Valtioneuvoston päätös vaarallisten kemikaalien luokituksesta, varoitusmerkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47§:n nojalla työministeriön esittelystä päättänyt:
Terveydelle vaarallinen aine, seos ja kemikaali
1 §
Aineesta käytetään tässä päätöksessä nimitystä kemikaali, joka tarkoittaa sekä alkuaineita, yhdisteitä, näiden seoksia että teollisesti valmistettuja tai luonnon tuotteita.
Terveydelle vaarallisella aineella tarkoitetaan vaarallista kemikaalia, joka voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle, ja myös kemikaalia, joka aiheuttaa vaaraa palavuutensa tai räjähtävyytensä vuoksi.
Soveltamisala
2 §
Tätä päätöstä sovelletaan työturvallisuuslaissa tarkoitettuihin terveydelle vaarallisten aineiden valmistajaan, maahantuojaan ja muuhun luovuttajaan sekä työnantajaan.
Tämä päätös koskee vaarallisten kemikaalien luokitusta, varoitusmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita.
Tätä päätöstä ei sovelleta:
lääkelaissa tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin;
alkoholijuomiin tai tekniseen käyttöön tarkoitettuihin etyylialkoholituotteisiin, ellei näihin sisälly muita vaarallisia aineita;
käyttövalmiisiin räjähdystarvikkeisiin tai pyroteknisiin valmisteisiin;
radioaktiivisiin aineisiin niiden radioaktiivisen ominaisuuden vuoksi.
Tämän päätöksen lisäksi on otettava huomioon, mitä kemikaaliasetuksessa (620/90) on säädetty vaarallisten kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Vaarallisen kemikaalin ominaisuudet
3 §
Kemikaalin terveydelle vaarallisena ominaisuutena pidetään sen:
välittömän, toistuvan tai pitkäaikaisen altistuksen aiheuttamaa myrkkyvaikutusta;
syövyttävyyttä tai ärsyttävyyttä;
herkistävyyttä;
syöpää aiheuttavaa ominaisuutta;
lisääntymiselle aiheuttamaa haittaa ja
perimälle aiheuttamaa haittaa.
Kemikaalin palo- ja räjähdysvaarallisena ominaisuutena pidetään sen:
syttyvyyttä;
hapettavuutta ja
räjähtävyyttä.
Vaaraa aiheuttavina pidetään myös muita ihmisen terveydelle haitallisia kemikaalin ominaisuuksia.
Tämän päätöksen lisäksi on kemikaalin vaarallisena ominaisuutena otettava huomioon, mitä kemikaaliasetuksessa on säädetty.
Vaarallisen kemikaalin luokitus
4 §
Kemikaali luokitellaan sen vaarallisten ominaisuuksien ja niiden voimakkuuden perusteella:
erittäin myrkylliseksi , jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa erittäin vakavan terveydellisen haitan tai kuoleman;
myrkylliseksi , jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa vakavan terveydellisen haitan taikka kuoleman;
haitalliseksi, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa haittaa terveydelle;
syövyttäväksi , jos se voi tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa;
ärsyttäväksi , jos se voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, toistuvassa tai pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa;
herkistäväksi , jos se hengitettynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktion (herkistymisen) siten, että altistuttaessa uudelleen kemikaalille siitä aiheutuu luonteenomaisia haittavaikutuksia;
syöpää aiheuttavaksi , jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintymistä;
perimän muutoksia aiheuttavaksi , jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa somaattisissa soluissa tai sukusoluissa periytyvän geneettisen vaurion (mutaation) tai lisätä sen esiintymistä;
lisääntymiselle vaaralliseksi , jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa tai lisätä jälkeläisillä ei-periytyvien haittavaikutusten esiintymistä taikka heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai kykyä;
räjähtäväksi , jos se liekin tai lämmityksen vaikutuksesta voi räjähtää tai jos se on hyvin herkkä iskulle tai hankaukselle;
hapettavaksi , jos se voi aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien kemikaalien kanssa;
erittäin helposti syttyväksi , jos sillä on erittäin alhainen leimahduspiste ja alhainen kiehumispiste;
13) helposti syttyväksi
jos se voi kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä, tai
jos kiinteä kemikaali voi välittömästi syttyä palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jos se jatkaa palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen, tai
jos nestemäisellä kemikaalilla on hyvin alhainen leimahduspiste, tai
jos se veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostaa vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja;
syttyväksi , jos nestemäisellä kemikaalilla on alhainen leimahduspiste.
