436/1990

Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei liikenteellisistä tai muista erityisistä syistä ole tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Asukasluvultaan suurempi kunta on vastaavasti jaettava kahteen tai useampaan äänestysalueeseen. Äänestysaluejaosta ja sen muuttamisesta päättää kunnanvaltuusto tarvittaessa vuosittain tammikuussa. Samalla tavalla on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole vuoden ensimmäisenä päivänä väestökirjanpidossa merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Äänestysaluejakoa koskevasta päätöksestä on heti ilmoitettava rekisteritoimistolle. Päätöstä noudatetaan valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu.

Lääninhallituksen tai lääninoikeuden tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Mitä kunnallislain 70§:n 1 momentissa on säädetty kunnanhallituksen edustajasta ja 2 momentissa läsnäolo-oikeudesta lautakunnassa, ei koske kunnan keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.

Vaaliluettelot vaalioikeutetuista, joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka kunnassa vaalivuoden ensimmäisenä päivänä, laatii kunnan keskusvaalilautakunta erikseen kunnan jokaista äänestysaluetta varten.

Vaaliluetteloiden pohjaksi kirjoitetaan vaalivuoden kesäkuun lopussa voimassa olleen äänestysaluejaon mukaisesti pohjaluettelot . Niihin on otettava jokainen väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa vaalioikeutettu henkilö, jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka kunnassa asianomaisella äänestysalueella vaalivuoden ensimmäisenä päivänä. Pohjaluettelot on laadittava henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja niihin on merkittävä henkilön täydellinen nimi ja henkilötunnus. Pohjaluetteloihin on Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten kohdalle tehtävä merkintä siitä, että heillä on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

Jokaiseen pohjaluetteloon on liitettävä kutakin henkilöä koskeva ilmoituskortti , johon on kirjoitettava hänen täydellinen nimensä, syntymävuotensa kaksi viimeistä numeroa ja hänen luettelojen kirjoitushetkellä tiedossa oleva osoitteensa sekä tiedot siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä vaalitoimitus tapahtuu. Tämän lisäksi kortissa saa olla vain ohjeet sen käyttämisestä, kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta ja menettelystä äänestettäessä sekä ilmoitus 7 a luvussa tarkoitetusta ennakkoäänestyksestä.

Pohjaluettelot ja ilmoituskortit laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille. Väestörekisterikeskuksen on toimitettava pohjaluettelot ja ilmoituskortit asianomaiselle rekisteritoimistolle, jonka on tehtävä niihin tarpeelliset äänioikeuteen vaikuttavat muutokset ja toimitettava ne edelleen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään vaalivuoden elokuun 10. päivänä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ennen elokuun 20. päivää tarkastettava pohjaluettelot. Niihin on lisättävä sellainen vaalioikeutettu henkilö, joka on jäänyt merkitsemättä pohjaluetteloon, vaikka hänet rekisteritoimiston todistuksen mukaan olisi pitänyt merkitä siihen, sekä henkilö, jolla on ulkomaan kansalaisena ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuoden ensimmäisenä päivänä ja joka ennen vaaliluetteloiden allekirjoittamista on tullut vaalioikeutetuksi. Pohjaluetteloista on poistettava henkilö, joka ei ole vaalioikeutettu, yliviivaamalla hänen nimensä ja merkitsemällä luetteloon poistamisen syy.

Kun pohjaluettelo on edellä mainituin tavoin tarkastettu ja oikaistu, se on merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi ja kunnan keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoitettava. Ilmoituskortit on oikaistava vastaavasti.

Rekisteritoimistot ja muut väestökirjojen pitäjät sekä nimismiehet, kaupunginviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvanoikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Keskusvaalilautakunta voi kutsua yhden tai useamman henkilön kustakin äänestysalueesta paikallisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen vaaliluetteloa laadittaessa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä 8§:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoituskortti jokaiselle äänioikeutetulle, jonka osoite on tiedossa. Ilmoituskortti lähetetään äänioikeutetuille sen jälkeen kun se ja pohjaluettelo on hänen osaltaan tarkastettu, kuitenkin viimeistään elokuun 20. päivänä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on asetettava vaaliluettelot kunnan alueella nähtäviksi tarkastusta varten kahtena arkipäivänä, ei kuitenkaan arkilauantaina, elokuun 26. päivästä alkaen. Vaaliluettelot pidetään nähtävinä molempina päivinä kello 9-20 asianmukaisen valvonnan alaisina.

