Vesiylioikeuden työjärjestys
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 422/1990
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Korkein hallinto-oikeus on 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 15 luvun 21§:n nojalla, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87), 27 päivänä maaliskuuta 1990 vahvistanut vesiylioikeudelle seuraavan työjärjestyksen:
Vesiylioikeuden jakautuminen jaostoihin
1 §
Vesiylioikeus toimii jakautuneena kolmeen jaostoon.
Vesiylituomari määrää, millä jaostoilla puheenjohtajat toimivat, sekä jaostojen kokoonpanot. Jaoston kokoonpanon muuttamiseen useammin kuin kerran vuodessa on oltava erityinen syy.
2 §
Luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvokset ovat jaostoihin kuulumattomia. Vesiylituomari määrää ne asiat, joiden ratkaisemiseen luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos osallistuu, pitäen erityisesti silmällä, missä määrin kulloinkin on kysymys vesistön tilaan, kalastoon tai muutoin vesiluontoon vaikuttavasta hankkeesta tai muista erityistä luonnontaloudellista asiantuntemusta edellyttävistä seikoista.
Vesiylioikeuden tuomionvoipaisuus
3 §
Vesiylioikeus on tuomionvoipa kolmijäsenisenä. Puheenjohtajan lisäksi yhden jäsenen on oltava lainoppinut ja yhden jäsenen tekniikan alan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos. Asian laadun tai laajuuden perusteella tuomionvoipaa jäsenmäärää voidaan lisätä jäljempänä 9§:ssä määrätyin tavoin. Sen jälkeen kun asian käsittely vesiylioikeuden istunnossa on aloitettu, tuomionvoipaa jäsenmäärää ei voida muuttaa, ellei vesiylituomari määrää asiaa otettavaksi uuteen istuntoluetteloon taikka käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko jaoston istunnossa 9, 11 tai 12§:n mukaisella tavalla.
Määräykset vesiylioikeuden kokoonpanosta hallintoasioita käsiteltäessä ovat jäljempänä.
Istuntoluettelo
4 §
Jaostot kokoontuvat istuntoihin ennalta laaditun istuntoluettelon mukaisesti.
Istuntoluetteloon merkitään istunnon ajankohta, istunnossa käsiteltävät asiat, istunnossa läsnä olevat jäsenet sekä esittelyn tarkastava jäsen ja esittelijä.
Vesiylituomari hyväksyy jaostojen istuntoluettelot ja niihin tehtävät muutokset.
Lainkäyttöasioiden valmistelu
5 §
Vesiylituomari määrää perusteet, joiden mukaan vesiylioikeuteen saapuneet asiat jaetaan jaostoille.
Asiat jaetaan kullekin jaostolle jaoston vastuunalaiselle esittelijälle. Vesiylituomari voi määrätä jaostolle jaetun asian siirrettäväksi käsiteltäväksi toisella jaostolla.
6 §
Saatuaan asian haltuunsa vastuunalaisen esittelijän on, paitsi milloin hän itse esittelee asian, siirrettävä asia sille esittelijälle, jolle työnjaon mukaan asian esitteleminen kuuluu.
7 §
Esittelijän on tarkastettava, että asian esittelemistä varten on tehty valmistavat toimenpiteet, sekä hankittuaan tarpeelliset lisäselvitykset laadittava esittelyä varten esittelymuistio, joka sisältää ehdotuksen ratkaisuksi asiassa. Esittelymuistio on vesiylituomarin määräämässä ajassa ennen istuntoa jaettava istuntoon osallistuville jäsenille.
Mikäli asian laatu tai laajuus ei muuta edellytä, esittelymuistio on pyrittävä laatimaan siten, että asia muistiossa esitettyjen tosiasiatietojen, lainkohtaviittausten, oikeuskäytäntö- ja oikeuskirjallisuusselostusten sekä esittelijän johtopäätösten perusteella voidaan ratkaista yhdessä istunnossa. Tarkemmat määräykset muistion rakenteesta antaa vesiylituomari.
Esittelijän on neuvoteltava valmisteltavaan asiaan liittyvistä teknisistä tai luonnontaloudellisista seikoista asianomaisen alan vesiylioikeudenneuvoksen kanssa, paitsi milloin se on asian laadun vuoksi tarpeetonta.
