Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä
kumotaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun peruskouluasetuksen ( 718/84 ) 4-14§, 15§:n 4 momentti, 16§, 19§:n 2 momentti, 27-29 ja 31§, 35§:n 5 momentti, 40§:n 4 momentti, 42§:n 2 momentti, 45§:n 6 momentti, 50, 51, 55, 59, 61 ja 63§, 64§:n 2 momentti, 65§, 66§:n 2 momentti, 67§, 70§:n 3 momentti, 71-76, 78-80, 83, 84, 86-89, 89 a, 89 b, 90-93, 98, 100 ja 101§, 10 luku, 116-119, 121, 122, 123 a, 124 ja 124 b§, 12 luku, 135-142, 144 ja 152§ sekä 153§:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 29, 31 ja 138§ 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (631/88), 55§ osittain muutettuna 7 päivänä elokuuta 1987 annetulla asetuksella (702/87), 87 ja 10 lukuun sisältyvä 108§ osittain muutettuina 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella (1093/87), 89, 89 a, 89 b, 91, 92, 119, 123 a, 124, 124 b ja 140§ viimeksi mainitussa asetuksessa, 98, 10 lukuun sisältyvä 109 ja 135-137§ osittain muutettuina mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella, 12 lukuun sisältyvä 133§ osittain muutettuna 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla asetuksella (359/85), 139 ja 141§ osittain muutettuina mainituilla 18 päivänä joulukuuta 1987 ja 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetuilla asetuksilla, sekä
muutetaan 1§:n 3 momentti, 3§, 17§:n 2 ja 3 momentti, 20§:n 1 ja 2 momentti, 22§:n 1 momentti, 23§:n 1 momentti, 25§:n 2 momentti, [1] 26 ja 30§, 33§:n 1 ja 3 momentti, 35§:n 2 ja 3 momentti, 36§:n 1-3 momentti, 38§:n 4 momentti, 39 ja 41§, 43§:n 3 ja 5 momentti, 46§:n 2 ja 4 momentti, 47§, 48§:n 1 ja 3 momentti, 54 ja 56§, 57§:n 1-3 momentti, 58 ja 60§, 64§:n 1 momentti, 68§:n 2 momentti, 70§:n 2 momentti, 77 ja 81§, 82§:n 5 momentti, 95§, 99 ja 102 a§, 103§:n 2 momentti, 105§ ja 106§, 11 luvun otsikko, [2] 115, 123, 126 a, 134, 145 ja 146§, sellaisina kuin niistä ovat 3§ osittain muutettuna mainitulla 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla asetuksella, 82§:n 5 momentti 30 päivänä toukokuuta 1986 annetussa asetuksessa (437/86), 102 a§ 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa asetuksessa (387/89), 115§ osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella ja 126 a§ viimeksi mainitussa asetuksessa sekä 134§ mainitussa 1 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa asetuksessa, seuraavasti:
1§
Peruskoululain 7§:n 1 momentissa tarkoitetun koululle annetun erityisen tehtävän takia muodostetun päällekkäisen piirin oppilaat luetaan sen koulun oppilaiksi, jota he käyvät, jollei 82§:n 6 momentissa toisin säädetä.
3§
Johtokunnan tulee:
päättää koulun työjärjestyksestä;
antaa järjestyssäännöt;
määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa;
vahvistaa tarvittaessa oppilaskunnan ja kerhojen säännöt; sekä
suorittaa muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät.
17§
Oppilaiden koulutyö aloitetaan elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
Koulutyön aloittamisajankohdasta on ilmoitettava oppilaiden huoltajille edellisen lukuvuoden koulutyön loppuun mennessä.
20§
Peruskoulussa on kesäloma ja vähintään kymmenen päivää kestävä joululoma.
Vapaapäiviä ovat lauantait, jollei kunta toisin päätä. Lukuvuoteen voi kuulua myös muita vapaapäiviä.
22§
Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jonka tulee myönteisellä tavalla liittyä peruskoulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen.
23§
Oppitunti kestää 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään työjärjestyksen mukaiseen opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan järjestää toisin kuin edellä on säädetty, jos se oppilaiden iän ja kehitystason, opetettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työtavan vuoksi taikka muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista. Työpäivää voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi.
25§
Tarpeen mukaan voidaan kuulovammaisten opetuksessa käyttää viittomakieltä tai tukea opetusta viittomakielellä.
26§
Opetuksessa käytettävien oppikirjojen ja niihin rinnastettavan oppimateriaalin tulee olla kouluhallituksen hyväksymiä. Oppikirjojen ja niihin rinnastettavan oppimateriaalin käyttöön ottamisesta päättää johtokunta.
30§
Työsuunnitelman tulee sisältää määräykset:
opetuksen yleisestä järjestämisestä;
45 ja 46§:ssä tarkoitettujen tuntien käyttämisestä opetukseen ja muuhun peruskoulun tehtävän mukaiseen toimintaan;
koulun johtajan, opettajien ja tuntiopettajien viikottaisista opetustunneista ja muista heille määrätyistä tehtävistä;
koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta; sekä
kerhotyöstä.
Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laatii koulun johtaja yhdessä opettajien kanssa.
33§
Peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua äidinkieltä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, matematiikkaa, biologiaa, maantietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä ja liikuntaa. Tämän lisäksi opetetaan yhteisenä aineena sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään, joko englannin kieltä tai toista kotimaista kieltä taikka osalle oppilaista toista kotimaista kieltä ja osalle englannin kieltä. Opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja.
Kunnassa, jossa on vähemmän kuin 30 000 samankielistä asukasta, voidaan yhteisenä aineena opetettavana kielenä tarjota toisen kotimaisen kielen ja englannin lisäksi yhtä tai useampaa peruskoululain 27§:n 3 momentissa tarkoitettua kieltä.
35§
Vieras kieli on englannin kieli tai sen sijasta ala-asteella opetettu muu vieras kieli. Yläasteen opetussuunnitelmaan tulee kuulua myös oppilaanohjaukseen varattuja tunteja. Yhteisten aineiden opetukseen sekä oppilaanohjaukseen käytetään kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla 24 oppituntia viikossa.
Yhteisten aineiden lisäksi kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla tarjotaan valinnaisia aineita. Valinnaisaineina opetussuunnitelmaan tulee kuulua vierasta kieltä, teknistä työtä, tekstiilityötä, kotitaloutta, maa- ja metsätaloutta sekä puutarhanhoitoa, kaupallisia aineita, tietotekniikkaa, musiikkia, kuvaamataitoa ja konekirjoitusta. Lisäksi koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisaineena olla saamen kieli. Valinnaisaineena opetussuunnitelmaan voi kuulua myös latinan kieli. Latinan kieltä opetetaan tällöin yläasteen kaikilla vuosiluokilla.
36§
Sen estämättä mitä 33-35§:ssä säädetään, erityisopetuksessa kielenopetus voidaan järjestää siten, että yhteisenä aineena opetetaan vain joko toista kotimaista kieltä tai englannin kieltä. Tällöin yläasteen yhteisten aineiden opetukseen ja oppilaiden ohjaukseen käytetään seitsemännellä vuosiluokalla 27 sekä kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla 23 oppituntia viikossa. Erityisopetuksessa voidaan tällöin ottaa valinnaisaineeksi peruskoulun seitsemännellä vuosiluokalla toinen mainituista kielistä, tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous, maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito, kaupalliset aineet, tietotekniikka, musiikki, kuvaamataito ja konekirjoitus.
Opetusryhmässä, joka on muodostettu vammautuneista tai kehityksessään viivästyneistä oppilaista ja jossa annetaan erityisopetusta peruskoululain 32§:n mukaiseen yksitoista vuotta kestävään oppivelvollisuuteen perustuvana, voidaan opetus järjestää 1 momentista poiketen siten, että yhteisenä aineena ei opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Näiden asemasta opetetaan muita yhteisenä aineena opetettavia aineita. Oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Erityisopetuksessa voidaan opettaa viittomakieltä vaikeasti kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville oppilaille. Tällöin voidaan yläasteella poiketa viittomakielen opetukseen käytetyllä tuntimäärällä yhteisten aineiden opetukseen käytettävästä tuntimäärästä.