Jos rekisteritoimisto katsoo, että henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen äänioikeutetuksi taikka että merkintä on muutoin virheellinen, on sillä viran puolesta oikeus tehdä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus sen perusteesta riippuen 12§:n 1 tai 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä ja hakea muutosta tämän tai muun oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 16§:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään syyskuun 1. päivänä ennen kello 16:ta. Hakemuksen voi antaa lautakunnalle myös 28§:ssä tarkoitettu yhteislistan asiamies.

Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin ennen vaaleja, kuitenkin viimeistään elokuun 19. päivänä ja sen jälkeen syyskuun 3., 11. ja 14. päivänä, vaaleja edeltävänä perjantaina, vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.

Jos vaaleja varten hyväksyttyjä ehdokkaita on enemmän kuin valittavia valtuutettuja, kunnan keskusvaalilautakunnan on laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Kaikki ehdokaslistat järjestetään samalle puolelle lehteä. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu, sekä puolueiden nimet ja yhteislistojen nimitykset, jotka on merkittävä kunkin puolueen ja yhteislistan yläpuolelle, sekä kaikki ehdokkaat järjestysnumeroineen. Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys yhdistelmässä määräytyy keskusvaalilautakunnan suorittaman arvonnan perusteella siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat niin ikään arvotussa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Puolueiden järjestyksen määräämiseksi arvotaan ensiksi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys vaaliliitossa.

Vaaliliitot on erotettava riittävän selkeästi vaaliliittoihin kuulumattomista puolueista. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen alapuolella on mainittava, mitkä puolueet ovat muodostaneet kunkin vaaliliiton.

Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta.

Kunnallisvaalit toimitetaan äänestysalueissa lokakuun kolmantena sunnuntaina ( vaalitoimitus ).

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliaika ja äänestysalueiden äänestyspaikat. Ilmoitus voidaan antaa 11§:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

Vaalitoimitus alkaa kello 9 ja jatkuu yhtäjaksoisesti kello 20:een asti.

Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello 20:tä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää. Odotustila on suljettava ja eristettävä kello 20. Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuville tulleille äänestäjille.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin ja siinä tarkoituksessa muun ohella hyvissä ajoin varmistauduttava siitä, että vaalilautakunnilla on käytettävänään:

Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä.

Kunkin äänestäjän äänestämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon.

Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa , johon merkitään:

Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka otettu rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi , taikka joka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.

Äänestämisen järjestämisestä Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa huolehtii tämän laitoksen määräämä virkamies ( vaalitoimitsija ) ja laitoksessa 5§:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.

Ennakkoäänestys tapahtuu Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä varten avoinna, taikka Posti- ja telelaitoksen määräämänä muuna aikana, sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 10:n ja 14:n välisenä aikana. Laitoksessa ennakkoäänestys tapahtuu sen mukaan, kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.

Posti- ja telelaitoksen on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle 14 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa olevan vaalitoimitsijan nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu.

Lähetekirjeen tulee sisältää:

Posti- ja telelaitoksen on huolehdittava siitä, että vaalitoimitsijoilla on käytettävissään vaalileimasin.

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 19. päivänä ennen vaaleja ennen kello 16:ta sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.

Sen lisäksi, mitä tässä luvussa on säädetty, on kotiäänestyksestä ja menettelystä siinä muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 66 ja 67§:ssä, 68§:n 2 ja 3 momentissa, 69§:ssä, 70§:n 1 ja 3 momentissa, 71§:n 1 ja 2 momentissa, 72§:n 2 momentissa sekä 74§:ssä on säädetty.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 16, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 74§:n 5 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Milloin on määrätty toimitettaviksi uudet vaalit tai vaalien toimittamista varten uusi aika, ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä kunnassa, jota määräys koskee. Ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa ei ennakkoäänestystä tällöin kuitenkaan toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä.