1292/1991

Tämä asetus koskee Lapin yliopistoa ja Vaasan yliopistoa, joita kutsutaan jäljempänä korkeakouluiksi.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen asioiden käsittelyssä noudatetaan, mitä asioiden käsittelystä asianomaisessa korkeakoulussa säädetään tai määrätään.

Korkeakoulun hallituksen hyväksymässä johtosäännössä määrätään, mille hallintoelimelle asian ratkaiseminen kuuluu, jollei siitä säädetä erikseen.

Harjoittelukoulusta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta.

Opetusta annetaan korkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

Korkeakoulussa annettava luento-opetus on julkista.

Kuulustelut järjestetään siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tarkempia määräyksiä kuulusteluista annetaan johtosäännössä.

Kieltenopetuksessa ja milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä muutoin edellyttää, saadaan opetuksessa käyttää muuta kuin korkeakoulun opetuskieltä.

Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja kokeissa muuta kuin opetuskieltä päättää korkeakoulu.

Korkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista säädetään erikseen.

Korkeakoulussa voidaan suorittaa myös tutkintoihin kuulumattomia opintoja.

Korkeakoulu päättää kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemi sesta, jollei hyväksilukemisen perusteista muuta säädetä.

Promootiosta sekä arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneelle ja maisterin arvon antamisesta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle päättää korkeakoulu.

Korkeakoulu voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan tai tieteiden, taiteiden taikka muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.

Korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä päättää korkeakoulu.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessaa (717/47) tarkoitetun suomalaisen tutkinnon.

Lisäksi opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulu voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.

Opiskeluoikeutta on haettava kirjallisesti.

Opiskelijat valitsee korkeakoulu siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään.

Tässä asetuksessa tarkoitettu korkeakoulu voi sopia yhden tai useamman korkeakoulun kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden korkeakoulujen opiskelijoiden yhteisvalintaa varten asettaman toimielimen esityksesta.

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua korkeakoululta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

avoimeen korkeakouluopetukseen

Täydennyskoulutukseen sekä avoimena korkeakouluopetuksena annettavaan opetukseen osallistuvien valinnasta ja sitä koskevasta oikaisumenettelystä päättää korkeakoulu.

Opiskelijaksi hyväksytyn tulee ilmoittautua korkeakouluun, jonka jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijaksi merkityn on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 1 momentissa säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa, lisensiaatintyötä, syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmiin.

Opetustaidon arvostelusta opettajankoulutuksessa säädetään erikseen.

Väitöskirjan ja lisensiaatintyön tarkastamista varten korkeakoulu määrää ohjaajia, esitarkastajia, tarkastajia ja vastaväittäjiä siten kuin tutkintosäännössä tai opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Näiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82)10 §:ssä säädetään.

Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintyön arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan ja lisensiaatintyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti korkeakoulun määräämältä hallintoelimeltä.

Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta tai korkeakoulun määräämältä hallintoelimeltä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten korkeakoulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta. Tutkintolautakunta voidaan määrätä yksittäistä asiaa varten tai enintään kolmen vuoden toimikaudeksi.

Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla professori tai apulaisprofessori, sekä kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla korkeakoulun opettaja. Puheenjohtajan ja muut jäsenet samoin kuin heistä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen, jolla tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisella jäsenellä, määrää korkeakoulun hallitus.

Tutkintolautakunnassa tai hallintoelimessä saavat 16 §:ssä tarkoitetun asian käsittelyyn osallistua puheenjohtajan lisäksi vain samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet.

Tutkintolautakunta on päätösvaltainen, kun kaikki jäsenet ovat läsnä.

Jos muu jäsen kuin puheenjohtaja ei 1 momentin mukaan voi osallistua asian käsittelyyn, tulee hänen sijaansa hänen varajäsenensä. Jollei varajäsenkään voi osallistua asian käsittelyyn, kutsuu rehtori asiaa varten lisäjäsenen, jolla tulee olla 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Tarkempia määräyksiä oikaisumenettelystä ja tutkintolautakunnan toiminnasta annetaan johtosäännössä.

Opiskelijaa, joka korkeakoulussa on syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuneeseen rikkomukseen, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, on hänen saatettava asia hallituksen käsiteltäväksi. Korkeakoulun hallitus voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet korkeakoulusta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.

Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi.

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen tai tutkintolautakunnan päätöksestä, joka koskee:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa määrätyt tutkintolautakunnat jatkavat toimikautensa loppuun.