Kiireellisinä käsiteltävät asiat
8 §
Asiat on pyrittävä käsittelemään niiden saapumisjärjestyksessä. Vesiylituomari voi määrätä asian käsiteltäväksi kiireellisenä.
Kiireellisenä on kuitenkin aina käsiteltävä:
asia, jonka johdosta joku on vangittuna,
valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä tai kieltämistä koskeva hakemus,
valitus ulosmittauksesta laittoman maksuunpanon perusteella,
virka-apuasia, jossa vesioikeus on määrännyt, että päätös on pantava täytäntöön, vaikka siihen haetaankin muutosta,
asia, jossa hakija on oikeutettu töiden tai toimenpiteiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, ja
asia, joka lain mukaan muutoin on käsiteltävä kiireellisenä.
Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen
9 §
Vesiylituomari voi määrätä periaatteellisesti merkittävän lainkäyttöasian ratkaistavaksi täysistunnossa. Puheenjohtajana täysistunnossa toimii vesiylituomari.
Muulloin asiat ratkaistaan jaoston istunnossa kokoonpanoissa, joissa jaoston puheenjohtajan lisäksi on:
yksi lainoppinut vesiylioikeudenneuvos ja yksi tekniikan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos (peruskokoonpano) tai
yksi lainoppinut vesiylioikeudenneuvos ja kaksi tekniikan alan vesiylioikeudenneuvosta tai yksi lainoppinut, yksi tekniikan alan ja yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos taikka
kaksi lainoppinutta vesiylioikeudenneuvosta sekä yksi tekniikan alan ja yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos tai kaksi lainoppinutta ja kaksi tekniikan alan vesiylioikeudenneuvosta ja, mikäli siihen on tarvetta, yksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos.
Asiat käsitellään istuntoluettelon mukaisessa kokoonpanossa. Istuntoluetteloa laadittaessa on otettava huomioon seuraavaa:
Hakemusasiat ratkaistaan pääsääntöisesti 2 momentin 1 kohdassa mainitussa kokoonpanossa. Jos hakemusasiassa vesiylioikeudessa kuitenkin on kysymys sillä tavalla laajaa teknistä tai teknistä ja luonnontalouden alan tietämystä vaativista seikoista, että kahden tekniikan alan vesiylioikeudenneuvoksen tai yhden tekniikan alan vesiylioikeudenneuvoksen lisäksi luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvoksen osallistuminen asian ratkaisuun on tarpeen, on asia ratkaistava 2 momentin 2 kohdassa mainitussa kokoonpanossa. Mikäli asiassa on kysymys niin oikeudellisesti kuin tekniikan ja luonnontaloudenkin kannalta erityistä paneutumista vaativista seikoista, käsitellään asia sellaisessa 2 momentin 3 kohdassa mainituista kokoonpanoista, joka vastaa parhaiten sen käsittelyn tarpeita.
Rikos-, riita- ja virka-apuasiat sekä valitusasiat ratkaistaan 2 momentin 1 kohdassa mainitussa kokoonpanossa, ellei asian laatu edellytä sen käsittelemistä muussa edellä mainitussa kokoonpanossa.
10 §
Asiat esitellään suullisesti ja keskitetysti esittelymuistioon pohjautuen ja ratkaistaan esittelystä.
11 §
Vesiylituomari toimii määräämissään asioissa jaoston puheenjohtajana.
Jaoston puheenjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt puheenjohtajana toimii jaoston virassa vanhin virantoimituksessa oleva lainoppinut vesiylioikeudenneuvos. Tarvittaessa tämä voi muulloinkin toimia jaoston puheenjohtajana.
12 §
Vesiylituomari voi asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi taikka lainkäytön yhdenmukaisuuden turvaamiseen liittyvistä syistä määrätä asian ratkaistavaksi hänen puheenjohdollaan koko jaoston istunnossa.
Kun asia on määrätty koko jaoston ratkaistavaksi, asian ratkaisemiseen ottavat osaa ne jäsenet, jotka silloin, kun asia määrättiin koko jaoston ratkaistavaksi, olivat määrättyinä jaoston jäsenkokoonpanoon. Vesiylituomari voi 2§:n mukaisesti määrätä myös luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvoksen osallistumaan tähän käsittelyyn.
Esittelylista ja pöytäkirja
13 §
Esittelyä varten esittelijä laatii käsiteltävistä asioista esittelylistan.
Esittelylistaan tehdään merkintä kunkin asian kohdalle siinä tehdystä ratkaisusta tai niistä muista toimenpiteistä, joihin on päätetty ryhtyä. Jos asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, tehdään merkintä siitäkin. Esittelylistan allekirjoittaa esittelijä ja tarkastaa puheenjohtaja.
Suullisesta käsittelystä ja katselmuksesta sekä istunnossa suoritetusta äänestyksestä, jota ei ole merkitty taltioon, esittelijä laatii pöytäkirjan. Sen allekirjoittaa esittelijä sekä tarkastavat tarkastava jäsen ja puheenjohtajan siihen määräämä tekniikan alan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos. Äänestyspöytäkirjan tarkastaa kuitenkin puheenjohtaja.
Kertomuksen tarkastuksesta laatii ja allekirjoittaa asian esittelijä tai puheenjohtajan määräämä jäsen.
Taltion laatiminen
14 §
Asian tultua ratkaistuksi esittelijä laatii luonnoksen istunnossa tehdyn päätöksen taltioksi.
Taltion luonnos on annettava viivytyksettä ensin tarkastavan jäsenen ja sitten, jos se on tarpeen, puheenjohtajan siihen määräämän, ratkaisuun osallistuneen teknisen alan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvoksen tarkastettavaksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja tarkastaa taltion luonnoksen.
Jos asiassa on toimitettu äänestys, taltion luonnos on toimitettava myös eri mieltä olevan jäsenen tarkastettavaksi. Jos tarkastavan jäsenen mielipide ei ole tullut äänestyksessä vesiylioikeuden ratkaisuksi, puheenjohtajan on määrättävä myös joku enemmistön kannan mukaisesti äänestäneistä vesiylioikeudenneuvoksista tarkastamaan taltion luonnos. Toiseksi tarkastajaksi on tuolloin määrättävä, mikäli mahdollista, lainoppinut vesiylioikeudenneuvos.
15 §
Taltion luonnoksen tarkastuksen jälkeen esittelijä huolehtii taltion ja toimituskirjojen kirjoituttamisesta. Taltioon merkityt eri mieltä olevien jäsenten lausunnot allekirjoittaa esittelijä.
Esittelijä varmentaa taltion ja toimittaa sen ratkaisuun osallistuneiden jäsenten allekirjoitettavaksi.
Kun taltio on allekirjoitettu, asiakirjat toimitetaan kirjaamoon toimituskirjan asianomaiselle toimittamista sekä taltion ja asiakirjojen arkistointia varten.
Hallintoasioiden ratkaiseminen
16 §
Täysistunnossa ja hallintojaostossa ratkaistavat hallintoasiat valmistelee ja esittelee sihteeri tai vesiylituomarin siihen tehtävään määräämä muu virkamies. Virkaehdotusta ja vesioikeuden sihteerin nimittämistä koskevissa asioissa esittelijäksi on määrättävä vesiasiainsihteeri.
Istunnossa asiat ratkaistaan esittelystä.
17 §
Täysistunnossa ratkaistaan seuraavat hallintoasiat:
virkaehdotus vesiylioikeudenneuvoksen, vesioikeustuomarin, vesioikeusinsinöörin ja vesioikeuslimnologin virkoja täytettäessä,
vesiylioikeudenneuvoksen ja varajäsenenä toimivan vesiylioikeudenneuvoksen määrääminen hallintojaostoon vuodeksi kerrallaan ja
vesiylituomarin tai hallintojaoston ratkaistavaksi kuuluva hallintoasia, jonka vesiylituomari on määrännyt täysistunnossa ratkaistavaksi.
18 §
Hallintojaostoon kuuluvat vesiylituomari puheenjohtajana ja jäseninä jaostojen puheenjohtajat sekä yksi tekniikan alan tai luonnontalouden alan vesiylioikeudenneuvos. Viimeksi mainitulla jäsenellä on myös varajäsen.
Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun vesiylituomari tai hänen sijaisensa ja kaksi jäsentä ovat läsnä. Jos jaoston puheenjohtaja on esteellinen tai estynyt eikä hallintojaosto sen vuoksi ole päätösvaltainen, virkaiältään vanhin virantoimituksessa oleva muu lainoppinut vesiylioikeudenneuvos toimii hänen sijastaan hallintojaoston jäsenenä.
19 §
Hallintojaoston ratkaistavaksi kuuluvat:
virkaehdotus vesiasiainsihteerin virkaa täytettäessä,
vesioikeuden sihteerin nimittäminen,
vesiylioikeuden nimitettäväksi kuuluvien vesiylioikeuden vakinaisten virkamiesten nimittäminen,
virkavapauden myöntäminen vesiylioikeudenneuvokselle ja vesiasiainsihteerille ja tällaisen viran hoitajan määrääminen sekä esitys, joka koskee vesiylioikeudenneuvoksen virkavapautta ja vesiylioikeudenneuvoksen viran hoitoa virkavapauden aikana ja muissa tapauksissa,
virkavapauden myöntäminen vesioikeuden puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille ja tällaisen viran hoitajan määrääminen sekä esitys, joka koskee puheenjohtajan ja jäsenen virkavapautta sekä puheenjohtajan ja jäsenen viran hoitoa virkavapauden aikana ja muissa tapauksissa,
vesilain 15 luvun 7§:ssä tarkoitetun määräyksen antaminen vesioikeuden sihteerille,
vesiylioikeuden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulo- ja menoarvioehdotus,
esitys vesiylioikeuden työjärjestyksen muuttamisesta,
vesioikeuden työjärjestystä koskevan esityksen antaminen,
lausunto lainsäädäntöasiassa ja
vesiylituomarin ratkaistavaksi kuuluva asia, jonka hän on määrännyt hallintojaostossa ratkaistavaksi.
20 §
Muut kuin täysistunnossa ja hallintojaostossa ratkaistavat hallintoasiat ratkaisee vesiylituomari.
Vesiylituomari tekee päätöksensä sihteerin tai siihen tehtävään määräämänsä muun virkamiehen esittelystä. Vesiylituomari voi ratkaista esittelyttäkin sellaisen asian, joka laatunsa puolesta ei edellytä esittelyä.
21 §
Ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos ei ota osaa hallintoasioiden käsittelemiseen eikä häntä voida määrätä jäseneksi tai varajäseneksi hallintojaostoon.
Henkilöstön tehtävät
22 §
Vesiylituomarin tehtäviin kuuluvat sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty:
päättää täysistunnon ja hallintojaoston istuntojen ajankohdista,
määrätä kullekin jaostolle vastuunalainen esittelijä,
antaa ohjeita jaostojen yhteistoiminnasta lainkäytön yhdenmukaistamiseksi ja päättää siihen liittyvien neuvottelujen ja muiden järjestelyjen toimeenpanosta,
johtaa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistelua,
valvoa varojen käyttöä,
määrätä tarvittaessa virkamies hyväksymään vesiylioikeuden menot,
antaa määräyksiä asioiden joutuisan kulun turvaamiseksi ja hallinnon tehostamiseksi,
päättää vesiylioikeuden tiedottamisesta sekä
päättää vesioikeuksien toiminnan ja lainkäytön valvomiseen liittyvistä toimenpiteistä.
23 §
Jaoston puheenjohtajan tulee:
johtaa, ohjata ja valvoa jaoston työskentelyä,
johtaa jaoston istuntoluettelon valmistelua ja toimittaa se vesiylituomarin hyväksyttäväksi sekä saattaa vesiylituomarin hyväksyttäväksi jo hyväksyttyyn istuntoluetteloon tarpeelliseksi tulleet muutokset,
määrätä jaoston esittelijöiden työnjaosta pitäen tällöin silmällä työn tasaista jakautumista sekä kunkin esittelijän taitoa ja kokemusta,
huolehtia siitä, että asiat tulevat jaostolla käsitellyiksi joutuisasti, ja
seurata, että jaoston lainkäyttö säilyy yhdenmukaisena ja on yhdenmukaista myös muiden jaostojen lainkäytön kanssa, sekä tarvittaessa tiedottaa vesiylituomarille merkittävien oikeudellisten kysymysten esilletulosta.
24 §
Sihteerin tulee:
valmistella ja esitellä täysistunnossa ratkaistavat sekä hallintojaoston ja vesiylituomarin ratkaistaviksi kuuluvat hallintoasiat ja varmentaa näistä asioista annettavat toimituskirjat, ellei vesiylituomari ole määrännyt muuta virkamiestä asian esittelijäksi,
johtaa ja valvoa kansliahenkilökunnan työtä,
valmistella toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulo- ja menoarvioehdotus,
valvoa palkkalaskentaa ja huolehtia maksuliikenteestä ja kirjanpidosta,
pitää vesiylituomarin ohjauksessa nimikirjaa ja antaa siitä otteita ja
vastata kirjastosta ja kalustosta.
25 §
Kirjaajan tulee:
vastaanottaa vesiylioikeuteen toimitetut asiakirjat, tehdä niihin tarpeelliset merkinnät ja pitää niistä diaaria,
säilyttää asianmukaisessa järjestyksessä asiakirjavihkot, taltiot ja diaari sekä hoitaa arkistoa, paitsi milloin vesiylituomari on uskonut arkiston hoitamisen muulle virkamiehelle,
todistaa oikeaksi ja antaa vesiylioikeudelta pyydetyt jäljennökset sekä diaari- ja lainvoimaisuustodistukset ja
lähettää ja luovuttaa vesiylioikeudesta lähtevät toimituskirjat, kirjeet ja ilmoitukset sekä huolehtia niiden varustamisesta määrättyä leimaveroa vastaavilla leimamerkeillä.
26 §
Vesiasiainsihteeriä avustavan osastosihteerin tulee:
huolehtia asian esittelemistä varten tarpeellisista valmistavista toimenpiteistä ja muutoinkin avustaa vesiasiainsihteeriä asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä,
avustaa vesiasiainsihteeriä päätöksen antamiseen liittyvissä tehtävissä ja
suorittaa jaoston puheenjohtajan määräämät tehtävät.
27 §
Jokainen henkilöstöön kuuluva on velvollinen vahvistetusta työnjaosta huolimatta suorittamaan ne virkatehtävät, jotka hänen suoritettavakseen tarvittaessa annetaan.
Erinäisiä määräyksiä
28 §
Vesiylioikeuden toiminnasta tiedotetaan viranomaisille ja julkisuuteen vesiylituomarin antamien ohjeiden mukaan.
29 §
Vesiylioikeuden tulee järjestää henkilöstöään varten koulutus- ja tiedotustilaisuuksia tarpeen niin vaatiessa.
30 §
Yhteistoiminnasta vesiylioikeuden ja sen henkilöstön kesken on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
31 §
Vesiylituomari tai hallintojaosto voi asettaa vesiylioikeuden henkilökunnasta koostuvan työryhmän valmistelemaan tiettyä tehtävää tai tehtäväkokonaisuutta koskevan asian.
Työryhmään määrätty henkilö voidaan tarvittaessa vapauttaa varsinaisista tehtävistään siinä laajuudessa kuin tehokas osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää.
32 §
Henkilöstöön kuuluva ei saa luvatta sivulliselle ilmaista tehtävänsä yhteydessä tietoonsa saamaa asiaa, joka ei ole julkinen.
Vesiylioikeuden ratkaisua ei saa ilmaista oikeuteen kuulumattomalle ennen kuin se on asianosaisen saatavissa.
33 §
Vesiylituomari antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen soveltamisesta.
34 §
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990, ja sillä kumotaan korkeimman oikeuden 20 päivänä toukokuuta 1964 antama päätös vesiylioikeuden työjärjestyksestä (540/64) sekä korkeimman hallinto-oikeuden 3 päivänä joulukuuta 1987 vesiylioikeudelle vahvistama väliaikainen työjärjestys.
Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Antti SuvirantaVt. kansliapäällikkö Tuulikki Keltanen