Asetus kuluttajaviraston suoritteista perittävistä maksuista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1578/1991
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun valtion maksuperustelain (980/73) 5 §:n nojalla:
1 §
Kuluttajavirasto perii käsittelemistään poikkeuslupa- ja lupa-asioista, julkaisuistaan, tuottamiensa tietojen luovuttamisesta ja niihin verrattavista tilaukseen perustuvista suoritteistaan sekä myytävänä pitämistään muista suoritteista valtiolle maksun tämän asetuksen mukaan.
2 §
Tässä asetuksessa tarkoitetut maksut peritään luvan tai poikkeuksen hakijalta, ilmoituksen tekijältä taikka muun suoritteen tilaajalta tai vastaanottajalta.
3 §
Kuluttajavirasto perii suoritteistaan seuraavat käsittelymaksut:
matkatoimistoasetuksessa tarkoitettua matkatoimistoliikkeen harjoittamista varten myönnettävää lupaa koskevan asian käsittelystä 2 500 markkaa;
kulutustavaroista annettavista tiedoista annetun asetuksen (97/87) 8 §:n 2 momentissa ja elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvista tarvikkeista annetun asetuksen (539/91) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta koskevan hakemuksen käsittelystä 3 700 markkaa;
pesuaineasetuksen (211/88) 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta, kosmetiikkaasetuksen (671/90) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta ja leluasetuksen (891/90) 27 §:ssä tarkoitettua poikkeusta koskevan hakemuksen käsittelystä 3 700 markkaa;
elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista tuotteista annetun asetuksen (359/91) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta koskevan hakemuksen käsittelystä 3 300 markkaa; sekä
koti- ja postimyynnistä annetun asetuksen (639/78) 2 §:ssä ja 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa koskevan hakemuksen käsittelystä 750 markkaa.
4 §
Kuluttajaviraston laatimista tilauksesta tehtävistä tai myytävänä pidettävistä suoritteista, kuten viraston tuottamista julkaisuista ja muista painotuotteista, oppimateriaalista, koulutuspalveluista ja audiovisuaalisista suoritteista, määrätään maksu kunkin suoritteen osalta erikseen sen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli omakustannusarvoa vastaavaksi, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Suoritteille, jotka kuuluvat johonkin julkaisusarjaan, voidaan määrätä tilaushinta sekä yhtenäinen irtonumerohinta tai muu maksu siten, että maksut vastaavat sarjaan kuuluvien yksittäisten julkaisujen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kustannuksia.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suoritteen omakustannusarvoon lasketaan suoritteen suunnittelu-, painatus- ja muut tuotantokustannukset sekä myynnin ja markkinoinnin kustannukset.
5 §
Omakustannusarvoon kuuluvat kustannukset lasketaan seuraavasti:
Välittömät työkustannukset lasketaan ottamalla huomioon suoritteen tuottamiseen käytettyjen työtuntien määrä ja työn laatu. Työkustannukset tuntia kohden saadaan jakamalla työtä suorittavien henkilöiden keskimääräinen kuukausipalkkaus säännönmukaisine lisineen luvulla 150 ja korottamalla näin saatava määrä 68 prosentilla.
Välittömät kone- ja laitekustannukset lasketaan kertomalla koneen tai laitteen tuntihinta kysymyksessä olevan suoritteen tuottamiseen kuluneella koneen tai laitteen käyttöajalla. Tuntihinta saadaan jakamalla koneen tai laitteen keskimääräiset kuukausikustannukset luvulla 130 tai koneen tai laitteen keskimääräisellä kuukausittaisella käyttötuntimäärällä. Kustannuksina otetaan huomioon koneen tai laitteen välittömät käyttö- ja vuokrauskustannukset sekä pääomakustannukset.
Muut välittömät kustannukset . Kuluttajaviraston suorittamat maksut muilta ostamistaan suoritteen tuottamiseen kuuluvista palveluista ja suoritetta varten tekemistään hankinnoista sekä matkakustannukset otetaan huomioon sellaisinaan.
Välilliset kustannukset . Valtion maksuperustelain (980/73) 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuina sellaisina välillisinä kustannuksina, joita ei ole otettu huomioon välittöminä työ- tai kone- ja laitekustannuksina, veloitetaan määrä, joka saadaan kertomalla 1 kohdassa tarkoitetut välittömät työkustannukset luvulla 1,49.
6 §
Kuluttajavirasto voi päättää, että maksu peritään omakustannusarvoa alempana, jos suoritteen tuottaminen omakustannusarvoa alemmalla hinnalla on kuluttajapoliittisten tavoitteiden kannalta välttämätön. Välittömät kustannukset on kuitenkin perittävä, jollei jäljempänä toisin säädetä.
7 §
Kuluttajavirasto voi tuottaa kansainvälisille järjestöille ja muiden valtioiden viranomaisille suoritteita maksutta, jos maksuttomuus perustuu vastavuoroisuuteen ja yleiseen kansainväliseen käytäntöön.
8 §
Maksuvelvollisen suoritettavaksi asetettu maksu maksetaan käteissuorituksena taikka peritään suoritteen valmistumisen jälkeen toimituskirjaa tai muuta suoritetta luovutettaessa postiennakolla tai erillisellä laskulla.
Lasku on maksettava 14 päivän kuluessa siitä, kun se on toimitettu suoritteen tilaajalle tai vastaanottajalle. Postitse lähetetty lasku katsotaan toimitetuksi suoritteen tilaajalle tai vastaanottajalle seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun lasku on annettu postin kuljetettavaksi. Eräpäivä on merkittävä laskuun.
Jos maksua ei suoriteta viimeistään eräpäivänä, peritään 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko. Viivästyskorko voidaan jättää perimättä, jos sen määrä on vähemmän kuin 30 markkaa.
9 §
Tämän asetuksen perusteella määrätyt maksut saadaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.
10 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Asetusta sovelletaan niihin lupa- ja poikkeuslupa-asioihin, jotka tulevat vireille asetuksen voimaantulopäivänä ja sen jälkeen.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Pertti Salolainen