183/1991

Opetushallituksesta annetun lain (182/91) 1§:n 2 momentissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia ovat:

Opetushallituksesta annetun lain 1§:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa on myös valtion avustama vapaa sivistystyö, kirjeopetus, ammatillinen neuvontatoiminta sekä oppisopimuskoulutus ja ammatilliset pätevyystutkinnot.

Yleissivistävän koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat peruskouluissa, lukioissa sekä niitä vastaavaa opetusta antavissa oppilaitoksissa sekä musiikkioppilaitoksissa annettavaa koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista koulutusta, jollei muualla tässä asetuksessa toisin säädetä.

Aikuiskoulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista aikuiskoulutusta, iltalukioita ja lukioiden iltalinjoja, vapaata sivistystyötä sekä opettajien ja lastentarhanopettajien peruskoulutusta.

Lisäksi aikuiskoulutuksen linjalle kuuluvat asiat, jotka koskevat opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksen yhteensovittamista, ammattikasvatushallinnon koulutuskeskusta sekä Heinolan kurssikeskusta. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen kuuluu kuitenkin asianomaiselle linjalle.

Ruotsinkielisen koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ruotsinkielistä koulutusta.

Hallinto- ja palvelutoimintoihin kuuluvat viraston sisäistä toimintaa tukevat palvelut sekä henkilöstö- ja taloushallinto, rakentamis- ja kiinteistöasiat, opettaja- ja oppilasasiat sekä oikeudelliset asiat.

Suunnitteluryhmän tehtävänä on viraston johdon apuna koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun sekä kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittaminen sekä opiskelijoiden yhteishaun toteuttaminen.

Edellä 2-5§:ssä mainittujen linjojen, hallinto- ja palvelutoimintojen sekä suunnitteluryhmän tulee niiden käsiteltäviksi kuuluvissa asioissa toimia yhteistyössä keskenään.

Opetushallituksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Valtioneuvosto määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä.

Johtokunnan kokoonpanossa tulee ottaa huomioon molempien kieliryhmien edustus.

Opetusministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Johtokunnan tehtävänä on:

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyden sattuessa yksikertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa asia ratkaistaan tällöin kuitenkin arvalla.

Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asiain käsittelystä johtokunnassa.

Muutoksenhakuasioita käsittelevään istuntoon ottavat osaa hallintojohtaja puheenjohtajana sekä kunkin linjan ylijohtaja. Istunto on päätösvaltainen, kun kaikki istunnon jäsenet ovat läsnä.

Mikäli kukaan 1 momentissa mainituista virkamiehistä ei ole suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkintoa, johtokunta määrää viraston henkilöstön keskuudesta lisäksi yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen henkilön istunnon jäseneksi ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.

Edellä 1 momentissa mainitun virkamiehen ollessa estynyt, osallistuu istuntoon hänen sijaisenaan 22§:ssä tarkoitettu virkamies.

Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Opetushallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Linjojen päällikköinä ovat ylijohtajat. Lisäksi opetushallituksessa on hallintojohtaja, suunnittelujohtaja, johtajia, opetusneuvoksia, kouluneuvoksia, yli-insinöörejä, yliarkkitehti, ylitarkastajia sekä muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja johtaa opetushallitusta ja vastaa siitä, että opetushallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnan päätösten toimeenpanosta.

Ylijohtajat sekä hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja avustavat pääjohtajaa opetushallituksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan linjan tai muun yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.

Opetushallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, istunto, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on säädetty tai määrätty.

Johtokunnassa ja istunnossa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.

Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä johtokunnan, istunnon tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja tai suunnittelujohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena opetushallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

Sen estämättä, mitä 2 momentin 5 ja 8 kohdassa säädetään virkaan soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, merenkulkuopetusta käsittelevän opetusneuvoksen ja ylitarkastajan virkaan tuottaa kelpoisuuden myös merikapteeninkirja.

Ruotsinkielisen koulutuksen linjalle sijoitetulla virkamiehellä tulee olla säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sellainen ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella vaaditaan.

Pääjohtajan, ylijohtajan, hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtaja, hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja nimitetään johtokunnan annettua asiasta lausunnon.

Johtajat nimittää opetusministeriö johtokunnan annettua asiasta lausunnon.

Muut virkamiehet nimittää ylijohtaja, hallintojohtaja tai suunnittelujohtaja kukin toimialansa osalta. Virkanimitykset esittelee hallintojohtaja tai hänen määräämänsä.

Edellä 1 momentissa mainitut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Pääjohtajalle virkavapauden myöntää opetusministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuintenkin hänen sijaisensa.

Tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja. Tällaiselle virkamiehelle virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin opetusministeriö.

Muulle virkamiehelle virkavapauden myöntää se, joka nimittää virkamiehen virkaan, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Johtajalle virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtaja.

Virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtajan avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta enintään vuodeksi päättää opetusministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. Muun avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottaa sama viranomainen tai virkamies, joka määrää viransijaisen, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii opetusministeriön määräämä opetushallituksen virkamies.

Ylijohtajan sekä hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta, linjojen ja yksiköiden yhteistoiminnasta sekä virkamiesten tehtävistä annetaan työjärjestyksessä sekä tarvittaessa tiliohjesäännössä.

Työjärjestyksen ja tiliohjesäännön hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajia, hallintojohtajaa ja suunnittelujohtajaa kuultava.

Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehistä on soveltuvin osin voimassa myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.

Pääjohtajaa, ylijohtajaa, hallintojohtajaa ja suunnittelujohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opetusministeriö voi hyväksyä yhtäaikaa tämän asetuksen kanssa voimaan tulevan työjärjestyksen sekä nimittää ja siirtää asetuksen voimaantulosta lukien ne virkamiehet, jotka muutoin kuuluisivat johtokunnan, ylijohtajien, hallintojohtajan tai suunnittelujohtajan nimitettäväksi, ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan sekä tarvittaessa määrätä viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkamiehelle virkavapauden ja määrätä viransijaisen, päättää virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien sijoittamisesta sekä tarvittaessa määrätä yksiköiden ja niiden alayksiköiden johtamisesta. Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen vakinaisen tai tilapäisen viran haltija, joka täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin.