1288/1991

Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hallintovirasto. Österbottens högskolaa johtavat hallitus ja rehtori.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekunnassa voi olla laitoksia ja koulutuslinjoja.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain, jäljempänä akatemialaki, 7 §:n 4 ja 5 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain akatemiaan kuuluva täysivaltainen henkilö.

Hallintoelimen jäseneksi tai varajäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole akatemiaan virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä. Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.

Akatemian hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen vaaleilla valitulle jäsenelle tai varajäsenelle eron tämän omasta pyynnöstä hallintoelimen jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Kansleriehdokkaiden valitsemisesta ja kanslerin nimittämisestä säädetään erikseen.

Kanslerin tehtävänä on:

Kanslerin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa akatemian rehtori.

Kansleri ottaa itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä sihteerin esittelystä.

Hallitukseen kuuluvat akatemian rehtori ja tiedekuntien dekaanit sekä neljätoista muuta jäsentä, jotka valitaan vaaleilla kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Rehtori on hallituksen puheenjohtaja. Vararehtoreilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksessa.

Vaaleissa akatemian henkilökuntaan kuuluvat valitsevat keskuudestaan kahdeksan jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen ja opiskelijat keskuudestaan kuusi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Dekaanin varajäsenenä hallituksessa toimii varadekaani.

Hallituksen tehtävana on:

Johtosäännössä voidaan määrätä, että Österbottens högskolan hallitus käsittelee tätä yksikköä koskevat asiat, jotka tämän asetuksen mukaan kuuluvat akatemian hallitukselle.

Rehtori on akatemian esimies, joka johtaa ja valvoo akatemian toimintaa. Rehtori käyttää akatemian puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa ja edustaa muutenkin akatemiaa.

Rehtori käsittelee ja ratkaisee akatemian yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä tai johtosäännössä toisin määrätä. Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian jommankumman vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa akatemian hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on akatemian kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Jos rehtori 2 momentin nojalla on siirtänyt asian vararehtorille tämä voi samoin perustein saattaa asian akatemian hallituksen ratkaistavaksi.

Rehtorin ja ensimmäisen vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat akatemian hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet sekä hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat.

Rehtori ja ensimmäinen vararehtori valitaan kumpikin erikseen. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Toisena vararehtorina on Österbottens högskolan rehtori, jonka valitsemisesta säädetään 16 §:ssä.

Rehtorin tulee olla akatemian vakinainen professori ja vararehtorien akatemian vakinaisia professoreita tai apulaisprofessoreita. Rehtorin ja vararehtorien tulee olla perehtyneitä opetuksen ja tutkimuksen hallintoon.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin ja vararehtorin tehtävään. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu vaalikollegion harkinnasta.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu vakinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Akatemian rehtori voi vapauttaa vararehtorin hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta, kuitenkin enintään sen puoleen määrään saakka.

Akatemiassa on hallintovirasto, jonka tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta.

Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille asetuksessa säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat. Hallintovirasto voi saattaa akatemian hallituksen ratkaistavaksi virastolle kuuluvan asian, joka on akatemian kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastoon kuuluu se akatemian henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintojohtaja käsittelee ja ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Österbottens högskolan hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä asetuksessa säädetään, käsitellä sille johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallitukseen kuuluvat yksikön rehtori, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan dekaanit sekä kuusi muuta jäsentä, jotka valitaan vaaleilla kahdeksi kalenteri vuodeksi kerrallaan.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut kuusi jäsentä valitaan siten, että kasvatustieteellisen tiedekunnan henkilökunta, lukuun ottamatta harjoittelukoulun henkilökuntaa, valitsee yhden jäsenen, tämän tiedekunnan opiskelijat yhden jäsenen, yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan henkilökunta yhden jäsenen, tämän tiedekunnan opiskelijat yhden jäsenen, harjoittelukoulun opettajat yhden jäsenen sekä Österbottens högskolan muu henkilökunta yhden jäsenen, kukin ryhmä keskuudestaan.

Jokaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Dekaanin varajäsenenä hallituksessa toimii varadekaani.

Käsiteltäessä Österbottens högskolan ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikön yhteistoimintaa koskevia asioita hallitukseen kuuluu 14 §:n 2 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi yhdeksän Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikön valitsemaa jäsentä.

Kun Österbottens högskolan hallitus päättää 1 momentissa tarkoitetuista asioista, ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että ehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmannesta läsnä olevista jäsenistä.

Österbottens högskolan rehtori ja Svenska handelshögskolanin toinen vararehtori päättävät yhdessä, mitkä asiat on käsiteltävä hallituksessa. Erimielisyyden sattuessa asia on saatettava kanslerin ratkaistavaksi.

Jäljempänä 20 §:ssä säädetään Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikön valitsemien jäsenten kuulumisesta yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon.

Österbottens högskolan rehtori johtaa ja valvoo yksikön toimintaa. Rehtori on yksikön hallituksen puheenjohtaja sekä käsittelee johtosäännössä määrätyt asiat ja asiat, jotka akatemian rehtori 8 §:n 2 momentin nojalla siirtää hänelle.

Rehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat yksikön hallituksen 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostojen jäsenet, erillisten laitosten johtajat sekä yksikön johtaja ja toimistopäällikkö sekä harjoittelukoulun rehtori. Rehtorin vaalissa noudatetaan, mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään.

Rehtorilta vaaditaan sen lisäksi, mitä 10 §:n 1 momentissa säädetään akatemian vararehtorilta vaadittavasta kelpoisuudesta, että hän kuuluu Österbottens högskolan henkilökuntaan.

Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluu harjoittelukoulu, joka käsittää peruskoulun ala-asteen ja yläasteen sekä lukion. Harjoittelukoulusta on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Harjoittelukoulun asemasta ja hallinnosta voidaan määrätä tarkemmin johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä asetuksessa säädetään, käsitellä ja ratkaista asiat, jotka johtosäännössä sille määrätään.

Tiedekuntaneuvostoon valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan akatemian hallituksen päätöksen mukaan 8, 12 tai 16 jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit puolet, muu henkilökunta neljänneksen ja opiskelijat neljänneksen, kukin ryhmä keskuudestaan. Kasvatustieteellisen tiedekunnan muun henkilökunnan valitsemista jäsenistä yksi jäsen ja hänen varajäsenensä voivat olla harjoittelukoulun henkilökuntaan kuuluvia.

Jos tiedekunnassa ei ole riittävästi vakinaisia ja virkaatoimittavia professoreita ja apulaisprofessoreita, valitaan tämän ryhmän puuttuvat jäsenet tiedekunnan muista opettajista ja tutkijoista.

Kun yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto käsittelee Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikön ja tiedekunnan yhteistoimintaa koskevia asioita, tiedekuntaneuvostoon kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi kolme Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikön valitsemaa jäsentä.

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Dekaani on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja.

Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä tai johtosäännössä toisin määrätä. Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Dekaanin olleessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.

Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudek - seen dekaanin ja varadekaanin neuvostoon kuuluvien vakinaisten professoreiden joukosta. Varadekaaniksi voidaan erityisestä syystä valita neuvostoon kuuluva muu vakinainen opettaja,

joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Opetuksen järjestämistä varten tiedekunnassa voi olla koulutuslinjoja.

Akatemian hallitus päättää laitosten ja koulutuslinjojen muodostamisesta. Kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä yhteiskunta- ja hoitotieteellisen tiedekunnan koulutuslinjoista päättää Österbottens högskolan hallitus.

Laitosten ja koulutuslinjojen tehtävistä ja hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Akatemian erillisiä laitoksia ovat kirjaston lisäksi kielipalvelu, laskentakeskus, kiihdytinlaboratorio ja täydennyskoulutuskeskus. Akatemian hallituksen päätöksellä voidaan perustaa muitakin erillisiä laitoksia. Österbottens högskolan hallitus päättää tämän yksikön erillisen laitoksen perustamisesta.

Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla akatemiaan kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään akatemian virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Akatemian hallituksen ja Österbottens högskolan hallituksen vaaleilla valittavat jäsenet ja varajäsenet sekä tiedekuntaneuvostojen muut kuin 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Tiedekuntaneuvoston professoreiden ja apulaisprofessoreiden valitsemien jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta määrätään johtosäännossa.

Henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan vaaleissa:

Opiskelijaksi katsotaan vaaleissa henkilö, jolla on oikeus suorittaa akatemiassa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota sitä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Akatemian hallituksen, Österbottens högskolan hallituksen tai tiedekuntaneuvoston vaaleilla valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenä toimikautensa loppuun.

Jos vaaleilla valittu jäsen ei enää kuulu akatemiaan tai hänelle on myönnetty ero, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu akatemiaan tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, akatemian hallitus määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ylioppilaskunnan valtuusto valitsee kuitenkin uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimi kaudeksi, jos opiskelijoiden valitsema varajäsen ei enää kuulu akatemiaan tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero.

Akatemian hallitus asettaa vaalilautakunnan,

jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta sekä asianomaisen ryhmän kuulemisesta ennen kuin akatemian hallitus määrää hallintoelimen uuden varajäsenen 28 §:n 2 momentin nojalla annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös perusteet, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan ja Österbottens högskolaan määräytyy.

Monijäseninen hallintoelin sekä rehtori, dekaani ja päätösvaltaa käyttävä muu virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa eikä dekaania ja varadekaania valittaessa.

