Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1066/1991

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki ulosottolain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 8 §:n 2 momentti, 7 luvun 14, 15 ja 17-21 § sekä 8 luvun 5 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 luvun 14 § osittain muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (525/75), 15 § osittain muutettuna 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla (470/86) sekä 20 ja 21 § 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73),

muutetaan 7 luvun otsikko sekä 1-6, 8-13 ja 16 §, sellaisina kuin niistä ovat 7 luvun otsikko sekä 8, 11 ja 12 § mainitussa 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa, 4 § 23 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa (684/48), 5 § osittain muutettuna mainitulla 18 päivänä toukokuuta 1973 annetulla lailla, 11 a § 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (589/77) ja 13 § muutettuna mainituilla 18 päivänä toukokuuta 1973 ja 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetuilla laeilla, sekä

lisätään 3 luvun 2 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

3 luku Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

2 §


Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulosottomies voi ilman ulosotonhaltijan määräystä panna täytäntöön yleisen tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla antaman turvaamistoimipäätöksen.

Kuitenkin 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ainoastaan ulosotonhaltijan määräyksestä.

7 luku Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano

1 §

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla määrätyn turvaamistoimen täytäntöönpanossa noudatetaan tämän luvun ja soveltuvin osin lain 3 ja 4 luvun säännöksiä.

2 §

Irtaimen omaisuuden takavarikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin irtaimen omaisuuden ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Ulosottomies voi kuitenkin, jos hukkaamisvaara todennäköisesti on vähäinen tai olosuhteet muutoin antavat aiheen taikka hakija siihen suostuu, antaa hakijan vastapuolelle sellaisen kiellon omaisuuden hukkaamisesta kuin 8 §:n 1 momentissa on säädetty.

3 §

Kiinteän omaisuuden takavarikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin kiinteistön ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Sen jälkeen, kun kiinteä omaisuus on tullut takavarikon alaiseksi, siihen ei saa vahvistaa kiinnitystä, ellei sellaisen vakuuden vaatimus perustu sitä ennen tehtyyn hakemukseen tai maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskeviin säännöksiin taikka aikaisempaan nautintatai muun oikeuden perustamiseen taikka tuomioistuimen määräykseen. Takavarikon aikana tehty kiinteistön luovutus tai kiinnitetyn velkakirjan pantiksi antaminen taikka kiinnitys, joka on vahvistettu vastoin tätä momenttia, on tehoton, jollei 8 §:n 4 momentista muuta johdu.

4 §

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen saa panna täytäntöön ennalta ilmoittamatta silloinkin, kun ilmoitus tämän lain 3 luvun 26 §:n mukaan olisi tarpeen.

5 §

Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei myöskään saa panna saamisen turvaamiseksi takavarikkoon. Muualla laissa on lisäksi säännöksiä omaisuudesta, jota ei saa panna takavarikkoon.

Kun rahaa on pantu takavarikkoon, ulosottomies voi hakijan tai vastapuolen pyynnöstä tallettaa sen rahalaitokseen niin kuin 6 luvun 19 §:ssä on säädetty.

6 §

Jos saamisesta on pantu takavarikkoon pilaantuvaa, arvossaan nopeasti alentuvaa tai korkeita hoitokustannuksia aiheuttavaa omaisuutta, noudatetaan 3 luvun 7 §:n säännöstä sellaisen omaisuuden myymisestä.

8 §

Antaessaan hakijan vastapuolelle 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai pannessaan täytäntöön kiinteän omaisuuden takavarikon ulosottomiehen on laadittava luettelo kiellon alaiseksi pantavasta omaisuudesta sekä kiellettävä vastapuolta tätä omaisuutta kätkemästä, hävittämästä, luovuttamasta tai menettelemästä muulla tavalla, joka vaarantaa hakijan oikeuden.

Jos vastapuoli piileksii tai on lähtenyt maasta eikä ulosottomies tapaa asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa kiellon tiedoksianto, vastapuolen asuntoon, liikkeeseen tai jollekin hänen kotiväkeensä kuuluvalle on toimitettava kirjallinen ilmoitus kiellosta sekä siitä, että kieltoa koskevat asiakirjat ovat ulosottomiehen luona vastapuolen saatavissa. Sen lisäksi ilmoitus on hakijan toimesta julkaistava virallisessa lehdessä sekä lähetettävä postitse asianomaiselle, jos hänen osoitteensa on tunnettu. Vastapuolen katsotaan saaneen kiellosta tiedon, kun ilmoitus on julkaistu ja lähetetty niin kuin edellä on säädetty.

