Asetus valtion taidemuseosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 379/1990
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään valtion taidemuseosta >16 päivänä helmikuuta 1990 (185/90) annetun lain 6§:n nojalla:
Valtion taidemuseon tehtävät ja organisaatio
1 §
Valtion taidemuseon tulee valtion taidemuseosta annetun lain (185/90) 1§:ssä mainitun tehtävänsä suorittamiseksi:
ylläpitää Suomen taiteen, ulkomaisen taiteen ja nykytaiteen museoita sekä kartuttaa, hoitaa ja pitää yleisön nähtävänä niiden taidekokoelmia sekä harjoittaa kuvataiteen konservointitoimintaa;
ylläpitää valtakunnallista kuvataiteen keskusarkistoa;
harjoittaa kuvataiteen tutkimusta yhteistyössä korkeakoulujen sekä muiden museoiden kanssa;
järjestää koti- ja ulkomaisen taiteen näyttelyitä;
harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, perehdyttää yleisöä kuvataiteeseen ja taidekasvatuksen avulla lisätä yleisön taiteen tuntemusta;
ylläpitää yhteyksiä maan taiteilijakuntaan;
toimia maan taidemuseolaitoksen kehittämiseksi yhteistyössä muiden taidemuseoiden kanssa;
tehdä aloitteita ja esityksiä Suomen kuvataiteen kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja kuvataiteeseen liittyvistä kysymyksistä;
ylläpitää taidemuseoalan ja kuvataiteen kansainvälisiä suhteita;
antaa muille viranomaisille sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisöille ja yksityisille henkilöille asiantuntija-apua toimialaansa kuuluvissa asioissa; sekä
huolehtia muista valtion taidemuseolle säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.
2 §
Valtion taidemuseossa on seuraavat toimintayksiköt:
Suomen taiteen museo;
ulkomaisen taiteen museo;
nykytaiteen museo;
kuvataiteen keskusarkisto; sekä
yleinen osasto.
Toimintayksiköt voivat jakaantua edelleen eri yksiköiksi siten kuin työjärjestyksessä määrätään.
Henkilöstö ja sen tehtävät
3 §
Valtion taidemuseon päällikkönä on ylijohtaja.
Kunkin museoyksikön päällikkönä on museonjohtaja. Kuvataiteen keskusarkiston päällikkönä on keskusarkistonjohtaja. Yleisen osaston päällikkönä on hallintojohtaja.
Lisäksi valtion taidemuseossa on muita toiminnan edellyttämiä virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
4 §
Ylijohtaja johtaa valtion taidemuseon toimintaa sekä vastaa siitä, että valtion taidemuseolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia myös museon kansainvälisten yhteyksien järjestämisestä.
5 §
Museonjohtajat, keskusarkistonjohtaja ja hallintojohtaja avustavat ylijohtajaa valtion taidemuseon johtamisessa.
Museonjohtajan, keskusarkistonjohtajan ja hallintojohtajan tulee:
johtaa, kehittää ja valvoa toimintayksikkönsä toimintaa, huolehtia toimintayksikölle kuuluvien tehtävien jaosta sekä niiden asianmukaisesta suorittamisesta; ja
esitellä ylijohtajalle ne toimintayksikkönsä asiat, joiden esittelyä ei tässä asetuksessa tai työjärjestyksessä ole uskottu muulle virkamiehelle.
Kelpoisuusvaatimukset
6 §
Kelpoisuusvaatimuksina valtion taidemuseon virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi vaaditaan:
ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys valtion taidemuseon toimialaan;
museonjohtajalta ja keskusarkistonjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön alan tehtäviin;
hallintojohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
muilta virkamiehiltä tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä koulutus.
Virkojen täyttäminen sekä virkavapaus ja sitä vastaava vapautus
7 §
Ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti virkaa haettavaksi julistamatta.
Museonjohtajan, keskusarkistonjohtajan ja hallintojohtajan nimittää opetusministeriö valtion taidemuseon annettua hakijoista lausuntonsa.
Muun virkamiehen tai työsopimussuhteessa olevan henkilön nimittää tai ottaa valtion taidemuseo siten kuin tässä asetuksessa säädetään tai työjärjestyksessä määrätään.
Ylijohtajan, museonjohtajan ja keskusarkistonjohtajan virat voidaan täyttää toistaiseksi tai määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
8 §
Virkavapautta ylijohtajalle myöntää opetusministeriö, jos kyse on lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta taikka enintään vuoden kestävästä muusta virkavapaudesta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää ylijohtajalle valtioneuvosto sekä museonjohtajalle, keskusarkistonjohtajalle ja hallintojohtajalle opetusministeriö. Muissa tapauksissa virkavapauden myöntää valtion taidemuseo siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
9 §
Viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottamisesta päättää sama viranomainen, joka päättää harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisestä.
Asioiden käsittely ja ratkaiseminen
10 §
Valtion taidemuseon käsiteltävät asiat ratkaisee esittelystä:
ylijohtaja;
museonjohtaja, keskusarkistonjohtaja tai hallintojohtaja; taikka
muu yksikön johdossa oleva virkamies tai se valtion taidemuseon virkamies, jolle päätösvalta on annettu.
Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset asian ratkaisemisesta. Työjärjestyksessä erikseen määrätyt asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä.
11 §
Ylijohtaja voi, jos hän katsoo ratkaistavan asian periaatteellisen merkityksen tai muun erityisen syyn sitä edellyttävän, yksittäistapauksissa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi museonjohtajan, keskusarkistonjohtajan, hallintojohtajan tai muun virkamiehen ratkaistava.
Museonjohtajalla, keskusarkistonjohtajalla ja hallintojohtajalla on erityisestä syystä oikeus ottaa ratkaistavakseen toimintayksikölle kuuluva asia, joka muutoin olisi hänen alaisensa muun virkamiehen ratkaistava.
12 §
Ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
taidemuseolaitosta yleensä sekä valtion taidemuseon toiminnan ja talouden yleistä järjestelyä sekä työjärjestystä;
taloussuunnitelmaa ja tulo- ja menoarviota sekä vuosikertomusta;
lausunnon antamista opetusministeriön täytettävistä valtion taidemuseon viroista;
valtion taidemuseon virkamiesten nimittämistä ja irtisanomista, jollei siitä toisin tässä asetuksessa säädetä tai työjärjestyksessä määrätä;
virkavapauden myöntämistä jollei asiasta toisin tässä asetuksessa säädetä tai työjärjestyksessä määrätä;
museonjohtajan, keskusarkistonjohtajan ja hallintojohtajan vuosilomaa;
virkarikoksia ja kurinpitoa;
ylemmälle viranomaiselle tehtävää alistusta tai esitystä;
periaatteellisesti merkittävän taikka taloudellisesti tai muuten tärkeän lausunnon antamista;
valtion taidemuseon edustajan nimeämistä muun viranomaisen tai yhteisön asettamaan toimielimeen; sekä
muita periaatteellisia tai laajakantoisia asioita.
Ylijohtajan ratkaistavaksi voidaan työjärjestyksessä määrätä muitakin kuin 1 momentissa mainittuja asioita.
Työjärjestyksessä voidaan 1 momentissa mainittu asia määrätä museonjohtajan, keskusarkistonjohtajan tai hallintojohtajan ratkaistavaksi.
13 §
Museonjohtaja, keskusarkistonjohtaja tai hallintojohtaja ratkaisevat asiat, jotka koskevat:
toimintayksikön toiminnan kehittämistä ja järjestämistä sekä toimintasuunnitelmaa;
toimintayksikölle osoitettujen määrärahojen käyttöä;
toimintayksikön henkilöstön vuosilomia;
toimintayksikköön kuuluvien virkamiesten nimittämistä ja irtisanomista sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottamista ja irtisanomista siten kuin työjärjestyksessä määrätään;
toimintayksikköön kuuluvien 4 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön virkavapauksia ja vastaavia vapautuksia; sekä
toimintayksikön toimialaan kuuluvia asioita, joita ei ole tämän asetuksen tai työjärjestyksen mukaan määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Työjärjestyksessä voidaan museonjohtajalle, keskusarkistonjohtajalle tai hallintojohtajalle kuuluva asia antaa muun virkamiehen ratkaistavaksi.
