Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

88/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus valtioneuvoston kansliasta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
88/1990

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:

Tehtävät ja organisaatio

1 §

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston kanslian tehtävistä valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetussa laissa (78/22) ja valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) taikka muualla on säädetty, valtioneuvoston kanslialle kuuluu valtioneuvoston ja pääministerin tehtäviä tukevien toiminta- ja informaatiojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa myös tulopoliittisia neuvotteluja koskevat asiat ja niihin liittyvät muut kysymykset sekä yhteistoiminnassa ministeriöiden kanssa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelua ja poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat.

2 §

Valtioneuvoston kansliassa on hallinnollinen toimisto, käännöstoimisto, valtioneuvoston tiedotusyksikkö ja suunnitteluyksikkö. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on valtioneuvoston arkisto.

Valtioneuvoston kansliassa on sen lisäksi pääministerin toimikaudekseen ottamia avustavia virkamiehiä.

Hallinnollinen toimisto

3 §

Hallinnollinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

eduskunnan kokoontumista valtiopäiville, valtiopäivien päättämistä ja muita valtiopäivistä johtuvia muodollisia toimenpiteitä;

2)

tasavallan presidentin kansliaa;

3)

kertomusta, jonka hallitus antaa toimenpiteistään eduskunnalle;

4)

valtioneuvostoa sekä asiain käsittelyjärjestystä valtioneuvostossa;

5)

taloussuunnittelua ja yleistä hallintoa;

6)

valtioneuvoston kanslialle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;

7)

arvonimen antamista;

8)

valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistoja;

9)

valtioneuvoston kuljetuspalveluja;

10)

valtioneuvoston arkistoa;

11)

valtioneuvoston kirjaamoa;

12)

muita valtioneuvostossa käsiteltäviä asioita, jotka eivät kuulu minkään ministeriön toimialaan.

Käännöstoimisto

4 §

Käännöstoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

hallituksen esitysten sekä asetusten, valtioneuvoston päätösten ja muiden näihin rinnastettavien säädöskokoelmassa julkaistavien säännösten ja päätösten kääntämistä kummallekin kotimaiselle kielelle;

2)

valtioneuvoston eduskunnalle annettavien kertomusten sekä sille osoitettujen kirjelmien kääntämistä kummallekin kotimaiselle kielelle;

3)

tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja ministeriöiden virkamiesten virantoimituksessa tarvittavien kirjallisten esitysten kääntämistä kummallekin kotimaiselle kielelle;

4)

kielilain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (311/22) edellytettyjä käännöksiä;

5)

valtioneuvostossa tarvittavien virallisten asiakirjojen kääntämistä ulkomaisille kielille sekä niistä kotimaisille kielille, sikäli kuin käännöstoimistolla on tähän mahdollisuuksia;

6)

hallinnon nimikkeitä ja sanastoja.

Valtioneuvoston tiedotusyksikkö

5 §

Valtioneuvoston tiedotusyksikkö vastaa valtioneuvoston tiedotustoiminnasta ja eri ministeriöissä tapahtuvan ulkoisen tiedotustoiminnan avustamisesta, kehittämisestä sekä yhteensovittamisesta.

Valtioneuvoston tiedotusyksikön tehtäviin kuuluu lisäksi valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen.

Suunnitteluyksikkö

6 §

Suunnitteluyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

hallitusohjelman toteutumisen seurantaa;

2)

valtioneuvoston tietohallintoa ja tietojenkäsittelyä;

3)

määräaikaisia suunnittelu- ja selvitystehtäviä, jotka eivät kuulu minkään ministeriön toimialaan.

Virkamiehet

7 §

Valtioneuvoston kansliassa on seuraavan nimisiä virkoja:

1)

valtiosihteeri;

2)

alivaltiosihteeri;

3)

hallitusneuvos toimistopäällikkönä, toimistopäällikkö, tiedotuspäällikkö ja kehittämispäällikkö;

4)

vanhempi hallitussihteeri, nuorempi hallitussihteeri, apulaistiedotuspäällikkö, apulaistoimistopäällikkö ja ylitarkastaja;

5)

erikoistutkija, suunnittelija, tiedottaja, tiedotussihteeri, atk-suunnittelija, ylikielenkääntäjä, kielenkääntäjä, operaattori, arkistopäällikkö, tutkija ja informaatikko;

6)

kamreeri, esittelysihteeri, ylikirjaaja, apulaistiedotussihteeri, osastosihteeri ja notaari.

Valtioneuvoston kansliassa voi lisäksi olla muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

8 §

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1)

valtiosihteerillä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon ja yhteiskunnan edunvalvontaorganisaatioiden tuntemus;

2)

alivaltiosihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

3)

hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty;

4)

kehittämispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

5)

tiedotuspäälliköllä ja apulaistiedotuspäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto sekä laaja kokemus tiedotustoiminnasta taikka pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

6)

käännöstoimiston toimistopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käännöstoimiston apulaistoimistopäälliköllä ja ylikielenkääntäjällä ylempi korkeakoulututkinto, kuitenkin vähintään yhdellä apulaistoimistopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä jokaisella molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen;

7)

erikoistutkijalla ja suunnittelijalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

8)

ylitarkastajalla opisto- tai korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

9)

tiedottajalla ja tiedotussihteerillä korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja kokemusta tiedotustoiminnasta taikka pitkäaikainen kokemus tiedotustoiminnasta ja perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

10)

atk-suunnittelijalla korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn;

11)

operaattorilla virkaan soveltuva tutkinto tai hyvä perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn;

12)

kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto tai kieli-instituutissa suoritettu tutkinto sekä molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen;

13)

informaatikolla korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tutkinto tai sitä vastaava koulutus sekä perehtyneisyys tietopalvelutoimintaan;

14)

arkistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, valtionarkiston ylempi arkistotutkinto tai sitä vastaava koulutus sekä perehtyneisyys julkiseen hallintoon ja arkistotoimeen;

15)

tutkijalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

16)

kamreerilla korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion maksuliikkeeseen ja kirjanpitoon;

17)

ylikirjaajalla, notaarilla ja esittelysihteerillä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

18)

osastosihteerillä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto, minkä lisäksi pääministerin ja ministerin sihteereinä toimivilta osastosihteereiltä vaaditaan riittävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää ruotsin ja englannin kieltä.

Kelpoisuusvaatimuksena muilla kuin edellä mainituilla virkamiehillä on, että asianomainen on toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Virkojen täyttäminen

9 §

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, hallitusneuvoksen, toimistopäällikön ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.

Pääministeri ottaa pääministerin sihteerin ja muut pääministeriä avustavat virkamiehet toimikaudekseen tehtäviä haettavaksi julistamatta.

Ministerin erityisavustajan ottaa pääministeri asianomaisen valtioneuvoston jäsenen esityksestä tämän toimikauden ajaksi tehtävää haettavaksi julistamatta.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa valtioneuvoston kanslia.

10 §

Pääministeri nimittää tai ottaa 9§:n 4 momentissa tarkoitetun virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 22 palkkausluokan mukainen. Alivaltiosihteeri nimittää tai ottaa palkkausluokkiin A 21 - A 15 sijoitetut virkamiehet. Muut virkamiehet nimittää tai ottaa hallinnollisen toimiston päällikkö.

Pääministerin nimittämälle virkamiehelle annettavan todistuksen virkamiehen irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä antaa alivaltiosihteeri.

Virkavapaus

11 §

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää hallinnollisen toimiston päällikkö.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

1)

valtiosihteerille ja alivaltiosihteerille enintään vuodeksi pääministeri;

2)

muulle kuin 1 kohdassa mainitulle tasavallan presidentin nimittämälle ja pääministerin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi alivaltiosihteeri;

3)

nimittämälleen virkamiehelle alivaltiosihteeri;

4)

muulle virkamiehelle hallinnollisen toimiston päällikkö.

12 §

Virkaan, johon tasavallan presidentti nimittää, ottaa viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan enintään vuodeksi pääministeri.

Muun viransijaisen tai viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta on voimassa, jollei valtioneuvoston ohjesäännöstä muuta johdu, mitä 10§:ssä vakinaisen virkamiehen nimittämisestä tai ottamisesta on säädetty.

13 §

Mitä 10-12§:ssä on säädetty virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.

Virkamiesten tehtävät

14 §

Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä on valtiosihteeri.

Valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty:

1)

pääministerin avustajana käsitellä ne asiat, jotka pääministeri niiden laadun ja tärkeyden takia hänelle antaa;

2)

edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista;

3)

ylläpitää yhteyksiä eduskuntaan, ministeriöihin ja etujärjestöihin;

4)

osallistua kauaskantoisten tai muutoin tärkeiden ratkaisujen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen;

5)

johtaa pääministerin apuna 2§:n 2 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa;

6)

edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

15 §

Alivaltiosihteerin tehtävänä on:

1)

johtaa valtioneuvoston kanslian toimintaa ja valvoa, että sille kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;

2)

vastata valtioneuvoston toimintajärjestelmien yhdenmukaisuudesta, ylläpidosta ja kehittämisestä;

3)

johtaa ja kehittää valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

4)

käsitellä valtioneuvoston kanslian tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä työjärjestystä.

16 §

Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.

17 §

Toimiston ja yksikön päällikön tulee johtaa toimistonsa tai yksikkönsä toimintaa ja valvoa, että sille kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi toimiston tai yksikön päällikön tulee seurata toimialalla tapahtuvaa kotimaista ja ulkomaista kehitystä sekä tehdä tarpeellisia ehdotuksia uudistuksiksi.

Asiain ratkaiseminen

18 §

Valtiosihteerin oikeudesta ratkaista valtioneuvoston kansliassa päätettäviä asioita on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu.

19 §

Alivaltiosihteeri ratkaisee, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä muuta johdu, asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvissa asioissa;

2)

valtioneuvoston kanslian sisäistä järjestystä;

3)

tasavallan presidentin esittelyjen ja valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjojen pitämistä;

4)

valtioneuvoston kanslialle osoitettuja määrärahoja;

5)

vuosilomajärjestystä;

6)

kertaluonteisten palkkioiden vahvistamista.

20 §

Hallinnollisen toimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

valtioneuvoston jäsenten, valtioneuvoston kanslian virkamiesten ja ministerien erityisavustajien virkamatkoista suoritettavien matkakustannusten korvausten maksattamista sekä lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla;

2)

kirjaamista ja arkistointia;

3)

yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 20§:n 2 momentissa tarkoitetun luvan antamista;

4)

valtioneuvoston kanslian sisäistä toimintaa varten osoitettujen varojen käyttämistä ja niitä koskevien laskujen hyväksymistä;

5)

ikälisiä;

6)

määräajan jälkeen esitettyjen matkalaskujen maksamista;

7)

huonetilojen hankkimista, vuokraamista ja hoitamista;

8)

omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa;

9)

komiteanmietintöjen ja muiden valtioneuvoston kanslian julkaisujen painattamista, monistamista ja jakelua;

10)

lomakkeiden ja asiakirjojen kaavojen samoin kuin sinettien ja leimojen vahvistamista.

Erinäisiä säännöksiä

21 §

Tasavallan presidentin koko valtioneuvostoa koskevan päätöksen varmentaa valtiosihteeri tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri.

22 §

Työnjaosta toimistojen ja yksiköiden kesken sekä sisäisestä organisaatiosta annetaan täydentäviä määräyksiä valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä, jonka pääministeri vahvistaa.

Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätty.

23 §

Valtiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessa estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä toimiston tai yksikön päällikkö tai muu virkamies. Muissa tapauksissa alivaltiosihteeri määrää tehtävien hoidosta virkamiehen ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla.

24 §

Jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.

25 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 24 päivänä helmikuuta 1984 annettu asetus (217/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annettu työjärjestys, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, on kuitenkin edelleen voimassa, kunnes tämän asetuksen nojalla annettava uusi työjärjestys tulee voimaan.

Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoPääministeri Harri Holkeri

Sivun alkuun