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksen pöytäkirjaan tai toimituskirjan taltiokappaleeseen.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä, jollei 33 §:ssä toisin säädetä.

Akatemian rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Österbottens högskolan rehtorilla on sama oikeus tämän yksikön hallintoelinten kokouksissa.

Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin 2 momentissa tarkoitetut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan

kurinpitoa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on usempia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jos vähintään viidennes läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta sellaista jäsentä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, akatemian hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei hallitus erityisestä syystä toisin päätä.

Kun tehdään virkaehdotus professorin ja apulaisprofessorin virkaan tai esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta taikka ratkaistaan dosentiksi hakevan kelpoisuus, kaikki tiedekunnan vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit saavat osallistua päätöksentekoon tiedekuntaneuvostossa.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen

professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Kansleri nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Lehtorin, ylikirjastonhoitajan ja harjoittelukoulun rehtorin nimittää kansleri. Kansleri nimittää myös dosentin.

Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää akatemian hallitus. Assistentin nimittää kuitenkin tiedekuntaneuvosto. Jos tiedekuntaneuvosto ei ole yksimielinen assistentin nimittämisestä, on asia saatettava akatemian hallituksen ratkaistavaksi.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto. Johtosäännössä voidaan määrätä että dekaani, erillisen laitoksen johtaja tai harjoittelukoulun rehtori ottaa tuntiopettajat.

Österbottens högskolan hallitus käsittelee ja ratkaisee tämän yksikön osalta asiat, jotka 38 §:n 2 momentin mukaan kuuluvat akatemian hallitukselle.

Yliassistentin, assistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Virkojen täyttämisestä määrätään johtosäännössä.

Hallintovirasto julistaa hakemuksen perusteella täytettävät virat haettaviksi.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen akatemiaan on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista.

Dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt kelpoisuusehdot, neuvoston on tehtävä esitys hakijan nimittämisestä dosentiksi.

Mitä 42 §:n 2 momentissa säädetään opetusnäytteen antamisesta, noudatetaan myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.

Harjoittelukoulun lehtorilta vaadittavan opetustaidon osoittamisesta säädetään erikseen.

Virkavapauden virkamiehille ja vastaavan vapauden työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Akatemian lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina.

Kuulustelut järjestetään siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tarkempia määräyksiä kuulusteluista annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ennen toukokuun päättymistä opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta.

Harjoittelukoulun työajoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Akatemiassa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetussuunnitelmia sekä opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Akatemiassa annettava luento-opetus on julkista.

Opettaja saa päättää, että suomen kieltä tai

vierasta kieltä koskevissa kuulusteluissa on käytettävä asianomaista kieltä.

Tiedekuntaneuvosto voi päättää, että suomen kieltä tai vierasta kieltä koskevassa tutkielmassa saadaan käyttää muuta kuin ruotsin kieltä. Rehtori voi erityisestä syystä päättää, että myös muussa tutkielmassa tai dipiomityössä saadaan käyttää muuta kuin ruotsin kieltä.

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen kielestä päättää tiedekuntaneuvosto.

Dekaani päättää, mitä kieltä ulkomaisen opiskelijan tulee käyttää kuulusteluissa ja tutkielmassaan.

Akatemiassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Dekaani päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Tiedekuntaneuvoston päätöksellä voidaan promootiossa tai ilman juhlallista vihkimistä antaa tohtorin tutkinnon suorittaneelle perinteiset arvomerkit ja kandidaatin tai ekonomin tutkinnon suorittaneelle maisterin arvo.

Tiedekuntaneuvoston päätöksellä voidaan myöntää kunniatohtorin arvo ja siihen liittyvät arvomerkit promootiossa tai muulloin suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan taikka tieteiden, kulttuuritoiminnan tai yhteiskunnallisen toiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun suomalaisen tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla tiedekuntaneuvosto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen tiedekuntaneuvosto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opin noista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Opiskelijaksi hakevan, joka ei ole saanut koulusivistystään ruotsin kielellä, on akatemian järjestämässä kokeessa osoitettava sellaista ruotsin kielen taitoa, että sen katsotaan riittävän opintojen harjoittamiseen tällä kielellä.

Akatemian rehtori päättää ulkomaalaiselta hakijalta vaadittavasta kielitaidosta.

Akatemian hallitus päättää akatemiaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Österbottens högskolaan otettavien opiskelijoiden valintaperusteista päättää sen hallitus.

Opiskeluoikeutta akatemiassa haetaan kirjallisesti. Opiskeluoikeuden myöntää tiedekuntaneuvosto.

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta hänen hakemukseensa liittyviin suorituksiin ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Täydennyskoulutukseen sekä avoimena korkeakouluopetuksena annettavaan opetukseen

osallistuvien valinnasta ja sitä koskevasta oikaisumenettelystä määrätään johtosäännössä.

