725/1990

Yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä (henkilöstön edustus) siten kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia sovelletaan sellaiseen suomalaiseen osakeyhtiöön, osuuskuntaan ja muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sekä säästöpankkiin, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150.

Henkilöstön edustus voidaan järjestää sopimuksella siten kuin 4§:ssä säädetään. Jos edustuksesta ei voida sopia, henkilöstöllä on oikeus vaatia edustuksen toteuttamista 5§:n mukaisesti.

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa voidaan toteuttaa siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/78) 7§:n 3 momentin mukaisessa kokouksessa taikka mainitun lain 4§:ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa sovitaan työnantajan ja vähintään kahden mainitun lain 3§:ssä tarkoitetun sellaisen henkilöstöryhmän välillä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Neuvottelun tuloksen kirjaamisesta on voimassa, mitä sanotun lain 8 a§:ssä on säädetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella ei kuitenkaan voida poiketa 6, 11, 12 ja 15§:n säännöksistä eikä siitä, mitä asianomaisen toimielimen jäsenen kelpoisuudesta ja vastuusta on erikseen säädetty.

Jos henkilöstön edustuksesta ei voida 4§:ssä mainituin tavoin sopia eikä jäljempänä säädetystä muuta johdu, on henkilöstöllä, jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat yrityksen valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin taikka niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt.

Henkilöstön edustajat nimetään yrityksen valitsemien asianomaisen toimielimen jäsenten lisäksi. Henkilöstön edustajia voi olla neljäsosa asianomaisen toimielimen muiden jäsenten määrästä, kuitenkin niin, että edustajia on aina vähintään yksi ja enintään neljä. Henkilöstön edustajilla on sama toimikausi kuin asianomaisen toimielimen muilla jäsenillä, jollei 4§:ssä mainituin tavoin toisin sovita. Jos toimikauden enimmäispituutta ei ole määrätty tai sovittu, se kestää kolme vuotta.

Jollei 4§:ssä mainitulla tavalla toisin sovita, henkilöstön edustus on toteutettava vuoden kuluessa siitä, kun 2§:n mukaiset edellytykset ovat täyttyneet ja vaatimus edustuksesta esitetty. Kun yrityksessä, jossa henkilöstön edustus on toteutettu, muutetaan hallinnon rakennetta, on edustusta samalla muutettava vastaamaan uutta rakennetta. Milloin muutos johtuu liikkeen luovutuksesta tai yritysten sulautumisesta, saadaan muutos henkilöstön edustuksessa toteuttaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun henkilöstön edustuksen muuttamista koskeva vaatimus on esitetty.

Tämän pykälän säännösten estämättä voidaan henkilöstön edustus sopia muutettavaksi sopimukseen perustuvaksi 4§:ssä säädetyin edellytyksin.

Henkilöstön edustajan tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva täysivaltainen Suomessa asuva Suomen tai muun pohjoismaan kansalainen, joka ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa.

Jollei henkilöstön edustajien valinnasta voida sopia henkilöstöryhmien kesken, valitaan edustajat noudattaen soveltuvin osin, mitä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/73) on säädetty menettelystä työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut henkilöstöryhmät asettavat ehdokkaat 1 momentissa tarkoitetussa vaalissa.

Jos henkilöstön edustaja menettää 6§:ssä tarkoitetun kelpoisuuden, eroaa tehtävästä tai on estynyt hoitamaan tehtäväänsä, hänen tilalleen tulee henkilökohtainen varaedustaja siihen saakka kunnes uusi varsinainen jäsen on valittu tai esteellisyys lakkaa.

Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet, jollei jäljempänä säädetystä muuta johdu. Mitä toimielimestä muualla on säädetty, koskee soveltuvin osin henkilöstön edustajilla täydennettyä toimielintä.

Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevaa asiaa koskevaan aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä. Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajan äänioikeutta voidaan rajoittaa 4§:ssä tarkoitetulla sopimuksella.

Jos yrityksen hallitukseen nimetään vain yksi henkilöstön edustaja, on myös varaedustajalla oikeus osallistua kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.

Yrityksen on annettava tässä laissa tarkoitetulle henkilöstön edustajalle vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka hän tarvitsee 4 tai 5§:ssä tarkoitettua henkilöstön edustusta varten sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten ja korvattava hänelle tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava yrityksen ja asianomaisen henkilöstön edustajan välillä.

Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella tässä laissa tarkoitetun toimielimen kokoukseen, on yritys velvollinen suorittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalkkiot.

Henkilöstön edustajan ja varaedustajan irtisanomissuojasta on vastaavasti voimassa, mitä työsopimuslain (320/70) 53§:n 2 momentissa säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta.

Jollei asianomaisen toimielimen jäsenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin säädetty, saadaan yrityksen liike- tai ammattisalaisuudeksi ilmoittamia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen sopimuskumppania, käsitellä vain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. Tietoja ei tällöinkään saa ilmaista muille.

Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.

Tämän lain noudattamista valvoo työministeriö. Valvonnassa avustavat työvoimapiirit.

Lääninhallitus voi hakemuksesta velvoittaa yrityksen uhkasakon uhalla täyttämään tästä laista johtuvat velvollisuudet. Hakemuksen voivat yhteisesti tehdä vähintään kahden sellaisen henkilöstöryhmän edustajat, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä, tai vastaavasti henkilöstöryhmiä edustavat yhdistykset. >Uhkasakon asettamista voi hakea myös työministeriö.

Joka jättää noudattamatta, mitä 11§:ssä on säädetty henkilöstön edustajan ja varaedustajan irtisanomissuojasta, on tuomittava henkilöstön edustajan irtisanomissuojan loukkaamisesta sakkoon.

Joka rikkoo 12§:ssä säädettyä salassapitovelvollisuutta, on tuomittava henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lain 5§:ssä tarkoitettuja ja niihin liittyviä velvoitteita on kuitenkin sovellettava 1 päivän heinäkuuta 1992 jälkeen pidettävästä varsinaisesta yhtiökokouksesta tai sitä vastaavasta kokouksesta lukien.

Ennen lain voimaantuloa toteutettuja henkilöstön edustusta koskevia järjestelyjä pidetään 4§:n mukaisina, jollei vähintään kaksi henkilöstöryhmää, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä, vaadi niiden muuttamista.