14 §
Kahta tai useampaa toimintayksikköä koskevan asian käsittelee ja ratkaisee se toimintayksikkö, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Epäselvissä tapauksissa määrää ylijohtaja, mikä toimintayksikkö asian käsittelee ja ratkaisee.
15 §
Taidekokoelmien kartuttamisesta päättää:
Suomen taiteen museossa ja ulkomaisen taiteen museossa museonjohtaja intendentin esittelystä; sekä
nykytaiteen museossa museonjohtaja intendentin esittelystä hankintalautakunnan käsittelyn perusteella.
Hankintalautakuntaan kuuluvat nykytaiteen museon museonjohtaja ja intendentti sekä jäsen, jolla on henkilökohtainen varamies. Jäsenen ja varamiehen ylijohtaja nimeää määräajaksi keskeisiä kuvataidejärjestöjä kuultuaan.
Taidekokoelmien kartuttamisella tarkoitetaan taideteosten ostoja sekä talletusten ja lahjoitusten vastaanottamista.
16 §
Jos kartuttaminen koskee kahta tai kolmea museoyksikköä yhteisesti taikka jos kyseessä on periaatteellisesti tai taloudellisesti erittäin tärkeä asia, päättää taidekokoelmien kartuttamisesta ylijohtaja varattuaan asianomaisille museon johtajille tilaisuuden lausua käsityksensä.
Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että kiireellisissä tai taloudellisesti vähämerkityksellisissä asioissa taidekokoelmien kartuttamisesta päättää museonjohtaja, intendentti tai muu virkamies ilman esittelyä.
17 §
Ylijohtajan ollessa estynyt, toimii hänen sijaisenaan Suomen taiteen museon museonjohtaja ja hänenkin ollessa estynyt virkaiältään vanhin muun toimintayksikön päällikkö.
Toimintayksikön päällikön sijaisena toimii ylijohtajan määräämä virkamies.
Toimintayksikössä sijaisuuksien hoidosta päättää toimintayksikön päällikkö.
Valtion taidemuseon neuvottelukunta
18 §
Valtion taidemuseon asiantuntijaelimenä on valtion taidemuseon neuvottelukunta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä aloitteita ja ehdotuksia ylijohtajalle taidemuseon toimialaan kuuluvissa asioissa.
19 §
Neuvottelukunnan asettaa ja sen puheenjohtajan määrää opetusministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtajan valitsee neuvottelukunta keskuudestaan.
Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän muuta jäsentä. Jäsenten tulee edustaa kuvataiteen, museoalan ja taiteen tutkimuksen asiantuntemusta ja heistä vähintään yhden Suomen taideakatemian säätiötä ja yhden Suomen taideyhdistys ry:tä. Ylijohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksissa. Opetusministeriön museoasioita hoitavilla virkamiehillä on oikeus osallistua neuvottelukunnan kokouksiin.
Neuvottelukunnan jäsenelle suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.
Erinäiset säännökset
20 §
Valtion taidemuseon päätökseen saadaan, sikäli kuin ei ole toisin säädetty, hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
21 §
Valtion taidemuseo kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa valtion etua ja oikeutta kaikissa valtion taidemuseon toimialaan kuuluvissa asioissa.
Hallintojohtajalla on oikeus eri valtuutuksetta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa edustaa valtion taidemuseota sekä valvoa sen etua ja oikeutta.
Hallintojohtajalla on oikeus valtion taidemuseon puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto.
22 §
Valtion taidemuseon tulee antaa toiminnastaan vuosittain opetusministeriölle kertomus seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
23 §
Tarkemmat määräykset valtion taidemuseon organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä ja valtion taidemuseon toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja.
Valtion taidemuseolla on lisäksi turvaohjesääntö. Turvaohjesäännön vahvistaa opetusministeriö.
24 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Anna-Liisa Kasurinen