656/1990

Tämä laki koskee menettelyä, jota noudatetaan kunnallislain 10 a luvussa tarkoitetuissa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.

Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.

Äänestys toimitetaan äänestysalueittain noudattaen kunnallisvaalilain 3§:n nojalla viimeksi määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka.

Äänestykseen voidaan osallistua myös ennakolta kirjeitse ( kirjeäänestys ) sen mukaisesti kuin jäljempänä säädetään.

Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää.

Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnanvaltuuston on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto.

Kunnallislain 102 b§:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan jäsenten aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat sen vuoden alussa olleet 18 vuotta täyttäneitä, että heillä on kotipaikka kunnassa ja että he ovat Suomen kansalaisia tai sellaisia muun pohjoismaan kansalaisia, joilla sen vuoden alussa on ollut vähintään kaksi vuotta kotipaikka Suomessa. Aloitteentekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

Äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä ovat kunnallisvaalilain 4§:ssä tarkoitettu kunnan keskusvaalilautakunta ja äänestyslautakunnat. Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen äänestystä asetettava kutakin edellä 2§:ssä tarkoitettua äänestysaluetta tai, jos useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka, kutakin yhteisen äänestyspaikan omaavaa aluetta varten äänestyslautakunta noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaalilain 5§:ssä on säädetty vaalilautakuntien asettamisesta.

Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukautta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä perjantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän jälkeisenä päivänä sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen aihe ja ajankohta, äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä noudatettava menettely sekä äänestyksen kohteena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitettava oikeusministeriölle kansanäänestyksen toimittamisesta. Muutoin on kansanäänestykseen liittyvästä tiedottamisesta voimassa, mitä kunnallislain 37§:ssä on säädetty.

Kansanäänestystä varten laaditaan äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysluettelot. Niistä on soveltuvin osin voimassa, mitä vaaliluetteloista on säädetty kunnallisvaalilain 7-9§:ssä. Hakemistokortteja ja ilmoituskortteja ei kuitenkaan laadita.

Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitettava kansanäänestyksen toimittamisesta väestörekisterikeskukselle, joka valmistaa äänestysluetteloiden pohjaluettelot. Pohjaluettelot laaditaan oikeusministeriön vaaleja varten vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille.

Väestörekisterikeskuksen on toimitettava pohjaluettelot asianomaiselle rekisteritoimistolle, jonka on tehtävä niihin tarpeelliset äänestysoikeuteen vaikuttavat muutokset ja toimitettava ne edelleen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 30. päivänä ennen äänestyspäivää.

Kirjeäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta lähettää viimeistään 19. päivänä ennen äänestyspäivää jokaiselle äänestysoikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, 3§:ssä tarkoitetussa päätöksessä käytettäväksi määrätyt äänestysliput, vaalikuoren, lähetekirjeen, lähetekuoren ja laatimansa äänestysohjeet ( kirjeäänestysasiakirjat ).

Äänestysoikeutetulle, joka ei ole postitse saanut 1 momentissa tarkoitettuja kirjeäänestysasiakirjoja tai jolta ne jostakin muusta syystä puuttuvat, tulee varata mahdollisuus saada ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että mahdollisuus saada kirjeäänestysasiakirjoja ja menettely niiden saamiseksi saatetaan yleisesti tiedoksi 7§:ssä säädetyin tavoin.

Kirjeäänestyksessä on käytettävä 9§:n 1 momentissa mainittuja kirjeäänestysasiakirjoja.

Tehtyään äänestysmerkinnän äänestysoikeutetun tulee sulkea äänestyslippu tai, jos niitä on käytettävissä useampia, valitsemansa äänestyslippu vaalikuoreen, täyttää ja omakätisesti allekirjoittaa lähetekirje, sulkea vaalikuori ja lähetekirje lähetekuoreen ja lähettää lähetekuori postitse kunnan keskusvaalilautakunnalle siten, että se saapuu sille viimeistään äänestyspäivää edeltävänä perjantaina kello 19.

Postitse lähettämisen sijasta äänestysoikeutettu voi palauttaa kirjeäänestysasiakirjat 2 momentissa säädetyssä määräajassa myös muulla tavalla kunnan keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan osoitteeseen. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että palauttamispaikasta on ilmoitus 9§:n 1 momentissa tarkoitetuissa äänestysohjeissa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan kokous, jossa kirjeäänestyksessä annettuja ääniä lasketaan, on aloitettava äänestyspäivänä, kuitenkin aikaisintaan kello 16.

Kokouksessa on vaalikuorista otetut äänestysliput leimattava vaalileimasimella. Jos hyväksyttyjä vaalikuoria on enintään 25, on keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen yhdessä vietävä vaalikuoret avaamattomina ennen äänestystoimituksen päättymistä kunnan johonkin äänestyspaikkaan, jossa vaalikuoret on avattava ja äänestysliput leimattava sekä äänestyssalaisuus säilyttäen taitettuina pudotettava vaaliuurnaan.

Äänestyslippu on mitätön:

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna asiattomana merkintänä ei ole pidettävä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, mitä äänestäjä on tarkoittanut.

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen tulos tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on säilytettävä äänestysliput viisi vuotta kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta.

Kansanäänestyksessä käytetyt äänestysliput painattaa sekä kirjeäänestysasiakirjat valmistuttaa kunta. Äänestyslipusta on käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen.

Kansanäänestyksessä käytetään kunnan keskusvaalilautakunnalle ja vaalilautakunnille kunnallisvaalilain 100§:n 2 momentin nojalla toimitettuja sinetöimisvälineitä.

Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutuneet kustannukset suoritetaan kunnan varoista, lukuun ottamatta 16§:n 2 momentissa tarkoitetuista sinetöimisvälineistä aiheutuvia kustannuksia.

Äänestysviranomaisilla on virkalähetysoikeus. Kirjeäänestyksessä voidaan käyttää lähetekuorina kunnan keskusvaalilautakunnan virkalähetyskuoria, joihin lautakunta on valmiiksi merkitty vastaanottajaksi.

Kansanäänestyksessä on sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, soveltuvin osin noudatettava, mitä kunnallisvaalilain 4§:n 3 momentissa, 6§:ssä, 18§:n 1 ja 3 momentissa, 19 ja 19 a§:ssä, 45 ja 46§:ssä, 47-51§:ssä, 53 ja 54§:ssä, 56§:n 1-4 momentissa, 57-58§:ssä, 70§:n 2 momentissa, 74§:ssä, 75§:n 1 momentissa, 76, 84 ja 87§:ssä, 88§:n 3 momentissa sekä 89, 95 ja 99§:ssä on säädetty. Mitä kunnallisvaalilain 95§:ssä on säädetty, ei kuitenkaan koske määräaikaa, joka 10§:n 2 momentissa on säädetty kirjeäänestysasiakirjojen palauttamiselle.

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.