Opiskelijaksi hyväksytyn on kirjoittauduttava akatemiaan hallintoviraston määräämän ajan kuluessa. Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei kirjoittaudu, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi hallintoviraston määräämällä tavalla.

Tässä asetuksessa opintosuoritus tarkoittaa väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa tai diplomityötä sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka muuta suoritusta, joka sisältyy akatemian opintosuunnitelmiin.

Tiedekuntaneuvosto käsittelee ja ratkaisee väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevat asiat.

Ennen väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.

Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän ja muun opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82)10 §:ssä säädetään.

Opiskelija, joka on tyytymätön muun kirjallisen tai muulla tavalla tallennetun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen, voi pyytää oikaisua tutkielman tai diplomityön arvosteluun ja opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta ja muun tässä tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta. Tarkempia maaräyksiä oikaisumenettelystä annetaan johtosäännössä.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen oikaisua

tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Opetustaidon arvostelusta opettajankoulutuksessa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Opintosuoritukset, joka mainitaan 59 §:n 1 momentissa on säilytettävä vähintään kahden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Jos opiskelija tämän ajan kuluessa ilmoittaa, että hän haluaa nähdä tarkastetun opintosuorituksensa, hänelle on varattava siihen tilaisuus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvoste luperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Akatemiassa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuoritusten arvostelua koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten.

Tutkintolautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla akatemian vakinainen professori tai apulaisprofessori ja yhden jäsenen ja hänen varajäsenensä akatemian opettaja.

Akatemian hallitus asettaa tutkintolautakunnan yksittäistä asiaa varten tai enintään kolmen vuoden toimikaudeksi.

Tarkempia määräyksiä oikaisumenettelystä ja tutkintolautakunnan toiminnasta annetaan johtosäännössä.

Rehtori voi antaa muistutuksen opiskelijalle, joka on akatemian piirissä syyllistynyt opetustai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, asia on saatettava akatemian hallituksen käsiteltäväksi.

Hallitus voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet akatemiasta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijalle on ennen kurinpitoasian käsittelyä ilmoitettava, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, ja hänelle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Asianosainen saa hakea muutosta akatemian muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen valittamalla, jollei muualla laissa tai tässä asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty tai rehtori, vararehtori, dekaani tai varadekaani on valittu eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentin nimittämistä, opiskelijaksi ottamista, opintosuorituksen arvostelua, apurahan tai avustuksen myöntämistä taikka muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Akatemialain 16 §:ssä tarkoitettua omaisuutta hoidetaan ja käytetään sitä koskevien tarkoitusmääräysten mukaisesti. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Valmisteltaessa ehdotusta akatemialain muuttamisesta tai esitystä valtion ja Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön välisessä sopimuksessa mainitun professorin viran alan muuttamisesta tulee akatemian varata säätiölle tilaisuus lausunnon antamiseen.

Akatemian hallitus asettaa akatemialain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetun kielilautakunnan.

Lautakunnan kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään johtosäännössä.

Akatemian kansleria sekä rehtoria vararehtoria, dekaania, varadekaania, professoria,

apulaisprofessoria ja haliintojohtajaa syytetään

virkarikoksesta Turun hovioikeudessa.

Tämä asetus- tulee voimaan 1 päivänä - tammikuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 26 päivänä kesäkuuta 1981 annettu asetus (523/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja Österbottens högskola -nimisestä hallintoyksiköstä 30 päivänä toukokuuta 1986 annettu asetus (441/86).

Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun asetuksenñ7 ja 8 §:n säännökset muutoksenhakulautakunnasta jäävät kuitenkin voimaan vuoden 1993 loppuun.

Aikaisempien säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssä, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräyket on annettu. _

Akatemian hallitus, Österbottens högskolan ñ hallitus ja tiedekuntaneuvostot asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti marraskuussa 1991 toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1992.

Tiedekuntaneuvostot kokoontuvat ennen toimi kautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin.

Akatemian rehtori ja ensimmäinen vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1994. Österbottens högskolan rehtori valitaan ensimmäisen kerran 16 §:n 2 momentin mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1992 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1994.

Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun asetuksen mukaan valitut rehtori ja ensimmäinenvararehtori jatkavat tehtävissään, kunnes akatemian rehtori ja ensimmäinen vararehtori on valittu tämän asetuksen mukaisesti ja heidän toimikautensa on alkanut.

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset määräykset voidaan hyväksyä ja vahvistaa ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan myös ryhtyä muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Österbottens högskolan hallitukselle kuuluvat tehtävät hoitaa tällöin kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto ja tämän yksikön rehtorille kuuluvat tehtävät akatemian toinen vararehtori.