231/1990

Valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (886/87) 8§:n tarkoittamat hyväksyttävät asbestipurkutyön työmenetelmät ovat:

Osastointimenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa

-työkohde ja sitä ympäröivä työtila eristetään ilmastollisesti muista tiloista ja tehdään ympäristöön nähden alipaineiseksi tarkoitukseen varatulla alipaineistuslaitteistolla, joka on käynnissä koko purkutyön ajan;

-asbesti puretaan pölyämistä välttäen käyttämällä, mikäli mahdollista, paikallispoistolla varustettuja työkaluja;

-asbestijäte kerätään käsin tai tarkoitukseen varatuilla laitteilla kuten jätesuppilolla tai suurtehoimurilla pölyn leviämisen estäviin jätepusseihin tai -säiliöihin;

-tilat puhdistetaan pölynimurilla ja pestään tarvittaessa huolellisesti;

-eristetyn tilan ilma puhdistetaan tämän jälkeen pitämällä alipaineistuslaitteistoa käynnissä 4 tunnin ajan viimeisimmän pölyävän työvaiheen jälkeen.

Kulku eristettyyn tilaan järjestetään kolmijakoisen sulkukammion kautta. Sulkukammion sisimmässä osassa on pölynimuri vaatteiden imurointia varten ja keskimmäisessä osassa suihku. Sisimmässä osassa on jäteastia tai -pussi kertakäyttövaatteita ja -varusteita varten. Uloimmassa osassa on naulakko pitovaatteita varten.

Ilmastollisesti eristetyssä tilassa työskentelevä työntekijä suojataan asbestipölyltä hengityksensuojaimella, suojavaatteilla, -käsineillä ja -jalkineilla.

Sulkukammion rakenne tai varustus voi olla edellä esitetystä poikkeava silloin kun tämä rakenne tai varustus ei ole mahdollinen ja asbestipölyn leviäminen sulkukammion kautta ympäristöön estetään muuten riittävässä määrin.

Ilmankäsittelykojeiden pölynerotusjärjestelmien tulee käyttöolosuhteissa erottaa vähintään 99,97 % imuvirtauksensa pölyhiukkasista kun hiukkasten aerodynaaminen halkaisija on 0,3 μmm. Kojeissa ei saa olla pölysuodatinjärjestelmän ohi puhtaisiin tiloihin pölyä päästäviä vuotokohtia.

Pölynerotusjärjestelmässä on oltava hienopölysuodattimen suojaksi vähintään yksi karkeampi esisuodatin.

Kojeiden huollon tulee olla käyttöolosuhteissa riittävän helppoa.

Ilmanvaihdon tulee osastossa olla siten suunniteltu ja toteutettu, että se pitää osaston selvästi alipaineisena ympäröiviin tiloihin nähden ja huuhtelee osaston ilman asbestipölystä.

Alipaineistuslaitteiston imutehon ja alipaineen tulee olla riittäviä ja laitteisto tulee muutenkin mitoittaa siten, että osaston ilma vaihtuu kuusi kertaa tunnissa tai puhtailla suodattimilla varustetun alipaineistuslaitteiston ilmavirrasta arvioituna kymmenen kertaa tunnissa.

Hienopölysuodatin on vaihdettava laitteen valmistajan ohjeiden mukaan tai 500 tunnin välein. Laitteen valmistajan on ohjeitaan laatiessaan varmistettava, ettei ohjeiden mukaisesti suodattimia huollettaessa laitteen tilavuusvirtaus käytössä laske kuin alintaan 0,6 kertaiseksi puhtailla suodattimilla varustetun alipaineistuslaitteiston ilmavirrasta.

Kohdepoistojärjestelmän tulee olla siten suunniteltu, että pölyävien työkalujen aiheuttama asbestipöly saadaan mahdollisimman hyvin kerätyksi ja pinnoille kerääntynyt asbestijäte ja -pöly poistetuksi. Järjestelmässä tulee olla karkea- ja hienosuodattimella sekä puhaltimella varustettu keskuslaite, esierotin, imuletkut sekä imusuuttimia ja työkalujen paikallispoistoja.

Laitteen imutehon tulee olla vähintään 300 wattia ja sen tulee kyetä voittamaan 20 kilopascalin painehäviö.

Kohdepoistojärjestelmän pölynvarauskyvyn tulee olla vähintään 50 kilogrammaa.

Pölynimurin, jota käytetään sisimmässä sulkukammiossa vaatteiden, varusteiden ja työntekijöiden puhdistuksessa ja koneiden, laitteiden ja työkalujen huoltoon tulee olla imuteholtaan vähintään 100 wattia.

Suurtehoimurin imutehon tulee olla riittävä laitteen käyttötarkoitukseen. Suurtehoimurilla voidaan osastointimenetelmässä korvata osittain tai kokonaan kohdepoisto ja muut jätteenkeräysmenetelmät.

Asbestin purkuun käytettävien työkalujen tulee olla mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia. Ne tulee, mikäli mahdollista, varustaa syntyvää pölyä varten paikallispoistolla, jonka sieppausaste on mahdollisimman hyvä.

Asbestijätteen keräämiseen käytettävien jätepussien ja -säiliöiden tulee olla riittävän kestävää materiaalia.

Ilmastollisesti eristetyssä tilassa työskentelevän työntekijän hengityksensuojaimen tulee olla

-eristävä hengityksensuojain, jossa kasvo-osa on kokonaamari ja hengitysilma saadaan paineilmalaitteesta; tai

-kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain, jonka suodatin on luokaltaan P3 ja jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpi puhaltimella.

Ilmastollisesti eristetyssä tilassa lyhytaikaisesti työnsä vuoksi käyvän suodatinsuojaimessa ei hengitysilmaa ahtavaa puhallinta tarvita.

Suojavaatteen tulee olla pölyä läpäisemätöntä ja hylkivää materiaalia eikä vaatteessa saa olla taskuja tai pölyä kerääviä taitteita. Kertakäyttöhaalareiden hengittävyyden parantamiseksi voidaan niissä käyttää pölyä läpäisevää materiaalia silloin, kun asbestipölyn kulkeutuminen ja leviäminen ihon tai vaatetuksen välityksellä on muuten estetty.

Purkupussimenetelmällä tarkoitetaan putkien lämpöeristeiden asbestipurkumenetelmää, jossa purettava lämpöeriste eristetään muusta ilmatilasta erikoisvalmisteisella purkupussilla, jossa on pussin ulkopuoliseen tilaan avautuvat pussiin tiiviisti saumatut pussin sisällä olevat suojakäsineet purkutyötä varten. Lämpöeriste puretaan pussin sisällä ja pudotetaan pussin pohjalle, purettu kohta puhdistetaan pölystä, pussiin tehdään pölynimurilla alipaine, jätteet sisältävä alaosa eristetään ilmatiiviisti pussin yläosasta ja yläosa irroitetaan putkesta, jonka se on ympäröinyt.

Purkupussilla työskentelevä suojataan asbestipölyltä hengityksensuojaimella, suojavaatteilla, -käsineillä ja -jalkineilla.

Purkupussin tulee olla saumoistaan tiivis ja sen tulee kestää vähintään 60 kg asbestijätettä sisällään.

Purkupussimenetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 4§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 100 wattia.

Purkupussilla työskentelevällä työntekijällä tulee olla hengityksensuojaimena vähintään puolinaamarilla varustettu suodatinsuojain, jonka suodatin on luokkaa P2.

Suojavaatteen on oltava edellä 10§:ssä määrätyn mukainen.

Kohdepoistomenetelmällä tarkoitetaan asbestipurkumenetelmää, jossa asbestipölyn leviäminen työympäristöön estetään kohdepoiston avulla eristämättä kohdetta ilmastollisesti muista tiloista. Työntekijöillä on hengityksensuojaimet ja suojavaatetus.

Kohdepoistomenetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 300 wattia. Kohdepoiston sieppauskyvyn tulee olla riittävän hyvä.

Hengityksensuojaimen ja suojavaatteen on oltava edellä 10 §:ssä määrätyn mukaiset.

Asbestisementtituotteen irroittaminen ehjänä ilman ilmastollista eristämistä on työmenetelmä, jossa irroitettava asbestisementtituote ja sen ympäristö puhdistetaan ensin kohdeimurilla, sitten tuote irroitetaan niin ehjänä kuin mahdollista ja pölyämistä välttäen ja lopuksi työympäristö puhdistetaan uudelleen kohdeimurilla.

Työntekijöillä on hengityksensuojaimet ja suojavaatetus.

Menetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 100 wattia.

Asbestisementtituotetta ehjänä irrotettaessa tulee työntekijällä olla hengityksensuojaimena vähintään puolinaamarilla ja luokkaa P2 olevalla suodattimella varustettu suodatinsuojain.

Suojavaatteen on oltava edellä 10§:ssä määrätyn mukainen.

Asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen purkaminen on työmenetelmä, jossa rakennuksesta poistetaan asbestipitoiset rakenneosat ja materiaalit muilla hyväksyttävillä työmenetelmillä siinä määrin kuin se on mahdollista ja sen jälkeen, mikäli rakennukseen jää asbestia tai on syytä epäillä jäävän asbestia, lippusiimalla tai muulla tavoin määritellään rakennuksen ympärille asbestille altistava alue, jolla työskentelevät työntekijät suojataan hengityksensuojaimilla ja muilla keinoin asbestialtistukselta. Pölyn leviäminen altistavan alueen ulkopuolelle pyritään estämään.

Asbestille altistavalla alueella käytettävien hengityksensuojaimien ja suojavaatteiden on täytettävä edellä 10§:ssä esitetyt vaatimukset. Mahdollisuuksien mukaan on asbestille altistavalla alueella käytettävien koneiden ohjaamoissa oltava koneellinen ilmanvaihto, jossa sisääntuloilma suodatetaan pölynerotuskyvyltään edellä 3§:ssä esitetyt vaatimukset täyttävällä suodattimella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on näitä koneita käyttävät työntekijät varustettava 10§:n mukaisilla hengityksensuojaimilla.