38§
Koulun johtaja voi vapauttaa oppilaan jonkin aineen opiskelusta, jos osallistuminen opiskeluun tuottaa oppilaalle sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttomia vaikeuksia. Satunnaisen vapautuksen opetuksesta voi pätevästä syystä myöntää aineen opettaja.
39§
Koulun johtaja vapauttaa oppilaan uskonnonvapauslain (267/22) 8§:n nojalla peruskoulun yleisestä uskonnon opetuksesta.
Oppilaiden huoltajien, [3] jotka haluavat järjestettäväksi uskonnonopetusta peruskoululain 28§:n 3 momentin mukaisesti, tulee esittää vaatimuksensa johtajalle. Oppilaiden huoltajien tulee pyynnöstä esittää selvitys tunnustuksen sisällöstä.
41§
Peruskoulun oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, voidaan järjestää ensisijaisesti erityisopettajan antamaa erityisopetusta.
43§
Erityisluokalla annettavassa opetuksessa perusopetusryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Perusopetusryhmässä voi olla ja opetusryhmässä voidaan opettaa yhdessä kaikkien vuosiluokkien oppilaita. Erityisluokalla, jossa annetaan opetusta peruskoululain 32§:n 3 momentissa tarkoitetuille vammaisille oppilaille, saa perusopetusryhmässä olla enintään kahdeksan oppilasta.
Erityisestä syystä perusopetusryhmä saa olla edellä tässä pykälässä säädettyä suurempikin.
46§
Edellä 1 momentissa säädetyn tuntimäärän lisäksi on erityisopetukseen käytettävissä opetusministeriön määrävuosiksi kerrallaan vahvistama tuntimäärä. Kouluhallitus päättää hakemusten perusteella näiden tuntien jakamisesta kunnille.
Erityisopetukseen 1-3 momentin mukaan käytettävien tuntien sijoittamisesta eri kouluihin päättää koululautakunta. Erityisopetukseen käytettäviä tunteja ei saa käyttää peruskoulun muuhun opetukseen.
47§
Kunkin lukukauden koulutyön päättyessä on oppilaan lukukauden aikana osoittama käyttäytyminen ja huolellisuus sekä tiedot ja taidot eri aineissa arvosteltava joko numeroin tai sanallisena arviona. Numerot merkitään koulun oppilasluetteloihin ja todistuksiin. Mikäli on käytetty sanallista arviointia, on tästä tehtävä merkintä oppilasluetteloihin. Sanallista arviointia käytettäessä on myös oppilaan vuosiluokalta siirtäminen merkittävä todistukseen ja oppilasluetteloon.
Arvostelussa käytetään numeroita 4-10, jolloin 4 osoittaa heikkoja, 5 ja 6 välttäviä, 7 ja 8 tyydyttäviä, 9 ja 10 kiitettäviä tietoja ja taitoja.
Sanallisessa arvioinnissa oppilaalle annetaan arvio hänen koulutyöskentelystään ja sen kehittymisestä. Sanallista arviointia voidaan käyttää 1-4 vuosiluokilla ja peruskoululain 32§:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa.
Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelua ei merkitä päästö- eikä erotodistukseen, ellei huoltaja sitä pyydä.
Oppilaan arvostelusta päättää koulun asianomaisen aineen opettaja. Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelee asianomainen luokanopettaja tai, jos oppilaalla on useampia opettajia, nämä yhdessä.
Oppilaalle, joka on suorittanut peruskoulun koko oppimäärän, annetaan päästötodistus. Sellaiselle koulusta eroavalle oppilaalle, joka ei ole oppivelvollisuutensa aikana suorittanut peruskoulun koko oppimäärää, annetaan erotodistus.
48§
Oppilas, joka kaikissa arvostelluissa aineissa on saanut ainakin välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvion, jonka mukaan oppilas on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti, siirretään seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas, joka yhdessä oppiaineessa on saanut heikon arvosanan tai sanallisen arvion, jonka mukaan suoritus on hylätty, saa ehdot ja voi päästä seuraavalle vuosiluokalle suoritettuaan [4] tässä oppiaineessa hyväksytyn tutkinnon. Kouluhallitus määrää, milloin heikko arvosana tai vastaava sanallinen arvio jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä eikä estä päästötodistuksen antamista.
Tilaisuus ehtojen suorittamiseen on järjestettävä kesäkuun aikana työsuunnitelmassa määrättynä päivänä, kuitenkin aikaisintaan viikon kuluttua koulutyön päättymisestä. Painavasta syystä koulun johtaja voi yksittäistapauksissa huoltajan pyynnöstä antaa tilaisuuden ehtojen suorittamiseen muunakin ajankohtana. Ehtojen hyväksymisestä päättää asianomainen opettaja.
54§
Oppilaan ottamisesta peruskoululain 38§:ssä mainituilla perusteilla muun kuin oman piirinsä kouluun päättää koulua ylläpitävän kunnan koululautakunta.
56§
Lisäopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun yläasteesta on säädetty ja määrätty, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä tai opetusministeriö peruskoululain 4§:n nojalla toisin määrää.
Esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ala-asteen ensimmäisestä ja toisesta vuosiluokasta on säädetty ja määrätty, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä tai opetusministeriö peruskoululain 4§:n nojalla toisin määrää.
57§
Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa.
Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja tai, jos luokanvalvojaa ei ole, oppilaan opettaja ja muutoin koulun johtaja.
Milloin lupaa ei ole voitu ennalta pyytää, on oppilaan huoltaja velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta luokanvalvojalle tai, milloin luokanvalvojaa ei ole, oppilaan opettajalle.
58§
Oppilasta, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.
Oppilaan ojentamiseksi:
opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi;
johtaja tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon;
johtokunta tai johtaja voi antaa kirjallisen varoituksen.
Jälki-istunnon valvojina toimivat opettajat ja tuntiopettajat. Jälki-istunto on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä samana päivänä kuin se määrätään.
Opettaja voi jättää kotitehtävänsä laiminlyönneen oppilaan kouluun enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä. Tällöin opettajan on oltava läsnä.
60§
Ennen oppilaan peruskoululain 42§:ssä tarkoitettua määräaikaista erottamista tai edellä 58§:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä on oppilasta kuultava sekä yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti ja hankittava tarpeellinen selvitys. Oppilaan määräaikaisesta erottamisesta on koululautakunnan kuultava myös oppilaan huoltajaa ja muissa tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa annettava tieto huoltajalle oppilaan ojentamisesta. Sellainen 58§:ssä tarkoitettu toimenpide, josta ei anneta kirjallista päätöstä, on kirjattava.
64§
Oppilaan kuljetusta ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisesti järjestettynä, jos ala-asteen oppilaan päivittäiseen koulumatkaan odotuksineen käytettävä aika muodostuu kahta ja puolta ja yläasteen oppilaan kolme tuntia pitemmäksi. Ala-asteen vuosiluokkia vastaavalla erityisluokalla olevan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kolme tuntia.
68§
Oppilaan käyntiä kotona vapaapäivinä ei saa estää eikä oppilaan huoltajaa kieltää käymästä oppilaskodissa tai muussa majoituksessa, ellei siihen ole syytä.
70§
Jos oppilas ei noudata oppilaskodin järjestystä tai käyttäytyy muuten sopimattomasti, voi oppilaskodinhoitaja oppilasta kuultuaan rangaista häntä enintään tunnin kestävällä erillään istumisella. Rangaistus ja sen syy on kirjattava.
77§
Peruskoulun yläasteella tulee olla tarpeellinen määrä luokanvalvojia.