Ympäristölle vaarallisten kemikaalien luokituksesta on säädetty kemikaaliasetuksessa.
Luokitusperiaate
5 §
Terveydelle vaarallinen kemikaali tulee luokitella kokemusperäisen tiedon, koe-eläintutkimusten tai muiden tutkimustulosten perusteella. Luotettavaa kokemusperäistä tietoa pidetään ensisijaisena luokitusperusteena.
Terveydelle vaarallisia aineita sisältävä seos voidaan luokitella myös sen sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuuksien ja määrien perusteella, ellei seoksen ominaisuuksia ole tutkittu luokituksen ja merkintöjen määräämiseksi.
Palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali tulee luokitella kemikaalin fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevien tutkimustulosten perusteella, ellei näitä ominaisuuksia tunneta riittävästi kokemuksen perusteella.
Jos seoksen sisältämät aineet lisäävät tai heikentävät toistensa vaikutusta, tämä tulee ottaa huomioon luokitusta ja merkintöjä määrättäessä.
Luokitus- ja merkitsemisvelvollisuus
6 §
Työministeriö vahvistaa luettelon yleisimmistä vaarallisista aineista sekä niiden luokituksesta ja varoitusmerkinnöistä.
Jos vaarallista kemikaalia ei ole luokiteltu yleisimmistä vaarallisista aineista vahvistetuissa luetteloissa eikä viranomainen ole yksittäistapauksessa luokitellut kemikaalia, maahantuojan, valmistajan tai muun luovuttajan tulee määrätä aineen luokitus ja varoitusmerkinnät tämän päätöksen mukaisesti.
Jos luotettavien tietojen mukaan voidaan osoittaa, että aineelle työministeriön päätöksessä määrätyt luokitus ja varoitusmerkinnät eivät enää vastaa uusimpia käytettävissä olevia tietoja, voi vaarallisen kemikaalin maahantuoja, valmistaja tai muu luovuttaja hakea poikkeusta työsuojeluhallitukselta ministeriön päätöksessä määrätyistä merkinnöistä. Tällöin kemikaalin maahantuojan, valmistajan tai muun luovuttajan on toimitettava työsuojeluhallitukselle asiakirjat, joihin esitetty luokitus ja varoitusmerkinnät perustuvat.
Varoitusmerkinnät
7 §
Varoitusmerkintöinä käytetään vaarallisten kemikaalien luokitusta vastaavaa varoitusmerkkiä (varoitussymbolia) ja varoitusmerkin nimeä, varoituslausekkeita (R-lausekkeita), jotka tarkentavat varoitusmerkin osoittamaa vaaraa ja turvallisuustoimenpidelausekkeita (S-lausekkeita), jotka antavat ohjeita kemikaalin turvallista käyttöä varten.
Varoitusmerkit ja niiden nimet esitetään standardissa SFS 4150.
Varoitus- ja turvallisuustoimenpidelausekkeet määrätään työministeriön päätöksellä.
Hajoamis- ja reaktiotuotteet
8 §
Kemikaalin käytössä syntyvät vaaralliset hajoamis- ja reaktiotuotteet tulee ottaa huomioon valittaessa varoitus-ja turvallisuustoimenpidelausekkeita.
Päällyksen merkitseminen
9 §
Vaarallisen kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja muun luovuttajan on kunkin kohdaltaan huolehdittava siitä, että vaarallisen kemikaalin päällykset on merkitty tämän päätöksen mukaisesti.
