Laki sukunimilain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain ( 694/85 ) nimike, 1§, 4§:n 1 momentti, 5§:n 1 momentti, 6§, 9§:n 2 momentti, 11§:n 2 momentti, 12§:n 1 momentti, 17§:n 1 momentti, 22§, 26§:n 1 momentti, 33§:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti ja 34§:n otsikko ja 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 4 a ja 8 a§, 18§:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 6 a luku seuraavasti:
Nimilaki
1§Nimivelvoite
Jokaisella tulee olla sukunimi ja etunimi.
Henkilö, jolla ei ole sukunimeä, on velvollinen sen ottamaan. Sukunimen ottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa säädetään sukunimen muuttamisesta uudeksi sukunimeksi.
Henkilö, jolla ei ole etunimeä, on velvollinen sen ottamaan siten kuin 6 a luvussa säädetään.
4§Lapsen sukunimen muuttaminen isän sukunimeksi
Vanhemmat voivat sopia alaikäisen lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa isänsä sukunimen, jos vanhemmilla ei lapsen syntyessä ollut yhteistä sukunimeä ja isyyttä ei ollut vahvistettu ja merkitty väestörekisteriin silloin, kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin otettavaksi.
4 a§Lapsen sukunimen muuttaminen vanhempien yhteiseksi sukunimeksi
Jos alaikäisen lapsen vanhemmat menevät avioliittoon keskenään ja he ottavat yhteisen sukunimen, voivat vanhemmat, jotka yhdessä ovat lapsen huoltajia, sopia lapsen sukunimen muuttamisesta siten, että lapsi saa vanhempiensa yhteisen sukunimen.
5§Yhteisen sukunimen antaminen toisen puolison lapselle
Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliittoon muun henkilön kuin lapsen toisen vanhemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukunimen, puolisot voivat avioliiton aikana sopia lapsen nimen muuttamisesta siten, että lapsi saa puolisoiden sukunimen, jos vanhempi on yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsen huoltaja. Jos lapsen molemmat vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, edellyttää lapsen sukunimen muuttaminen edellä tarkoitetulla tavalla, että vanhemmat ovat siitä yksimieliset.
6§Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta
Ilmoitus lapsen sukunimen muuttamisesta 4, 4 a ja 5§:n nojalla on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle.
8 a§Aikaisemman sukunimen ottaminen henkilökohtaiseen käyttöön tai siitä luopuminen avioliiton aikana
Jos puoliso, jonka sukunimi on muuttunut sen johdosta, että puolisot ovat avioliittoon mennessään ottaneet yhteisen sukunimen, ei ole ennen vihkimistä ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä 7§:n 3 momentissa tarkoitettua sukunimeä, hän voi avioliiton aikana tehdä tätä koskevan ilmoituksen väestörekisterin pitäjälle.
Puoliso, joka avioliittoon mennessään on ilmoittanut vihkijälle ottavansa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä 7§:n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen, voi avioliiton aikana luopua henkilökohtaisessa käytössään olevasta nimestä ilmoittamalla siitä väestörekisterin pitäjälle.
Puoliso voi kuitenkin ainoastaan kerran saman avioliiton aikana tehdä joko 1 momentissa tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle.
9§Puolison sukunimen muuttaminen avioliiton purkautumisen jälkeen
Jos puoliso on 7§:n 3 momentissa tai 8 a§:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilmoittanut käyttävänsä yhteisen sukunimen edellä sitä sukunimeä, joka hänellä oli avioliittoon mennessään, hän voi avioliiton purkautumisen jälkeen ottaa sukunimekseen myös tämän nimen.
11§Uuden sukunimen hyväksymisen yleiset esteet
Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä:
joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen;
jota yleisesti käytetään etunimenä; tai
joka on muodostettu yhdistämällä kaksi sukunimeä.
12§Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestörekisteriin, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä.
17§Nimilautakunnan lausunto ja hakijan kuuleminen
Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hylättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimilautakunnan lausunto sukunimen muuttamisesta ja hakijan esittämästä uudesta sukunimestä. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, ettei nimilautakunnan lausuntoa pyydetä asetuksessa tarkemmin mainituista hakemuksista.
18§Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta ei kuitenkaan tiedoteta virallisessa lehdessä, jos asetuksella on säädetty, ettei hakemuksesta pyydetä nimilautakunnan lausuntoa.
22§Muutoksenhaku
Hakijalla on oikeus hakea muutosta lääninhallituksen päätökseen siltä osin kuin hakemus on hylätty. Sillä, joka hakemuksen johdosta on tehnyt 19§:ssä tarkoitetun muistutuksen, on oikeus hakea muutosta lääninhallituksen päätökseen, jolla hakemus on hyväksytty. Muutosta haetaan siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
26§Sukunimen määräytymiseen sovellettava laki
Jos henkilöllä, jonka sukunimen määräytymisestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka sukunimen määräytymisen perusteen syntyessä taikka sukunimeä koskevaa ilmoitusta tehtäessä, määräytyy sukunimi Suomen lain mukaan. Islannin kansalaisella, jolla on kotipaikka Suomessa, on kuitenkin oikeus vaatia, että hänen nimensä määräytyy Islannin nimijärjestelmän mukaan siten kuin Islannin laissa säädetään.
6 a lukuEtunimi
32 a§Etunimen ilmoittaminen ja ottaminen
Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme. Annetut etunimet on ilmoitettava väestörekisterin pitäjälle silloin, kun lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin.
Jos henkilöllä, jonka syntymää ei ole merkitty väestörekisteriin, ei ole etunimeä silloin, kun hänet Suomessa merkitään väestörekisteriin, hänen on ilmoitettava väestörekisterin pitäjälle, minkä etunimen hän ottaa. Etunimiä saa ottaa enintään kolme.