81§
Peruskoulun opettajanvirat on järjestettävä siten, että ala-asteen kahden alimman vuosiluokan opetustyön hoitavat pääosin luokanopettajat, muilla ala-asteen vuosiluokilla luokanopettajat ja lehtorit sekä yläasteella lehtorit.
Peruskoulun ala-asteen opettajanvirat on järjestettävä siten, että vähintään puolet kolmannen ja sitä ylemmän vuosiluokan oppilaan oppitunneista on saman opettajan hoidossa.
82§
Erityisestä syystä opetusministeriö voi myöntää poikkeuksia tämän pykälän säännöksistä.
95§
Vakinaiselta rehtorinviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon keskimmäisen arvosanan. Rehtorinviran haltija, joka on nimitettäessä ollut kelpoinen virkaan on edelleen kelpoinen rehtorin virkaan, vaikka hän ei ole suorittanut mainittua arvosanaa.
Vakinaiselta opettajanviran haltijalta vaaditaan, että hän on suorittanut kouluhallinnon tutkinnon. Tätä tutkintoa ei kuitenkaan vaadita opettajanviran haltijalta, joka on suorittanut kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon luokanopettajan koulutusohjelman mukaan tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot taikka joka on aikaisemmin suorittanut kansakouluhallinnon tai oppikoululainsäädännön tutkinnon, eikä opettajanviran haltijalta, jolta kansakoulun tai oppikoulun opettajan virkaan tai toimeen pääsemiseksi ei ole vaadittu mainittuja tutkintoja.
Kouluhallinnon tutkinnossa, jonka vaatimukset kouluhallitus määrää, voidaan suorittaa alin, keskimmäinen ja ylin arvosana. Kouluhallitus määrää tutkijat. Tutkinnosta suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.
99§
Oppilaanohjauksen lehtorin virkaan taikka muuhun lehtorin virkaan, johon on yhdistetty oppilaanohjauksen tehtävät, on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erilliset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun opinto-ohjaajan tutkinnon taikka opetusministeriön hyväksymät opinnot.
102 a§
Lehtorin virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolle opetusministeriö on antanut tässä pykälässä tarkoitetun kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa liikunnan, musiikin, kuvaamataidon, käsityön, teknisen työn, tekstiilityön tai kotitalouden opettajan virkaan, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteittäin vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
Jokaiselle, joka on jossakin 1 momentissa mainitussa maassa saamansa vähintään nelivuotiseen opiskeluun perustuvan opettajankoulutuksen perusteella kelpoinen asianomaisessa maassa muihin kuin 2 momentissa mainittuihin opettajanvirkoihin, opetusministeriö voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lehtorin virkaan edellyttäen, että asianomaisen henkilön koulutus virkaan kuuluvissa aineissa pääpiirteissään vastaa viran ainekohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
103§
Lehtorin virkaa vastaavaan erityisluokanopettajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus peruskoulun vastaavaan opettajanvirkaan ja joka on tutkinnossa tai erillisinä suorittanut virkaan soveltuvat erityisopetuksen erikoistumisopinnot tai erityispedagogiikan erikoistumiskurssin taikka vähintään 15 opintoviikon laajuisen opintokokonaisuuden erityispedagogiikassa.
105§
Oppilaskodinhoitajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on kelpoisuus peruskoulun kotitalouden lehtorin virkaan tai joka on saanut opettajanvalmistuslaitokselta kelpoisuustodistuksen asuntolanhoitajan tai oppilaskodinhoitajan virkaan.
106§
Tuntiopettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on asianomaisen aineen lehtorin kelpoisuus ja ala-asteella opetusta antavaksi tuntiopettajaksi myös henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Erityisopetusta antavaksi tuntiopettajaksi on vastaavasti kelpoinen henkilö, jolla on erityisluokanopettajan tai erityisopettajan kelpoisuus.
11 luku Viranhaltijain ja tuntiopettajien oikeudellinen asema
115§
Peruskoulun opettajan tulee sen lisäksi, mitä peruskoululaissa ja muualla tässä asetuksessa säädetään, enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada.
