900/1990

Tämä päätös koskee asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitettujen asumisoikeuden haltijoiden valintaperusteita ja valinnassa noudatettavaa menettelyä.

Tämän päätöksen 2§:n 3 momenttia ja 4§:n 2 momenttia sovelletaan ennen 1 päivää tammikuuta 1994 jätettyihin asumisoikeushakemuksiin ja kunnan ennen mainittua ajankohtaa tekemiin asumisoikeuden haltijaksi hyväksymistä koskeviin päätöksiin.

Asumisoikeuden hakijan tulee olla hakuajan päättyessä tai, jos asumisoikeuksia on voitu hakea jatkuvasti, hakemusta jätettäessä 18 vuotta täyttänyt henkilö.

Asumisoikeuden haltijaksi hyväksymisen edellytyksenä on hakijan ja hänen ruokakuntansa asumisoikeusasunnon tarve.

Jos ruokakuntaan hakuajan päättyessä tai, jos asumisoikeuksia on voitu hakea jatkuvasti, hakemusta jätettäessä kuuluu 35 vuotta täyttänyt henkilö, on asumisoikeuden haltijaksi hyväksymisen edellytyksenä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten lisäksi, että ruokakunnan yhteenlasketut tulot eivät ylitä niitä enimmäistuloja, joita asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä, korkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan ei saa ylittää hyväksyttäessä asukkaaksi työsuhdeasuntoon.

Ruokakunnalla ei katsota olevan asumisoikeusasunnon tarvetta, jos:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna varallisuutena otetaan huomioon ruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvan elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.

Asumisoikeusasunnon tarve arvioidaan asumisoikeuden haltijaksi hyväksymishetkellä. Tämä arviointi ei saa perustua vuotta vanhempiin selvityksiin.

Edellä 2§:n 3 momentissa tarkoitetut tulot otetaan huomioon sellaisina kuin ne ovat hakuajan päättyessä tai, jos asumisoikeuksia on voitu hakea jatkuvasti, sellaisina kuin ne ovat hakemusta jätettäessä.

Käyttöön otettavat ja vapautuvat asumisoikeudet kunnan on julistettava julkisesti ja yleisesti haettaviksi. Kunnat voivat myös yhdessä julistaa haettaviksi alueellaan haettavat asumisoikeudet.

Asumisoikeudet on julistettava haettaviksi asetetun määräajan kuluessa ( hakuaika ). Hakuajan kuluessa saapuneet hakemukset käsitellään 7§:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Hakuajan jälkeen voidaan asumisoikeuksia hakea jatkuvasti. Hakuajan jälkeen saapuneet hakemukset käsitellään 7§:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti. Jos hakemuksia ei ole tarpeeksi, voidaan asettaa uusi hakuaika, jonka kuluessa jätetyt hakemukset käsitellään mainitun 1 kohdan mukaisesti.

Asumisoikeuden hakija voi hakea asumisoikeutta yksilöimättä tarkemmin asumisoikeustaloa tai huoneistoa, jota hän hakee, tai määrittelemällä yksityiskohtaisesti huoneiston tai huoneistotyypin, jota hän hakee.

Kunta jakaa asumisoikeudet tässä päätöksessä asetetut edellytykset täyttäville asumisoikeuden hakijoille näiden järjestysnumeroiden mukaisessa järjestyksessä. Asumisoikeus osoitetaan nimettyyn tai riittävästi yksilöityyn huoneistoon valmistuneessa tai suunnitteilla olevassa taikka myöhemmin suunniteltavassa ja valmistuvassa asumisoikeustalossa.

Kalenterivuoden aikana jaettavista asumisoikeuksista enintään yksi kymmenesosa voidaan osoittaa 8§:n 2 momentissa tarkoitetuille asumisoikeusasunnosta toiseen asumisoikeusasuntoon vaihtajille.

Ennen asumisoikeuden haltijaksi hyväksymistä on selvitettävä, että hakija haluaa ottaa vastaan tarjotun asumisoikeuden.

Asumisoikeuden hakijat saavat järjestysnumeronsa seuraavasti:

Jos hakijalle on tarjottu hänen hakemuksensa mukaista ja hänen asunnon tarvettaan kohtuudella vastaavaa asuntoa ja hän kieltäytyy kolmannesta tällaisesta asunnosta, siirretään hänet järjestysnumeroltaan muiden hakijoiden jälkeen. Tarjotusta asumisoikeudesta kieltäytymisenä pidetään myös sitä, että hakija kunnan asettamassa kohtuullisessa määräajassa ei vastaa hänelle tehtyyn tarjoukseen tai ei esitä tarpeellista selvitystä 3§:ssä tarkoitetuista seikoista. Määräaika ei saa olla kuukautta lyhyempi.

Järjestysnumeronsa muuttumatta hakija voi muuttaa hakemustaan.

Tätä päätöstä ei sovelleta asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttyjen vaihtaessa keskenään asumisoikeuksiaan.

Jos asumisoikeusasunto ei enää kohtuudella täytä asumisoikeuden haltijan ja hänen ruokakuntaansa kuuluvien asumisen tarvetta ottaen huomioon ruokakunnan koko, ikärakenne ja muut vastaavat seikat, asumisoikeuden haltija voi saada saman järjestysnumeron mukaan, jolla hän samalla hakualueella sai asumisoikeuden ensimmäisen kerran, asumistarvettaan paremmin vastaavan asumisoikeusasunnon. Uuden asumisoikeuden saamisen ehtona kuitenkin on, että edellisen asumisoikeuden nojalla käyttöön saatu asumisoikeusasunto vapautuu viimeistään silloin, kun asumisoikeusasunnon hallinta uuden asumisoikeuden nojalla on saatu.

Milloin asumisoikeusasunto tai -asuntoryhmä on rakennettu erityistä ryhmäasumista varten, voidaan tällainen asunto tai asuntoryhmä julistaa ryhmän haettavaksi. Ryhmän yksittäisen jäsenen vaihtuessa ei sovelleta tämän päätöksen 5-7§:n määräyksiä.

Asumisoikeutta haetaan asuntohallituksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Tämä päätös tulee voimaan 3 päivänä lokakuuta 1990.