Väestörekisteriin merkitty etunimi saadaan muuttaa ainoastaan siten kuin jäljempänä säädetään.
32 b§Etunimen hyväksymisen yleiset esteet
Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.
Ilman 3 momentissa mainittua syytä ei etunimeksi voida hyväksyä:
nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen;
pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä;
sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär-loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä; eikä
nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella.
Etunimi, joka ei vastaa 2 momentissa asetettuja vaatimuksia, voidaan kuitenkin hyväksyä:
uskonnollisen tavan vuoksi;
jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua nimikäytäntöä; tai
jos siihen harkitaan olevan muu pätevä syy.
32 c§Ilmoitus etunimen muuttamisesta
Etunimi voidaan muuttaa asianomaiselle väestörekisterin pitäjälle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella seuraavissa tapauksissa:
jos henkilöllä on vähemmän kuin kolme etunimeä, hän voi ottaa lisäksi niin monta etunimeä, että niitä on enintään kolme;
jos henkilöllä on useampi kuin yksi etunimi, hän voi luopua etunimistään siten, että hänelle jää vähintään yksi etunimi;
jos henkilöllä on useampi kuin yksi etunimi, hän voi muuttaa niiden keskinäistä järjestystä; tai
yhdysmerkki voidaan lisätä kahden etunimen väliin tai se voidaan poistaa kahden etunimen välistä.
Etunimi voidaan muuttaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin ainoastaan silloin, kun etunimeä ei ole aikaisemmin muutettu. Etunimi voidaan muuttaa ainoastaan kerran tämän pykälän perusteella.
32 d§Hakemus etunimen muuttamisesta
Etunimi voidaan muuttaa uudeksi etunimeksi, jos nimi on 32 b§:n säännösten vastainen tai jos hakija esittää muun pätevän syyn nimen muuttamiseen eikä hakijan esittämän uuden etunimen hyväksymiselle ole estettä.
Etunimen muuttamista koskevasta hakemuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 14-16 ja 20-22§:ssä säädetään.
Jollei hakemusta ole siirrettävä toiselle viranomaiselle, jätettävä tutkimatta tai heti hylättävä, lääninhallituksen on pyydettävä nimilautakunnan lausunto hakijan esittämästä uudesta etunimestä. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, missä tapauksissa nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä. Jos nimilautakunta ei ole pitänyt esitettyä etunimeä hyväksyttävänä, lääninhallituksen on varattava hakijalle tilaisuus antaa kirjallinen vastaus lausunnon johdosta.
32 e§Sovellettava laki ja Suomen viranomaisen toimivalta etunimeä koskevassa asiassa
Jos henkilöllä, jonka etunimestä on kysymys, on Suomessa kotipaikka, on etunimen ilmoittamiseen ja ottamiseen sekä etunimen muuttamiseen sovellettava vastaavasti, mitä 25-28§:ssä säädetään.
32 f§Etunimen käyttöönoton pätevyys Suomessa ja etunimen muuttamisesta vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen
Jos henkilö on vieraassa valtiossa ottanut käyttöönsä uuden etunimen tai etunimi on muutettu ilman viranomaisen tekemää päätöstä taikka etunimi on muutettu viranomaisen päätöksellä, etunimeen on sovellettava vastaavasti, mitä 29-31§:ssä säädetään.
7 lukuErinäiset säännökset
33§Alaikäisen oikeus päättää nimestään ja vajaavaltaisen puhevalta
Alaikäisen lapsen sukunimeä ei voida muuttaa tämän lain 2 tai 4 luvun mukaisesti eikä etunimeä 6 a luvun mukaisesti ilman lapsen suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos lapsi sairautensa tai vammaisuutensa takia ei voi ilmaista tahtoaan. Lapsen sukunimeä ei myöskään voida muuttaa 4 luvun eikä etunimeä 6 a luvun mukaisesti vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Vajaavaltaisen puhevallan käyttämisestä tämän lain 4 ja 6 a luvussa tarkoitetuissa asioissa on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1, 3, 4 ja 5§:ssä on säädetty.
34§Valtuutus asetuksen ja määräysten antamiseen
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä vieraan valtion lainsäädännön ja nimikäytännön huomioon ottamisesta tätä lakia sovellettaessa.
1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1991.
2. Kumottavat säännökset. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1945 annettu etunimilaki (1265/45).
3. Etunimilain soveltaminen. Jos etunimeä ei ole ennen tämän lain voimaantuloa merkitty väestörekisteriin ja lainvoiman saanut päätös, jolla uusi etunimi on hyväksytty etunimilain nojalla, on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, on sovellettava etunimilakia.
4. Aikaisemmin saadun etunimen muuttaminen. Etunimeä muutettaessa on tämän lain 6 a luvun säännöksiä sovellettava myös silloin, kun etunimi on merkitty väestörekisteriin ennen tämän lain voimaantuloa sekä silloin, kun edellä 3 momentissa tarkoitettu etunimi on merkitty väestörekisteriin tämän lain tultua voimaan.
5. Tämän lain 6 a luvun siirtymäsäännökset. Tämän lain 32 e§:n säännöksiä Suomen viranomaisen toimivallasta on sovellettava myös asiassa, joka on pantu vireille ennen tämän lain voimaantuloa ja josta lain voimaan tullessa ei ole annettu päätöstä. Tämän lain 32 f§:n säännösten soveltamisesta vieraassa valtiossa käyttöön otettuun etunimeen ja etunimen muuttamista koskevan päätöksen tunnustamiseen on soveltuvin osin voimassa, mitä 39§:n 1 momentissa säädetään.
Hallituksen esitys 140/90
Lakivaliok. miet. 13/90
Suuren valiok. miet. 226/90
Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Tarja Halonen