994/1990

Neuvostoliiton kalastusalukset saavat kalastaa Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa kalastuksesta tehtyjen sopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen (1330/88), jäljempänä kalastussopimusasetuksen, 2§:n mukaisesti 5 000 tonnia silakkaa ja 500 tonnia kilohailia. Tämän lisäksi saadaan sivusaaliina kalastaa enintään 2 300 tonnia kilohailia. Turskan sivusaaliin määrää ei rajoiteta.

Kalastusta saa samanaikaisesti harjoittaa, apu- ja emälaivat mukaan luettuina, enintään 32 alusta. Troolien solmuvälin tulee olla vähintään 16 tai silmäkoon vähintään 28 millimetriä. Muutoin kalastuksessa on noudatettava Suomessa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Suomalaiset kalastusalukset saavat kalastaa kalastussopimusasetuksen 4§:n mukaisesti Neuvostoliiton talousvyöhykkeellä lohta ja taimenta yhteensä 105 tonnia. Sivusaaliina saatavan turskan määrää ei rajoiteta.

Alusluetteloon voidaan ottaa kalastusalusrekisteriin merkittyjä, ammattimaista lohenkalastusta harjoittavia aluksia. Kalastusta saa samanaikaisesti harjoittaa enintään 15 alusta, joista kuusi on Ahvenanmaalta sekä viisi Pohjanlahden ja neljä Suomenlahden alueelta. Jos joltakin alueelta aluksia on kalastamassa sallittua vähemmän, muut alukset saavat kalastaa siihen asti kunnes asianomaiselta alueelta olevat alukset ryhtyvät kalastamaan. Kalastuksessa on noudatettava Neuvostoliitossa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Alusten tulee ennen saapumista toisen maan vyöhykkeelle tehdä rannikkoradioasemalle englannin kielellä kalastusilmoitus, joka sisältää aluksen tunnuksen, nimen, radiokutsun, sijainnin ja aluksella olevan saaliin määrän. Ennen poistumista alusten on ilmoitettava edellä mainittujen lisäksi saadun saaliin määrä kalalajeittain. Neuvostoliiton alusten tulee tehdä kalastusilmoitus Helsingin tai Maarianhaminan ja suomalaisten alusten Riian rannikkoradioasemalle.

Suomalaiset ja ruotsalaiset kalastusalukset saavat kalastaa silakkaa, kilohailia ja turskaa kalastussopimusasetuksen 3 ja 4§:n mukaisesti toisen valtion kalastusvyöhykkeellä Itämerellä muualla kuin kalastussopimusasetuksen 1§:n 4 kohdassa mainitulla alueella.

Suomalaiset kalastusalukset saavat kalastaa kalastussopimusasetuksen 1§:n 4 kohdassa tarkoitetulla alueella 450 tonnia silakkaa ja 30 tonnia lohta. Näihin määriin sisältyvät sivusaaliina saatavat muut kalalajit.

Sekä suomalaisten että ruotsalaisten kalastusalusten kalastussopimusasetuksen 7§:n 2 momentissa tarkoitetun saaliin määrä saa olla enintään viisi tonnia.

Kalastussopimusasetuksen 5§:ssä tarkoitettuihin alusluetteloihin voidaan ottaa kalastusalusrekisteriin merkittyjä, ammattimaista kalastusta harjoittavia aluksia.

Edellä 5§:ssä tarkoitettua lohen kalastusta harjoittavien alusten luetteloon voidaan ottaa 30 alusta. Etusijalla ovat sellaisten kalastajien alukset, jotka ovat aikaisemmin harjoittaneet lohenkalastusta varsinaisella Itämerellä tai joille tällä kalastuksella on erityistä merkitystä. Aluksista 13 tulee olla Ahvenanmaalta sekä 11 Pohjanlahden ja kuusi Suomenlahden alueelta. Kalastusta saa samanaikaisesti harjoittaa enintään seitsemän alusta, joista kolme on Ahvenanmaalta sekä kaksi Pohjanlahden ja kaksi Suomenlahden alueelta. Jos joltakin alueelta aluksia on kalastamassa sallittua vähemmän, muut alukset saavat kalastaa siihen asti kunnes asianomaiselta alueelta olevat alukset ryhtyvät kalastamaan.

Silakan, kilohailin ja turskan kalastusta sekä kalastussopimusasetuksen 7§:n 2 momentissa tarkoitettua kalastusta harjoittavien alusten määrää ei rajoiteta.

Suomalaisten ja ruotsalaisten alusten tulee ennen saapumista toisen maan kalastusvyöhykkeelle tehdä tämän rannikkoradioasemalle kalastusilmoitus, joka sisältää aluksen tunnuksen, nimen, radiokutsun, sijainnin, saapumisajan, kalastuksen kohteen, aluksella olevan saaliin määrän sekä alueen tunnukset. Ennen poistumista alusten on ilmoitettava vastaavat seikat sekä saadun saaliin määrä.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 1991.