Vaarallisen kemikaalin päällykset on merkittävä tämän päätöksen mukaisesti valmistamisen, maahantuomisen tai pakkaamisen yhteydessä, kuitenkin viimeistään ennen vaarallisen kemikaalin luovuttamista tai käyttöönottoa.
Uudelleen merkitseminen
10 §
Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos päällyksen merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalin luovuttajan tai työnantajan on huolehdittava siitä, että päällys varustetaan alkuperäistä vastaavalla merkinnällä.
Pakkaamattomat kemikaalit
11 §
Kun vaarallista kemikaalia luovutetaan pakkaamattomana, on kemikaalin luovuttajan annettava päällysmerkintöjä vastaavat tiedot vastaanottajalle. Työnantajan on tällöin asetettava merkintöjä vastaavat tiedot nähtäville sopivaan paikkaan vaarallisen kemikaalin varasto- ja käyttöpaikalle.
Jos pakkaamaton kemikaali luovutetaan suoraan käyttölaitteistoon, tulee työnantajan merkitä laitteiston täyttöpaikka ja laitteistoon liittyvä kemikaalin käyttöpaikka.
Poikkeukset merkintävelvollisuudesta
12 §
Tämän päätöksen mukaisia päällysmerkintöjä ei tarvita:
pakkauksiin, joissa säilytetään vaarallista kemikaalia pieniä määriä tilapäisesti, jolleivät erityiset syyt edellytä merkintöjen tekemistä;
luovutettaessa kemikaalia maasta vientiä varten;
pakkauksiin, joita käytetään ainoastaan vaarallisten kemikaalien kuljettamiseen edellyttäen, että kemikaalin pakkaukset on merkitty vaarallisten aineiden kuljettamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
kosmeettisiin valmisteisiin, jos ne on merkitty siten kuin kosmeettisten valmisteiden merkitsemisestä on erikseen säädetty, ja ellei työministeriö asiasta toisin määrää.
Vaarallisia aineita sisältävien säiliöiden merkinnöistä on määrätty erikseen valtioneuvoston päätöksellä.
Vaaralliset kemikaalijätteet tulee merkitä siten kuin siitä on työministeriön päätöksellä määrätty.
Aerosolien merkinnöistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen määrätty.
Muut merkinnät
13 §
Jos kemikaalin pakkaukseen on tehty jonkin muun merkintäjärjestelmän mukaiset varoitusmerkinnät, joiden sisältö vastaa kokonaan tai osittain tämän päätöksen mukaisia varoitusmerkintöjä, voidaan tämän järjestelmän mukaiset merkinnät jättää pois siltä osin kuin merkintöjen tiedotusarvo on sama.
Päällysmerkinnät
14 §
Vaarallista kemikaalia ei saa luovuttaa, ellei sen päällyksessä ole seuraavia merkintöjä:
kemikaalin kauppanimi;
kemikaalin suomalaisen valmistajan tai maahantuojan nimi, osoite ja puhelinnumero;
vaarallisten aineiden kemialliset nimet ja määrät valmisteessa painoprosentteina;
varoitusmerkinnät; sekä
pakkauksen sisältämän kemikaalin määrä.
Merkintöjen tulee olla suomen- ja ruotsinkielisiä, hyvin näkyvillä ja pysyvästi päällykseen kiinnitettyjä tai siihen painettuja.
Kemikaalin päällyksessä ei saa käyttää ilmaisuja ''myrkytön'' tai ''haitaton'' taikka muuta merkintää, joka tarkoittaa, että kemikaali ei ole vaarallinen.
Kemikaalin päällys
15 §
Kemikaalia ei saa luovuttaa sellaisessa päällyksessä, joka ei täytä tässä päätöksessä määrättyjä vaatimuksia.
Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa tiiviisti suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällys- tai sulkemislaitteet eivät saa reagoida kemikaalin kanssa siten, että siitä voi aiheutua vaaraa.
Vaarallisia kemikaaleja ei saa luovuttaa tai säilyttää pakkauksissa, jotka voidaan sekoittaa elintarvikepakkauksiin, alkoholijuomien tai muihin nautittavaksi tarkoitettujen tuotteiden tai lääkevalmisteiden pakkauksiin, taikka pakkauksissa, jotka voivat aiheuttaa väärinkäsityksen kemikaalin käyttötarkoituksesta.