Kiellon alainen omaisuus jää sen haltijalle, jonka on hoidettava sitä huolellisesti ja joka saa käyttää sitä tavanomaisella tavalla. Jos kielto on annettu saamisen turvaamiseksi, omaisuus on arvioitava niin kuin ulosmitatun omaisuuden arvioimisesta on säädetty.

Ennen kuin kiinteätä omaisuutta koskeva tässä pykälässä tarkoitettu kielto on 4 luvun 28 §:n nojalla merkitty rekisteriin, se ei ole voimassa henkilöä vastaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut omaisuuden omakseen tahi kiinnityksen siihen. Jos tässä pykälässä tarkoitettu kielto kumotaan tai peruutetaan, siitä on ilmoitettava sanotulle rekisteriviranomaiselle.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu omaisuus on sivullisen hallussa, häntä on kiellettävä luovuttamasta sitä pois.

9 §

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 13 §:n nojalla määrätyn toimitsijan on hoidettava ja säilytettävä huolellisesti hänelle uskottua omaisuutta ja annettava tehtävänsä päätyttyä tili ulosottomiehelle. Silloin kun toimitsijan haltuun ja hoitoon on määrätty omaisuutta, jonka takavarikoimisesta ulosottomiehen tulee ilmoittaa rekisteriviranomaiselle, tulee toimitsijan tehdä vastaava ilmoitus.

Ulosottomiehen on annettava 1 momentissa tarkoitetulle toimitsijalle virka-apua.

10 §

Turvaamistoimen hakija on ulosottomiehen kehotuksesta velvollinen maksamaan toimitsijalle tai ulosottomiehelle vaaditun suuruisen ennakon turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen korvaamisesta.

11 §

Hakijan on annettava ulosottomiehelle kahden viikon kuluessa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun vireillepanomääräajan päättymisestä selvitys pääasian käsiteltäväksi saattamisesta uhalla, että turvaamistoimen täytäntöönpano voidaan peruuttaa siten kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään.

11 a §

Jos on todennäköistä, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1, 2 tai 3 §:ssä tarkoitettu oikeuden vaarantuminen on käsillä, ulosottomies voi myöntää sanotussa luvussa tarkoitetun turvaamistoimen siinä tapauksessa, että hakijalla on tämän lain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu täytäntöönpanoperuste, mutta hänen täytäntöönpanohakemukseensa ei voida heti suostua.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu turvaamistoimi on voimassa enintään kuusi kuukautta turvaamistoimen myöntämisestä. Ulosottomies voi erillisestä hakemuksesta pidentää turvaamistoimen voimassaoloaikaa, jos siihen on erityinen syy.

12 §

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistoimipäätöstä ei saa panna täytäntöön ja jo tapahtunut täytäntöönpano on peruutettava, jos vastapuoli on asettanut ulosottomiehelle pantin tai takauksen.

Pantaessa täytäntöön oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettua turvaamistoimipäätöstä ulosottomies saa hyväksyä vastapuolen tarjoaman vakuuden vain, jos hakija on sen hyväksynyt tai jos se asianmukaisella ja riittävällä tavalla vastaa hakijan oikeussuojan tarvetta.

13 §

Ulosottomiehen on peruutettava turvaamistoimen toimeenpano, jos sen hakija pyytää peruuttamista taikka jos velallinen esittää hakijan kirjallisen ilmoituksen tai muun selvän ja luotettavan selvityksen siitä, että kysymyksessä oleva saaminen on maksettu.

Ulosottomiehen on vastapuolen vaatimuksesta peruutettava turvaamistoimen täytäntöönpano myös, jollei hakija osoita, että kanne on pantu vireille oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä säädetyssä määräajassa, taikka kun näytetään, että turvaamistoimi on muusta sanotussa 6 §:ssä mainitusta syystä peräytynyt tai että kanne on hylätty tai jätetty tutkimatta, taikka jos 11 a §:n 2 momentissa säädetty määräaika on kulunut umpeen.

16 §

Turvaamistoimipäätöstä ei saa panna täytäntöön, ellei hakija aseta ulosottomiehelle panttia tai takausta vahingosta, mikä sellaisesta toimenpiteestä voi syntyä vastapuolelle. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

Hallituksen esitys 179/90

Lakivaliok. miet. 19/90

Suuren valiok. miet. 338/90

Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka

Sivun alkuun