Laki Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä 6 päivänä tammikuuta 1984 annetun lain ( 6/84 ) 8 §:n 2 momentti ja 10 §:n 2 momentti,
muutetaan 4 §:n 2 momentti sekä 5-7, 9 ja 13 § sekä
lisätään 4 §:ään uusi 3 ja 4 momentti ja lakiin uusi 13 a § seuraavasti:
4 §
Hallitukseen kuuluvat korkeakoulun rehtori ja vararehtori, valtiotieteellisen tiedekunnan edustaja sekä yhdeksän muuta jäsentä, jotka samoin kuin heidän varajäsenensä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuista yhdeksästä jäsenestä ja heidän varajäsenistään korkeakoulun opettajat valitsevat keskuudestaan kolmanneksen, korkeakoulun muu henkilökunta keskuudestaan kolmanneksen ja opiskelijat keskuudestaan kolmanneksen.
Rehtorin ja vararehtorin toimikausi on kolme vuotta. Asetuksella säädetään valtiotieteellisen tiedekunnan edustajan ja hänen varamiehensä valitsemisesta ja toimikaudesta.
5 §
Sen estämättä, mitä yliopiston tiedekuntaneuvoston kokoonpanosta säädetään, korkeakoulun hallitus valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan korkeakoulun vakinaisten virkamiesten joukosta valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu jäsen tai varajäsen osallistuu puheja äänivaltaisena tiedekuntaneuvoston kokoukseen sen käsitellessä korkeakoulua koskevia asioita. Muissa asioissa jäsenellä tai varajäsenellä on oikeus käyttää puhevaltaa.
6 §
Korkeakoulun hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa ja tämän lain nojalla annettavassa asetuksessa säädetään:
kehittää korkeakoulun toimintaa sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja korkeakoulun kehittämistä koskevissa asioissa;
tehdä yliopiston konsistorille ehdotus korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, muiksi laajakantoisiksi suunnitelmiksi ja tulo- ja menoarvioksi sekä hyväksyä korkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivat;
hyväksyä korkeakoulun johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset määräykset;
valita rehtori ja vararehtori korkeakoulun vakinaisten opettajien joukosta;
nimittää korkeakoulun vakinaiset opettajat, jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä; sekä
päättää korkeakouluun otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.
Korkeakoulun rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa ja toimii hallituksen puheenjohtajana. Rehtori käsittelee ja ratkaisee korkeakoululle kuuluvat hallintoasiat, jollei tässä laissa, sen nojalla annetussa asetuksessa tai muualla laissa toisin säädetä.
7 §
Yliopiston kanslerin tehtävänä on korkeakoulun osalta sen lisäksi, mitä Helsingin yliopistosta annetun lain (854/91) 9 §:n 1 momentin 1 kohdasta ja 2 momentista johtuu:
vahvistaa korkeakoulun johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset määräykset;
nimittää korkeakoulun apulaisprofessori ja dosentti sekä hallintojohtaja tai vastaava virkamies;
vahvistaa korkeakoulun hallituksen päätös korkeakouluun otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista; sekä
käsitellä 13 a §:ssä tarkoitetut asiat.
Konsistorin oikeudesta antaa lausunto ennen korkeakoulua koskevien lakien ja asetusten antamista säädetään hallitusmuodon 77 §:n 2 momentissa. Konsistorin tehtävistä korkeakoulun osalta on voimassa, mitä Helsingin yliopistosta annetun lain 12 §:n 1-3 kohdassa säädetään.
Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto tekee korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/91) tarkoitetun virkaehdotuksen korkeakoulun virkoja täytettäessä sekä hoitaa ja käsittelee myös muut asiat, jotka kuuluvat virkaehdotuksen tekevälle hallintoelimelle. Tiedekuntaneuvosto tekee myös esityksen dosentin nimittämisestä korkeakouluun.
Kun perustetaan tai lakkautetaan korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa tarkoitettu korkeakoulun virka tai muutetaan tällaisen viran ala, menetellään samalla tavalla kuin yliopiston tiedekunnan vastaavaa virkaa perustettaessa tai lakkautettaessa tai sen alaa muutettaessa.
9 §
Korkeakoulun opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää suomen kieltä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
Korkeakoulu päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka vaaditaan 1 momentissa tarkoitettuun virkaan ulkomaalaiselta sekä Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) säädetään virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksikielisellä virka-alueella, jolla enemmistön kieli on ruotsi.
13 §
Yliopiston kanslerin tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, jolla on valittu rehtori tai vararehtori, eikä päätökseen, joka koskee opiskelijaksi ottamista tai opintosuorituksen arvostelua.
13 a §
Asianosainen voi tehdä yliopiston kanslerille kirjallisen muistutuksen 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetusta korkeakoulun hallituksen päätöksestä 14 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Muistutuksen johdosta kansleri voi palauttaa asian korkeakoulun hallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Opiskelemaan pyrkivä voi hakea oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen asetuksessa säädetyllä tavalla.
Opiskelija voi hakea oikaisua opintosuorituksensa arvosteluun asetuksessa säädetyllä tavalla. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisuhakemuksensa johdosta annettuun päätökseen, voi hakea siihen oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Korkeakoulun rehtori ja vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän lain nojalla toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä syyskuuta 1992 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1995. Valtiotieteellisen tiedekunnan edustaja korkeakoulun hallituksessa sekä hallituksen vaaleilla valittavat jäsenet ja varajäsenet valitaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1994. Aikaisempien säännösten mukaan valitut rehtori ja vararehtori sekä valtiotieteellisen tiedekunnan edustaja sekä hallituksen vaaleilla valitut jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään, kunnes rehtor, vararehtori, tiedekunnan edustaja ja hallituksen muut jäsenet on valittu ja heidän toimikautensa ovat alkaneet.
Korkeakoulun hallitus valitsee tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun jäsenen ja varajäsenen valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993. Aikaisempien säännösten mukaan valtiotieteellisen tiedekunnan jäseneksi määrätty vakinainen tai virkaatoimittava apulaisprofessori toimii 5 §:ssä tarkoitettuna jäsenenä vuoden 1992 loppuun.
Jos asian käsittely on kesken tämän lain tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän lain mukaan kuuluu.
Hallituksen esitys 187/91
Sivistysvaliok. miet. 10/91
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Opetusministeri Riitta Uosukainen