Käyttöturvallisuustiedotteen laatimis- ja luovuttamisvelvollisuus
16 §
Kemikaalin valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on laadittava vaarallisesta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedote on annettava kemikaalin vastaanottajalle kemikaalin ensimmäisen luovutuksen yhteydessä ja aina, kun vastaanottaja sitä erikseen pyytää.
Kemikaalista on laadittava uusi käyttöturvallisuustiedote, jos tiedot kemikaalin vaarallisista ominaisuuksista tai muut tiedotteessa esitettävät tiedot oleellisesti muuttuvat.
Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteesta tulee lähettää työsuojeluhallitukselle.
Käyttöturvallisuustiedotteen sisältö
17 §
Käyttöturvallisuustiedotteessa on esitettävä seuraavat tiedot:
kemikaalin ja sen valmistajan tai maahantuojan tunnistetiedot;
kemikaalin luokitustiedot ja varoitusmerkinnät;
kemikaalin sisältämät vaaralliset aineet ja niiden määrät;
kemikaalin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet;
kemikaalin ja sen sisältämien aineiden vaaralliset ominaisuudet sekä kemikaalin vaarallisuus terveydelle;
kemikaalin palo- ja räjähdysvaarallisuus;
kemikaalin muut vaaraa aiheuttavat ominaisuudet ja vaikutukset käyttöolosuhteissa; sekä
kemikaalin turvallisen käsittelyn edellyttämät tiedot vaarallisuudesta ympäristölle, ohjeet varastoinnista, käytöstä, vaarattomaksi tekemisestä, käsittelystä jätteenä ja ensiavusta sekä ohjeet tulipalon ja kemikaalionnettomuuden varalta.
Työsuojeluhallitus vahvistaa käyttöturvallisuustiedotelomakkeen ja sen täyttöohjeet.
Tämän päätöksen lisäksi on otettava huomioon, mitä käyttöturvallisuustiedotteesta on säädetty kemikaaliasetuksessa.
Poikkeukset tiedotteen toimittamisvelvollisuudesta
18 §
Käyttöturvallisuustiedotetta ei tarvitse toimittaa:
luovutettaessa niin pieniä määriä kemikaalia, että siitä ei voi olettaa aiheutuvan vaaraa;
myytäessä vähittäiskaupassa 14§:n mukaisesti merkittyjä kemikaaleja. Valmistajan, maahantuojan tai muun luovuttajan on kuitenkin toimitettava käyttöturvallisuustiedote vähittäiskauppaan.
Vaarallisen jätteen käyttöturvallisuustiedotteesta on määrätty erikseen työsuojeluhallituksen päätöksellä.
Tiedotteen tarkastaminen ja rekisteröinti
19 §
Kustakin käyttöturvallisuustiedotteesta on toimitettava kaksi jäljennöstä työsuojeluhallitukselle tarkastettavaksi ennen kemikaalin luovuttamista.
Työsuojeluhallituksen tehtävänä on tarkastaa, että tiedotteen sisältö täyttää 17§:n vaatimukset.
Työsuojeluhallitus tallentaa käyttöturvallisuustiedotteiden tiedot kemiallisten tuotteiden rekisteriin.
Viranomaiselle toimitettavat tiedot luokituksen, merkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteen sisällön ratkaisemiseksi
20 §
Jos yksittäistapauksessa on epäselvää, pitääkö joku kemikaali luokitella ja merkitä tämän päätöksen mukaisesti, tekee ratkaisun työsuojeluhallitus kuultuaan lääkintöhallitusta tai teknillistä tarkastuskeskusta.
Työsuojeluhallitus voi ratkaisun tekemiseksi määrätä kemikaalin valmistajan tai maahantuojan ilmoittamaan
tiedot kemikaalin koostumuksesta aineosien kemiallisilla kansainvälisesti tunnetuilla nimillä, aineosien CAS-numerot ja aineosien määrät seoksessa sekä
tiedot kemikaalin ominaisuuksista.
