1667/1991

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain (736/89) 6 §:ssä säädetään sovelletaan vuoden 1992 aikana tapahtuneisiin tavoitehintamuutoksiin tämän pykälän säännöksiä. Milloin tavoitehintatuotteiden keskimääräiset hinnat ovat vuonna 1992 poikenneet vahvistetuista tavoitehinnoista yhteensä enemmän kuin kaksi prosenttia, tämä otetaan huomioon siten, että maataloustulolain nojalla muutoin määrättäviä tavoitehintoja muutetaan seuraavan hinnoitteluvuoden ajaksi sillä prosenttimäärällä, jolla toteutuneet hinnat ovat keskimäärin poikenneet tavoitehinnoista enemmällä kuin kahdella prosentilla.

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 14 §:ssä säädetään, valtio vastaa maataloustuotteiden vientikustannuksista vuonna 1992 seuraavasti:

1. Maitotuotteet

Valtio vastaa maitotuotteiden vientikustannuksista siltä osin kuin meijerimaidon määrä on enintään 2 150 miljoonaa litraa. Mikäli meijerimaidon määrä ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksia, kuitenkin enintään 2 300 miljoonan litran määrään asti.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, maataloustuottajat vastaavat kokonaisuudessaan voin viennistä aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin voin vienti ylittää 10 miljoonaa kiloa.

2. Naudanliha

Valtio vastaa 80 prosentista naudanlihan vientikustannuksia enintään 2 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli naudanlihan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksia, kuitenkin enintään 5 miljoonan kilon määrään asti.

3. Sianliha

Valtio vastaa 80 prosentista sianlihan vientikustannuksia enintään 4 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli sianlihan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksia, kuitenkin enintään 6 miljoonan kilon määrään asti.

4. Kananmunat

Valtio vastaa 80 prosentista kananmunien vientikustannuksista enintään 2 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli kananmunien vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksia, kuitenkin enintään 4 miljoonan kilon määrään asti.

5. Vilja

Valtio vastaa 80 prosentista viljan vientikustannuksista enintään 350 miljoonan kilon määrään asti. Mikäli viljan vienti ylittää sanotun määrän, valtio vastaa ylittävältä osalta 50 prosentista vientikustannuksia, kuitenkin enintään 550 miljoonan kilon määrään asti.

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 15 §:ssä säädetään maataloustuottajien vientikustannusvastuusta, maataloustuottajat vastaavat 2 §:ssä mainittujen maataloustuotteiden vientikustannuksista siltä osin kuin valtio ei niistä vastaa. Maataloustuottajien osuudeksi vientikustannuksista vuonna 1992 tapahtuvan viennin osalta luetaan kuitenkin enintään 20 prosenttia kyseisen hinnoitteluvuoden maataloustulosta.

Poiketen siitä, mitä maataloustulolain 17 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan vuonna 1992 maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen käyttää 200 miljoonaa markkaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoja, jotka rinnastetaan maataloustulolain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun määrärahanlisäykseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.