Upotusmenetelmässä irrotetaan rakenteesta asbestimateriaalia sisältävä osa ensin jollain muulla tässä päätöksessä mainitulla menetelmällä ja sitten irroitettu osa kuljetetaan kokonaisena, tarpeen mukaan peitettynä muovikelmulla tai muulla sopivalla materiaalilla pölyämisen estämiseksi upotusaltaalle ja upotetaan pölyäminen estäen altaaseen, jossa asbesti poistetaan irroitetusta osasta. Varmistuksena pölyn leviämisen estämiseksi työtiloihin on upotusallas varustettava kohdepoistolla. Työtilan yleisilmanvaihdon tulee olla riittävä mahdollisen karkaavan asbestipölyn pitoisuuden laimentamiseksi vaaraltaan merkityksettömäksi.

Tätä koskevalle suunnitelmalle on saatava työpaikkaa tarkastavalta työsuojeluviranomaiselta hyväksyminen ennen työn aloittamista.

Mikäli erityisestä syystä ei muuta johdu, käytetään asbestipurkutyössä osastointimenetelmää.

Purettaessa lämpöputkien eristettä yksittäisissä pienissä työkohteissa voidaan käyttää purkupussimenetelmää.

Mikäli lattialaattojen alla oleva lattiamassa ei sisällä asbestia ja purkutyötä aloitettaessa on varmistuttu siitä, ettei irroittamisesta aiheudu asbestin leviämistä työympäristöön, voidaan asbestipitoiset lattialaatat poistaa kohdemenetelmää käyttäen. Muulloinkin, kun asbestipölyn leviämisvaara työympäristöön todetaan vähäiseksi, voidaan ilmastollisen eristyksen sijasta käyttää asbestipölyn ympäristöön leviämisen estämiseen kohdepoistoa.

Asbestisementtituote voidaan irrottaa ehjänä ilman ilmastollista eristämistä silloin, kun on varmistuttu siitä, ettei irrottamisesta aiheudu asbestin leviämistä työympäristöön.

Rakennuksen purkaminen kokonaisena on sallittua edellä 22 §:ssä esitetyllä tavalla.

Rakennuksesta irrotetuista rakenneosista voidaan asbesti poistaa edellä 24§:ssä kuvatulla upotusmenetelmällä.

Harkittaessa yksittäistapauksessa eri menetelmien soveltuvuutta on otettava huomioon työn laajuus ja pölyävyys sekä pölyn leviämisen ja työntekijöiden altistumisen mahdollisuus.

Työsuojeluhallitus myöntää ottaen huomioon, mitä asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen 8§:ssä on määrätty, valtuuden asbestipurkutyöhön, jos hakijalla on käytettävissään laitteet asbestipurkutyön osastointimenetelmään ja hakija on kykenevä teettämään tällä menetelmällä asbestipurkutyötä.

Valtuutuksen saanut työnantaja voi käyttää muitakin edellä 1 §:ssä lueteltuja menetelmiä valtuutusta edellyttävässä asbestipurkutyössä silloin, kun menetelmän antama suoja asbestipölyltä on riittävä.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden pölyävä huolto tehdään ilmastollisesti muusta työympäristöstä eristetyssä tilassa. Tilan alipaineistukseen käytettävän laitteen on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset.

Asbestipurkutyöhön tarkoitetun laitteen valmistajan, maahantuojan, myyjän tai muun työturvallisuuslain 40§:ssä tarkoitetun henkilön sekä työnantajan on huolehdittava siitä, että laite siihen kuuluvine varusteineen täyttää tässä päätöksessä asetetut vaatimukset. Laitetta luovutettaessa on työnantajalle luovutettava myös laitteen huolto- ja käyttöohjeet.

Asbestipurkutyöhön tarkoitetussa laitteessa tulee olla näkyvät ja pysyvät kilvet, joissa on tiedot laitteen valmistajasta ja maahantuojasta sekä laitteen turvallista käyttöä varten tarpeelliset varoituskilvet.

Jos asbestipurkutyöhön tarkoitetun laitteen soveltuvuus näihin töihin ei käy muuten ilmi, on laitteen edelläkuvatut ja muut sen asbestipurkutöihin soveltuvuuden kannalta merkittävät käyttöominaisuudet tutkittava ja tutkimuksen tulokset luovutettava työsuojeluhallitukselle ennen laitteen luovutusta ja käyttöönottoa. Sama on voimassa, mikäli laitteen jo tutkittuun ominaisuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet.

Työsuojeluhallitus voi erityisistä syistä yksittäistapauksessa hyväksyä tässä päätöksessä esitetystä poikkeavan menetelmän tai laitteen edellyttäen, että menetelmän tai laitteen turvallisuus työntekijöille on muulla tavoin varmistettu.

Tällä päätöksellä kumotaan työsuojeluhallituksen 1 päivänä kesäkuuta 1978 antama päätös asbestia koskevista turvallisuusmääräyksistä (660/78) sekä samana päivänä vahvistetut kyseiset turvallisuusmääräykset.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.