Jos 1 momentissa tarkoitetun ratkaisun tekeminen edellyttää kemikaalin koostumusta tai teknillisiä ominaisuuksia koskevien laboratoriotutkimusten tai muiden teknillisten tutkimusten suorittamista, työsuojeluhallitus voi velvoittaa kemikaalin valmistajan tai maahantuojan suorituttamaan kysymyksessä olevat tutkimukset jossakin työsuojeluhallituksen hyväksymässä laboratoriossa tai laitoksessa.
Jos käyttöturvallisuustiedotteen sisällön osalta on epäselvää, täyttääkö se 17§:ssä esitetyt vaatimukset, voi työsuojeluhallitus käyttää samoin 1 momentissa tarkoitettua menettelyä asian ratkaisemiseksi.
Käyttöohjeet
21 §
Kemikaalin päällykseen on merkittävä tarpeelliset käyttöohjeet.
Jos kemikaalin käyttö tunnettuun käyttötarkoitukseen edellyttää erityisiä turvallisuus- ja varotoimenpiteitä, on kemikaalin luovuttajan annettava vastaanottajalle yksityiskohtaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet. Ne on merkittävä kemikaalin päällykseen tai sisällytettävä käyttöturvallisuustiedotteeseen tai sen liitteeksi.
Työnantajan velvollisuudet Päällysmerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet
22 §
Työnantajan on omalta osaltaan varmistettava, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty tämän päätöksen mukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote.
Käyttöturvallisuustiedotteiden säilyttäminen ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista
23 §
Työnantajan on säilytettävä käyttöturvallisuustiedotteet työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina.
Arkistossa on oltava saatavana aakkosellinen luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista niiden kauppanimen mukaan järjestettynä. Luetteloon on merkittävä kemikaalin luokitustiedot ja mistä kemikaaleista on laadittu käyttöturvallisuustiedote.
Luettelo on päivitettävä ja se on uusittava vähintään kerran vuodessa.
Kemikaalin luovuttajan toimittaessa uusitun käyttöturvallisuustiedotteen on vanhentunut tiedote poistettava arkistosta, kun se on käynyt tarpeettomaksi.
Käyttöturvallisuustiedotteet ja luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista on säilytettävä työpaikalla työntekijöiden nähtäväksi saatavana. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja luettelosta on toimitettava työpaikan työsuojeluvaltuutetulle.
Opetus ja ohjeet
24 §
Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöturvallisuustiedotteiden, päällysmerkintöjen ja käyttöohjeiden edellyttämää opetusta ja ohjausta kemikaalien turvallista käyttöä ja käsittelyä varten.
Jos kemikaalin luovuttaja on toimittanut työnantajalle yksityiskohtaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet, on työnantajan varmistuttava ennen työn aloittamista, että työntekijä on omaksunut annetut ohjeet.
Poikkeukset
25 §
Työsuojeluhallitus voi erityisestä syystä määräämillään ehdoilla ala- tai kemikaalikohtaisesti myöntää poikkeuksia tässä päätöksessä määrätyistä päällysmerkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista, jos työntekijän turvallisuus ei tästä vaarannu.
Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi erityisestä syystä työpaikkakohtaisesti myöntää poikkeuksia tässä päätöksessä määrätyistä kemikaalien päällysmerkinnöistä ja varasto- ja käyttöpaikkojen merkinnöistä, jos työntekijän turvallisuus ei tästä vaarannu.
Tarkemmat määräykset
26 §
Työministeriö antaa määräykset vaarallisten kemikaalien luokitusperusteista ja varoitusmerkintöjen valinnasta. Työministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.
27 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
Päätöksellä kumotaan terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä annettu valtioneuvoston päätös (286/78) kuitenkin niin, että sen nojalla annetut päätökset jäävät voimaan siihen saakka, kunnes työministeriön päätöksellä toisin määrätään.
Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1990
Työministeri Matti PuhakkaYlitarkastaja Matti Kajantie