537/1990

Työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta maksetaan työntekijälle sekä kunnan, kuntainliiton, evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja muun seurakuntain yhtymän viranhaltijalle erorahaa sekä työ- tai virkasuhteen jatkuessa henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja koulutus- ja erorahaston säännöissä määrätään. Edellä tarkoitettua työntekijää ja viranhaltijaa kutsutaan jäljempänä edunsaajaksi.

Koulutus- ja erorahasto huolehtii erorahan ja koulutukseen myönnettävän tuen maksamisesta.

Koulutus- ja erorahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö, joka vahvistaa rahaston säännöt ja nimittää sen ylintä päätäntävaltaa edustavan elimen jäsenet työnantajain ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Edunsaajalle, joka on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli edunsaajan uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntämisen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin rahaston säännöissä. Tällöin on otettava huomioon myös työ- ja virkasuhteen jatkumisaika taikka alallaoloaika.

Ammatillista aikuiskoulutusta varten voidaan myöntää 1§:ssä tarkoitettua tukea, jos työnantaja ei maksa edunsaajalle palkkaa koulutuksen ajalta. Tuen myöntämisen edellytyksistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin rahaston säännöissä.

Työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitettu työttömyyskassojen keskuskassa suorittaa varoistaan koulutus- ja erorahastolle sen menoja varten vuosittain määrän, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamana prosenttimääränä työnantajan asianomaisena vuonna maksamista työpalkoista.

Valtio suorittaa edellä tarkoitetun maksun erikseen koulutus- ja erorahastolle.

Edellä 4§:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion, kunnan, kirkon, seurakunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, työttömyyskassa sekä oppilaitos ovat velvolliset pyynnöstä antamaan koulutus- ja erorahastolle maksutta erorahahakemuksen ja 1§:ssä tarkoitettua tukea koskevan hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuksien suorittamiseksi tarvittavat tiedot.

Työnantajaa, joka kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, on rangaistava sakolla, mikäli asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai liikesalaisuuksista, on tuomittava edellä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, jollei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Siltä, joka vääriä tietoja antamalla tai salaamalla todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että koulutus- ja erorahaston etuus on myönnetty perusteettomasti, taikka joka muutoin on nostanut sanotun etuuden oikeudettomasti, peritään jo maksettu etuus takaisin, ellei koulutus- ja erorahasto asiasta muuta päätä. Koulutus- ja erorahaston takaisinperimistä koskeva päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990, kuitenkin siten, että ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnettävää henkilökohtaista tukea maksetaan 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan 8 päivänä joulukuuta 1978 annettu erorahalaki (947/78).

Milloin muussa laissa tai asetuksessa on viitattu erorahalakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia.