1723/1991

Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään.

Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ. Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta.

Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuoltotai terveydenhuoltoalalla, opetustai kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä.

Siviilipalvelusaika on 395 päivää.

Siviilipalvelusta johtaa ja valvoo työministeriö.

Palveluspaikkoina toimivat siviilipalveluskeskukset ja siviilipalveluslaitokset.

Valtioneuvosto voi tarvittaessa vuosittain määrätä eri ministeriöille niiden hallinnonaloille sijoitettavien siviilipalvelusmiesten vähimmäislukumäärän.

Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja tai vapaaehtoisena aloitettua varusmiespalvelusta. Alaikäinen asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ilman huoltajan suostumusta.

Hakemus siviilipalvelukseen on toimitettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle sekä asevelvollisen ollessa palveluksessa joukko-osaston komentajalle ja muulloin kutsuntojen jälkeen työministeriölle tai sotilaspiirin päällikölle. Hakemukseen, jonka lomakkeen kaavan vahvistaa työministeriö, tulee liittää vakuutus 1 §:ssä tarkoitetuista vakaumukseen perustuvista vakavista omantunnonsyistä.

Hakemus on käsiteltävä viipymättä. Kutsuntalautakunnan tai sotilaspiirin päällikön on hyväksyttävä hakemus, jos se täyttää 6 §:ssä asetetut vaatimukset. Joukko-osaston komentajan on toimitettava hänelle annettu hakemus hyväksymistä varten sotilaspiirin päällikölle.

Hakija on hyväksymisen jälkeen siviilipalvelusvelvollinen ja vapautettu asevelvollisuuslaissa säädetyn palveluksen suorittamisesta.

Kutsuntalautakunnan tai sotilaspiirin päällikön on viipymättä ilmoitettava työministeriölle siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä.

Työministeriö huolehtii siviilipalvelusvelvollisten valvonnasta ja siviilipalveluksen toimeenpanosta. Työministeriö määrää kunkin siviilipalvelusvelvollisen jonkin siviilipalveluskeskuksen alaisuuteen.

Työministeriö määrää kahdeksi vuodeksi kerrallaan yleiset siviilipalveluksen alkamisajankohdat.

Siviilipalveluskeskus antaa palvelusvelvolliselle määräyksen siviilipalvelukseen ja määrää siviilipalveluslaitoksen, jossa tämä suorittaa työpalvelun. Keskus määrää siviilipalvelusmiehen tai -laitoksen hakemuksesta myös siirrosta toiseen laitokseen työpalvelun aikana.

Siviilipalveluskeskus antaa siviilipalvelusvelvolliselle palveluksen alkamista koskevan määräyksen tiedoksi todisteellisesti hyvissä ajoin ennen palveluksen alkamista.

Laillisen esteen takia määräaikana siviilipalvelukseen saapumatta jääneen on aloitettava palveluksensa heti esteen lakattua, jollei keskus ole määrännyt häntä palvelukseen muuna ajankohtana.

Jollei 10 §:n 1 momentista ja 12 §:stä muuta johdu, siviilipalvelusvelvollinen on määrättävä aloittamaan palveluksensa 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen hyväksymisvuoden ja kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa.

Työministeriö voi osoittamansa lääkärin lausunnon perusteella vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta kokonaan tai määräajaksi palvelusvelvollisen, jolla ei ole siviilipalveluksen suorittamiseksi tarpeellisia ruumiillisia tai henkisiä edellytyksiä taikka joka ruumiinvamman tai sairauden vuoksi ei voi suorittaa siviilipalvelusta.

Työministeriö määrää määräajaksi vapautetun uudelleen lääkärintarkastukseen.

Siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuudesta ja sen tarkentamisesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä asevelvollisten palveluskelpoisuudesta on säädetty.

Työministeriö voi hakemuksesta vapauttaa kokonaan tai osittain siviilipalveluksen suorittamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suomen kansalaisen, jolla on ollut tai jolla Suomen kansalaisuuden lisäksi on toisen valtion kansalaisuus ja joka on suorittanut toisessa valtiossa siviilipalvelusta tai varusmiespalvelusta vastaavaa palvelusta.

