksesta, on soveltuvin osin voimassa myös ammatillista peruskoulutusta järjestävästä kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta.

Mitä tässä laissa säädetään lukiosta, on soveltuvin osin voimassa myös iltalukiosta.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin sovelletaan, jollei tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä muuta johdu, mitä ammatillisista oppilaitoksista ja ammatillista peruskoulutusta järjestävästä kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta sekä lukiosta ja iltalukiosta on säädetty tai määrätty.

Kokeilussa voidaan poiketa sen lisäksi, mitä tästä laista johtuu, ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87), kansanopistojen valtionavusta annetun lain (542/84), valtionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista annetun lain (692/87), urheiluopistojen valtionavusta annetun lain (946/78), lukiolain (477/83) ja iltalukiolain (478/83) säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä tarvittaessa määrätään.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä laissa säädettyä toimivaltaa käyttää oppilaitoksen johtokunta.

Kokeilukoulutus järjestetään kokeiluyksikön oppilaitosten koulutustehtävien ja aloituspaikkojen rajoissa.

Ammatillisessa tutkinnossa, lukion oppimäärässä ja yhdistelmäopinnoissa sekä ammattikorkeakoulututkinnossa saadaan lukea hyväksi opintoja toisesta kokeiluyksiköstä, muusta kuin kokeiluyksikköön kuuluvasta ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta, ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta, kansalais- ja työväenopistosta, kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta, urheiluopistosta sekä yliopistosta ja korkeakoulusta.

Johtoryhmän päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla opetushallitukseen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavan rehtorin, opettajakunnan ja oppilaskunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Jos johtoryhmän toimivaltaa on johtosäännöllä siirretty väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavalle rehtorille, on asian saattamisesta johtoryhmän ratkaistavaksi soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 40§:n 4 momentissa säädetään.

Tarkemmat säännökset ja määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.