123§
Lääninhallituksen kurinpitoasiassa toimittamasta tutkimuksesta on laadittava pöytäkirja. Kuulustelu on toimitettava esteettömän henkilön läsnäollessa.
126 a§
Peruskoululain 56 b§:ssä tarkoitettua muuttokustannusten korvausta haetaan lääninhallitukselta.
134§
Peruskoululain 74§:n 3 momentissa tarkoitettuja oppilasta koskevia asioita ovat:
oppilaaksi ottaminen ja määräaikainen erottaminen;
poikkeuksen myöntäminen koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin;
oppilaan ottaminen peruskoulun oppilaskotiin ja erottaminen sieltä;
oppilan siirtäminen peruskoululain 36 a§:ssä tarkoitettuun erityisopetukseen; sekä
oppilaan muu kuin satunnainen vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta.
Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa tehtyyn valitukseen antamasta päätöksestä ja 49§:ssä tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa.
145§
Syyslukukauden koulutyön päättyessä pidetään joulujuhla ja kevätlukukauden koulutyön päättyessä lukuvuoden päättäjäiset.
146§
Peruskoulun oppilaille voidaan järjestää vapaaehtoisia koulun työtä edistäviä kerhoja. Kerhoihin voi osallistua muunkin kuin asianomaisen peruskoulun oppilaita sekä lukion oppilaita.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.
Kouluhallituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden 17 ja 20§:n nojalla antamat määräykset talviloman ajankohdasta ja koulutyön päättymispäivästä ovat voimassa 31 päivään heinäkuuta 1991.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet 46§:n 2 momentin nojalla annetut opetusministeriön ohjeet erityisopetuksen oppilasta kohti laskettavan tuntimäärän korottamisesta ovat voimassa määräyksinä 31 päivään heinäkuuta 1992.
Asetuksen 95§:ssä tarkoitettu kouluhallinnon tutkinnon keskimmäinen arvosana vaaditaan rehtorilta, joka nimitetään virkaan tammikuun 1 päivän 1995 jälkeen. Keskimmäistä arvosanaa ei vaadita kuitenkaan henkilöltä, joka on ollut ennen mainittua ajankohtaa peruskoulun rehtorin viran vakinaisena haltijana. Tammikuun 1 päivään 1995 saakka noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 95§:n 1 momentin säännöksiä.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaantullessa kelpoisuus aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan tai joka myöhemmin täyttää tällä asetuksella kumotuissa 98, 100 ja 101§:ssä ja muutetuissa 99, 102 a ja 103§:ssä säädetyt aineenopettajan tai opinto-ohjaajan kelpoisuusvaatimukset taikka joka on saanut erivapauden aineenopettajan tai opinto-ohjaajan virkaan, on kelpoinen vastaavaan lehtorin virkaan.
Henkilö, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 106§:n 2 momentin mukainen kelpoisuus tuntiopettajan tehtävään, on edelleen kelpoinen tuntiopettajaksi.
Peruskoululain 101§:n nojalla peruskoulun erityisluokan rehtorin tai opettajan virkaan siirretty yksityisen kansakoulun palveluksessa ollut rehtori tai opettaja, jolla on mainitun lain 102§:n 4 momentin nojalla oikeus lukea palveluksensa yksityisessä kansakoulussa valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, saa lukea mainitun ajan hyväkseen myös laskettaessa 3 päivänä helmikuuta 1989 annetulla lailla (104/89) kumotussa tämän asetuksen 125§:n 1 momentissa mainittuja aikoja. Edellä todettua laskentatapaa sovelletaan viranhaltijaan, joka viimeksi mainitun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaisesti ilmoittaa haluavansa, että häneen sovellettaisiin mainitulla lailla muutettuja ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleita eläkesäännöksiä.
Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Ole Norrback
Alaviitteet
- 1.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului:
25§:n momentti,
- 2.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului:
103§:n 2 momentti, 106§, 11 luvun otsikko,
- 3.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului:
Oppilaiden huoltajat,
- 4.
Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului:
suoritettuun