Työministeriö voi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta siviilipalvelusvelvollisen Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa, jos hänellä ei ole tosiasiallisia siteitä Suomeen.

Sellaisen Suomen kansalaisen siviilipalvelusvelvollisuudesta, jolla on myös Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisuus, on lisäksi voimassa, mitä siitä on Suomen ja näiden valtioiden kesken sovittu.

Siviilipalveluskeskus voi antaa siviilipalveluksen suorittamisesta lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jos lykkäys on katsottava erittäin tarpeelliseksi ammattiin valmistautumisen, opintojen harjoittamisen, taloudellisten olojen järjestämisen tai niihin verrattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi. Kansanedustajana toimivalle on annettava lykkäystä tämän tehtävän hoitamiseksi. Lykkäystä ei saa antaa pidemmäksi ajaksi kuin sen kalenterivuoden loppuun, jona palvelusvelvollinen täyttää 28 vuotta. Lykkäyshakemus on käsiteltävä kiireellisesti.

Lykkäystä voidaan hakea myös siviilipalveluksen aikana.

Vapauttamista tai lykkäystä koskevan hakemuksen tekeminen ei ole laillinen este palvelukseen saapumiselle.

Siviilipalveluskeskus määrää siviilipalvelusvelvollisen aloittamaan palveluksensa mahdollisimman pian lykkäyksen päätyttyä ja määräajaksi palveluksen suorittamisesta vapautetun mahdollisimman pian hänen tultuaan palvelukseen kykeneväksi.

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus ilman erikseen esitettävää syytä annettavaan 17 päivän henkilökohtaiseen lomaan ja oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään kuuden päivän isyysvapaaseen. Jos siviilipalvelusmies on palvelusaikana erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30 päivää. Nämä lomat lasketaan palvelusaikaan.

Siviilipalvelusmiehelle voidaan antaa painavista henkilökohtaisista sysitä lomaa yhteensä enintään kuusi kuukautta. Jos tällaisten lomien yhteenlaskettu määrä ylittää 14 vuorokautta, palvelusaika pitenee 14 vuorokauden yli menevällä täysien lomavuorokausien määrällä.

Palveluspaikka päättää loman antamisesta.

Siviilipalvelus suoritetaan:

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna yhteisönä ei kuitenkaan pidetä puoluerekisteriin merkittyjä puolueita eikä työntekijä- tai työnantajaetuja ajavia yhteisöjä eikä yhteisöjä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhteisölle tai sen toimintaan osallisille.

Siviilipalveluskeskuksena voi toimia vain valtion, kunnan tai kuntainliiton viranomainen.

Palveluspaikka sopii kirjallisesti työministeriön kanssa siviilipalveluksen järjestämisestä. Sopimukseen on sisällytettävä tieto 19 §:ssä tarkoitetusta palveluspaikassa siviilipalvelusasioista vastaavasta henkilöstä.

Siviilipalvelus suoritetaan Suomessa lukuunottamatta mahdollisia lyhyehköjä komennusmatkoja ulkomaille.

Palvelus on järjestettävä siten, etteivät palvelustehtävät ole ristiriidassa siviilipalvelusmiehen vakaumuksen kanssa.

Siviilipalvelusta ei saa järjestää siten, että siviilipalvelusmiestä syrjittäisiin rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Palvelustehtävien määrääminen ja työpalveluun liittyvän perehdyttämisen järjestäminen sekä siviilipalvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat palveluspaikan päällikölle tai palveluspaikassa siviilipalvelusasioista vastaamaan määrätylle henkilölle, joka toimii tässä tehtävässään virkavastuulla.

Siviilipalvelumiehellä on oikeus ilmaiseen majoitukseen, ruokailuun, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä päivärahaan ja vapaisiin matkoihin asetuksella säädetyin tavoin. Palveluspaikka ei saa maksaa siviilipalvelusmiehelle palvelusaikana palkkaa tai palkkiota.

Päivärahaa ei suoriteta niiltä täysiltä vuorokausilta, jonka palvelusvelvollinen on:

Siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, muualla säädettyjä ja sovittuja asevelvollisten taloudellisia ja sosiaalisia etuuksia koskevia säädöksiä ja sopimuksia sovelletaan vastaavasti siviilipalvelusmieheen.

Siviilipalvelusmies on velvollinen suorittamaan tunnollisesti hänelle määrätyt palvelustehtävät sekä noudattamaan työministeriön ja palveluspaikan antamia, siviilipalveluksen järjestämiseksi ja suorittamiseksi tarpeellisia määräyksiä.

Siviilipalvelusmiehen on noudatettava palveluspaikan hänelle määräämää työaikaa. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 40 viikkotuntia.

Siviilipalvelusmiehen työturvallisuuteen sovelletaan työturvallisuuslakia (299/58) siten kuin siitä erikseen asetuksella säädetään. Alle 18-vuotiaan siviilipalvelusmiehen työhön sovelletaan myös nuorten työntekijäin suojelusta annettua lakia (669/67).

Siviilipalvelusmiehellä on oikeus lepoa ja virkistystä varten tarpeelliseen riittävään vapaa-aikaan.

Palveluspaikan on huolehdittava siviilipalvelusmiehen kotiuttamisesta, kun:

Jollei siitä, mitä 1 momentin 1-8 kohdassa on säädetty, muuta johdu, siviilipalvelus päättyy sen vuoden lopussa, jona palvelusvelvollinen täyttää 30 vuotta.

Siviilipalvelusmiehelle, joka toimii vastoin siviilipalvelusvelvollisuuttaan tai laiminlyö sen, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään:

Työtä yli säännönmukaisen työajan voidaan määrätä enintään neljä tuntia päivässä enintään viiden päivän ajaksi ja päivärahan menetys enintään 30 päivältä. Samasta rikkomuksesta voidaan määrätä vain yhtä rangaistuslajia oleva kurinpitorangaistus.

Kurinpitorangaistuksen määrää 19 §:ssä tarkoitettu henkilö kuultuaan siviilipalvelusmiestä.

Kurinpitorangaistuksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa palvelusrikkomukseen. Rangaistusta harkittaessa on otettava huomioon rangaistuksen mittaamiseen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet ja ne olot, joissa rikkomus on tehty, sekä siviilipalvelusmiehen aikaisempi palvelus ja käyttäytyminen.

Kurinpitorangaistus voidaan jättää määräämättä tai asia jättää suullisen huomautuksen varaan, jos palvelusrikkomus on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos rikkomusta on muutoin pidettävä vähäisenä.

Muutoksenhausta kurinpitorangaistukseen säädetään 9 luvussa.

Jos siviilipalvelusvelvollinen jättää saapumatta siviilipalvelukseen, lopettaa sen tai ilmoittaa kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta, hänet on tuomittava siviilipalvelusrikoksesta vankeuteen ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäljellä olevasta palvelusajastaan. Vankeusrangaistus tuomitaan täysin päivin. Vankeutta voidaan tuomita vähemmän kuin rikoslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetty vähimmäisaika.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomitaan myös siviilipalvelusmies, joka hänelle määrätystä kurinpitorangaistuksesta huolimatta edelleen olennaisesti laiminlyö palvelusvelvollisuutensa. Siviilipalvelusrikoksesta saa tuomita rangaistukseen ainoastaan kerran.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä siviilipalvelusrikoksesta, ellei siitä ole 35 §:n mukaisesti tehty rikosilmoitusta.

Siviilipalvelusrikoksen osalta noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa sekä vankeusrangaistuksesta ja sen täytäntöönpanosta säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta ei saa määrätä ehdolliseksi eikä sen sijasta saa tuomita yhdyskuntapalvelua. Siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaiseen vapauteen vain 29 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Siviilipalvelusrikoksesta ja muusta rikoksesta ei saa määrätä yhteistä vankeusrangaistusta eikä siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta saa yhdistää eikä laskea yhteen muusta rikoksesta tuomitun rangaistuksen kanssa. Jos muusta rikoksesta tuomittu vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus tulee täytäntöönpantavaksi samanaikaisesti siviilipalvelusrikoksesta tuomitun rangaistuksen kanssa, muusta rikoksesta tuomittu rangaistus pannaan täytäntöön ennen siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta.

Siviilipalvelurikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta ei merkitä rikosrekisteriin eikä sitä saa ottaa huomioon myöhemmin rangaistuksen koventamisperusteena.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta suorittava voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, jos hän ilmoittaa haluavansa ja voi suorittaa hänelle osoitetussa palveluspaikassa asianmukaisesti loppuun jäljellä olevan siviilipalveluksen.

Ehdonalaisessa vapaudessa olevan siviilipalvelusmiehen koeaika on jäljellä oleva palvelusaika. Ellei erityisiä syitä ole, häntä ei määrätä valvontaan. Ehdonalainen vapaus voidaan julistaa menetetyksi, jos siviilipalvelusmies syyllistyy siviilipalvelusrikokseen.

Ehdonalaisen vapauden 30 §:n nojalla menettänyttä ei päästetä uudelleen ehdonalaiseen vapauteen.

Jos ehdonalaisessa vapaudessa oleva siviilipalvelusmies syyllistyy siviilipalvelusrikokseen, hänet tuomitaan 26 §:ssä säädetyn rangaistuksen asemasta menettämään ehdonalainen vapautensa.

Tuomiossa on ilmoitettava, miten paljon vankeusrangaistusta on huomioon ottaen aikaisemmin suoritettu rangaistus ja siviilipalvelus vielä suoritettava. Tällöin kaksi siviilipalveluspäivää vastaa yhtä vankeuspäivää.

Ehdonalaiseen vapauteen siirtyneen jäljellä oleva siviilipalvelusaika lasketaan siten, että yksi rangaistuslaitoksessa suoritettu päivä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.

Siviilipalvelusrikoksesta tuomittu vankeusrangaistus raukeaa, jollei rangaistuksen täytäntöönpano ole alkanut viiden vuoden kuluessa lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä tai, jos täytäntöönpano on keskeytynyt, keskeytymispäivästä.

Vankeusrangaistus raukeaa myös silloin, kun ehdonalaiseen vapauteen päästetty on ollut jäljellä olrvan palvelusajan siviilipalveluksessa tai hänet on vapautettu palveluksesta terveydellisillä perusteilla.

Kun siviilipalvelusrikoksesta tuomittu on suorittanut kokonaan vankeusrangaistuksen, tai kun vankeusrangaistus on rauennut, hänen siviilipalvelusvelvollisuutensa on päättynyt.

Syytettä siviilipalvelusrikoksesta ajaa virallinen syyttäjä. Syyte voidaan tutkia siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai palveluspaikan sijaintipaikkakunnan yleisessä alioikeudessa.

Rikosilmoituksen siviilipalvelusrikoksesta tekee työministeriö tai palveluspaikka siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai palveluspaikan sijaintikunnan poliisille.

Siviilipalvelusmies, jota vastaan on tehty rikosilmoitus, on välittömästi kotiutettava.

Jos siviilipalvelusvelvollista, jota vastaan on tehty rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta, ei tuomita vankeusrangaistukseen, siviilipalveluskeskuksen on määrättävä työministeriön sille määräämä siviilipalvelusvelvollinen uudelleen palvelukseen. Aika, jonka hän on asian tutkimusten vuoksi ollut vapautensa menettäneenä, luetaan tällöin hänen palvelusajakseen siten, että yksi päivä vapaudenmenetystä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.

Asevelvollinen, joka tekee 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen, voidaan määrätä tämän lain nojalla täydennyspalvelukseen.

Asevelvollinen, joka tekee 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen saatuaan kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa, on määrättävä täydennyspalvelukseen 18 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä.

Täydennyspalvelusaika on enintään 40 päivää.

Palveluspaikat järjestävät täydennyspalvelusta siviilipalveluskoulutuksena ja käytännön työharjoitteluna.

Siviilipalveluskeskus voi antaa täydennyspalvelusvelvolliselle lykkäystä palveluksen suorittamisesta. Lykkäystä voidaan antaa palvelusvelvolliselle, jolle lykkäys perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen. Lykkäystä voidaan antaa myös palveluvelvolliselle, joka valmistuu toimeen tai ammattiin taikka opiskelee ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi ilman lykkäystä. Lisäksi lykkäystä voidaan antaa, jos osallistuminen palvelustilaisuuteen aiheuttaisi hänen työnantajalleen olennaista haittaa tai vahinkoa.

Palveluspaikka voi myöntää täydennyspalvelusta suorittavalle lomaa ainoastaan painavista henkilökohtaisista syistä.

Täydennyspalvelusta suorittavalla on sen estämättä, mitä 20 §:n 1 momentissa säädetään, oikeus täydennyspalveluspalkkaan siten kuin asetuksella säädetään.

Mitä 20 §:n 2 momentissa säädetään päivärahan menettämisestä, koskee vastaavasti myös täydennyspalveluspalkkaa.

Jos täydennyspalvelusvelvollinen ei osallistu hänelle määrättyyn palvelukseen, hänet on tuomittava täydennyspalvelusrikkomuksesta sakkoon.

Täydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 ja 4-7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 10, 11 ja 13 sekä 15-22 §:ssä, 23 §:n 2 momentissa, 24 ja 25 §:ssä, 26 §:n 3 momentissa sekä 34 ja 35 §:ssä säädetään

Mitä 8-10 luvussa säädetään siviilipalvelusvelvollisesta, koskee myös täydennyspalvelusvelvollista, jollei erikseen toisin säädetä.

Täydennyspalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jona palvelusvelvollinen täyttää 50 vuotta.

Työministeriö pitää siviilipalvelus- ja täydennyspalvelusvelvollisista rekisteriä, joka sisältää heidän valvontansa ja palveluksensa järjestämiseksi tarpeelliset tiedot.

Rekisteriin merkitään palvelusvelvollisesta:

Siviilipalvelusmiesrekisteriin liitetään manuaalisessa muodossa palvelusvelvollisuuden suorittamiseen liittyvät asiakirjat, joita ovat:

Asevelvollisen on merkittävä 6 §:ssä tarkoitettuun hakemukseensa 45 §:n 2 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetut tiedot ja palveluksen suorittamista koskevat toivomuksensa. Sotilaspiirin esikunta toimittaa uudesta siviilipalvelusvelvollisesta 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa työministeriöön jäljennöksen hakemuksesta, tiedon hänen palveluskelpoisuudestaan ja palvelusaikaan vaikuttavat tiedot. Vastaavasti työministeriö toimittaa varusmiespalvelukseen siirtyvästä 45 §:n 2 momentin 1-7 kohdassa tarkoitetut tiedot sotilaspiirin esikunnalle.

Siviilipalvelusvelvollista koskevat tiedot poistetaan rekisteristä viimeistään sen vuoden lopussa, jona hän täyttää 50 vuotta. Henkilökortti ja lääkärintarkastuskortti, joiden säilyttämisestä säädetään asetuksella, siirretään tällöin sotilaspiirin esikunnalle.

Työministeriön rekisterinpito ei aiheuta muutosta siihen, mitä sotilaspiirien esikuntien rekisterinpidosta on säädetty.

Edellä 45 §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun henkilökorttiin, jonka lomakkeen kaavan vahvistaa työministeriö, merkitään:

Palveluspaikan lääkäri merkitsee siviilipalvelusmiehen palveluksen suorittamisen kannalta tarpeelliset terveydentilatiedot lääkärintarkastuskorttiin, jonka lomakkeen kaavan vahvistaa työministeriö.

Työministeriö antaa palveluspaikalle siviilipalvelusvelvollisesta henkilökorttiin 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetut tiedot. Palveluspaikan on huolehdittava 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen tietojen merkitsemisestä henkilökorttiin. Siviilipalvelusmiehen siirtyessä palveluspaikasta toiseen sinne siirretään myös henkilökortti ja lääkärintarkastuskortti, jotka toimitetaan työministeriöön siviilipalvelusmiehen kotiuduttua.

Palveluspaikka pitää palveluksessaan olevista siviilipalvelusmiehistä rekisteriä, johon sisältyy henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin ja niihin 47 §:n mukaan sisältyvien tietojen lisäksi muut heidän palveluksensa järjestämiseksi ja suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Rekisteri voi sisältää tietoja siviilipalvelusmiesten terveydentilasta palveluksen suorittamisen kannalta ja kurinpidosta sekä siviilipalvelusrikoksia ja täydennyspalvelusrikkomuksia koskevista rikosilmoituksista.

Siviilipalveluskeskuksen rekisteriin voi lisäksi sisältyä palvelusvelvollisen palveluksen alkamisajankohdan ja siviilipalveluslaitoksen määräämiseksi välttämättömiä tietoja hänen vakaumuksestaan, perhesuhteistaan sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.

Työministeriöllä on oikeus saada sen lisäksi, mitä edellä säädetään:

Palveluspaikalla on oikeus saada lääkäriltä salassapitosäännösten estämättä lausunto siviilipalvelusmiehensä terveydentilasta siltä osin, jolla on merkitystä palveluskelpoisuudelle.

Tässä laissa tarkoitettujen siviilipalvelusvelvollisten henkilötietoja sisältävien asiakirjojen ja rekisterien julkisuudesta säädetään jäljempänä tässä laissa.

Työministeriön ja palveluspaikan palveluksessa olevat tai niissä työskentelevät sekä asiantuntijoina toimivat henkilöt eivät, jollei 51 §:stä muuta johdu, saada ilman palvelusvelvollisen suostumusta tai sosiaalista asemaansa taikka vakaumustaan kuvaavia eikä muita hänen henkilökohtaisia olojaan koskevia tietoja.

Tässä luvussa tarkoitettuja henkilötietoja annetaan tai luovutetaan:

Työministeriö voi erityisestä syystä hakemuksesta antaa luvun henkilötietojen luovuttamiseen tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten, jos luovutus täyttää henkilörekisterilain (471/87) 19 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset.

Henkiltietojen antamiseen ja luovuttamiseen ei sovelleta, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa säädetään tietojen luovuttamisesta tai asianomaisen ministeriön oikeudesta antaa lupa salassa pidettävien tietojen ilmaisemiseen.

Muutoksen hakemisesta kutsuntalautakunnan tai sotilaspiirin päällikön 7 §:ssä tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen on voimassa, mitä asevelvollisuuslaissa on säädetty muutoksen hakemisesta kutsuntalautakunnan tai sotilaspiirin päällikön asevelvollisuusasiassa tekemän päätöksen johdosta.

Edellä 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuun siviilipalveluslaitosta koskevaan siviilipalveluskeskuksen päätökseen voidaan hakea muutostavalittamalla työministeriöön. Valituskirjelmä on toimitettava ministeriöön tai keskukseen seitsemän päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu siviilipalvelusmiehelle tiedoksi. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.

Lykkäystä koskevaan siviilipalveluskeskuksen päätökseen voidaan hakea muutostavalittamalla työministeriöön. Valituskirjelmä on toimitettava ministeriöön tai keskukseen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi siviilipalvelusvelvolliselle. Valitus ei estä palveluksen alkamista.

Siviilipalvelusmies, jolle on määrätty kurinpitorangaistus, saa hakea muutosta rangaistuksen määräämistä koskevaan päätökseen valittamalla siihen lääninoikeuteen, jonka tuomiopiirissä palveluspaikka sijaitsee. Valitus tehdään kuitenkin, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos palveluspaikkana on viranomainen, jonka päätöksestä yleisten muutoksenhakusäännösten nojalla valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valituskirjelmä, joissa on mainittava siviilipalvelusmiehen vaatimukset ja niiden perusteet, on jätettävä palveluspaikkaan seitsemän päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu siviilipalvelusmiehelle tiedoksi. Palveluspaikan on toimitettava viipymättä valituskirjelmä ja siihen liittyvät asiakirjat sekä lausuntonsa asiasta valitusviranomaiselle. Valitus on käsiteltävä kiireellisesti.

Kurinpitorangaistusta ei saa panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen. Jos päätöksestä on valitettu lääninoikeuteen, rangaistuksen saa kuitenkin panna täytäntöön sen jälkeen kun lääninoikeus on antanut päätöksensä valituksen johdosta. Kurinpitorangaistus voidaan kuitenkin panna välittömästi täytäntöön, jollei täytäntöönpano siviilipalvelusmiehen jäljellä olevan palvelusajan kuluessa muutoin ole mahdollista.

Jos palveluspaikka on kieltäytynyt luovuttamasta tietoja siviilipalvelusmiesrekisteristään, tiedon pyytäjä voi hakea päätökseen muutosta valittamalla työministeriöön. Valituskirjelmä on toimitettava ministeriöön 30 päivän kuluessasiitä päivästä, jona päätös on annettu tiedon pyytäjälle tiedoksi.

Työministeriön 1 momentissa tarkoitetun valituksen johdosta antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin muutoksenhausta hallinto-oikeuden annetussa laissa (154/50) säädetään.

Edellä 10 §:n 1 momentissa sekä 53 ja 54 §:ssä tarkoitettuihin työministeriön päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Sen lisäksi, mitä 53-57 §:ssä säädetään, sovelletaan muutoksenhausta hallintoasioissa annettua lakia.

Siviilipalvelusvelvollisen, joka haluaa suorittaa asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, on haettava tätä kirjallisesti työministeriöltä. Hakemus on viipymättä hyväksyttävä, jos siinä ilmoitetaan, ettei 1 §:ssä tarkoitettu vakaumus enää estä asevelvollisuuslain mukaisen palveluksen suorittamista. Hakemusta ei saa tehdä enää siviilipalveluksen alettua.

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakemus on tehty siviilipalvelusvelvollisen saatua määräyksen siviilipalvelukseen, määräys on peruutettava. Siviilipalvelukseen annettua määräystä on kuitenkin noudatettava, kunnes hakemuksen perusteella toisin päätetään.

Työministeriön on viipymättä ilmoitettava hakemuksen hyväksymisestä sotilaspiirin päällikölle.

Jos asevelvollisuuslain mukaista palvelustasuorittava tekee 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen, hänet on välittömästi kotiutettava, jollei hän suostu jatkamaan palvelusta aseellisena tai aseettomana siviilipalvelukseen siirtymiseen saakka.

Jos asevelvollinen tekee 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen saatuaan määräyksen asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen, on määräys peruutettava.

Suoritettu varusmiespalvelusaika otetaan huomioon siviilipalvelusaikaa laskettaessa siten, että työministeriö määrää jäljellä olevan siviilipalvelusajan aseellista palvelusta suorittaneen osalta lyhyimmän asevelvollisuuslaissa säädetyn aseellisen palveluksen palvelusajan ja aseettomana palvelleen osalta aseettoman palveluksen palvelusajan sekä siviilipalvelusajan suhteessa.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske täydennyspalvelusvelvollista.

Jos palvelus 60 §:n 1 momentin mukaan jatkuu keskeytymättä, siviilipalvelusajan lasketaan alkavan hakemuksen hyväksymisestä, hyväksymispäivä mukaan lukien.

Luvattomia poissaolovuorokausia siviilipalveluksesta ei lasketa palvelusaikaan.

Poliisin on palveluspaikan pyynnöstä toimitettava palveluspaikkaan ilman laillista estettä palveluksesta poissa oleva siviilipalvelusmies, jollei tämä kirjallisesti ilmoita poliisille tai palveluspaikalle kieltäytyvänsä palveluksesta.

Tämän lain mukaista hallintoasiaa käsiteltäessä on noudatettava hallintomenettelylakia (598/82) myös silloin, kun asiaa käsittelee sellainen palveluspaikka, jossa muutoin ei sovelleta hallintomenettelylakia.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Työministeriö voi antaa tarvittaessa palveluspaikoille ja siviilipalvelusvelvollisille määräyksiä siviilipalveluksen järjestämisestä ja suorittamisesta.