Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1337/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalastussäännöstä

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1337/1990

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastuslain (503/51) 49§:n nojalla:

1 luku Yleiset määräykset

1 §Soveltamisalue

Tätä asetusta sovelletaan Inarin kunnassa sijaitsevalla Inarijärvellä ja sen sivuvesistöissä harjoitettavaan kalastukseen. Soveltamisalue on esitetty tämän asetuksen liitteenä olevalla kartalla. Siltä osin kuin kalastuksesta ei säädetä tässä asetuksessa, noudatetaan kalastuslakia (503/51) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Inarijärvellä ja sen sivuvesistöillä tarkoitetaan tässä asetuksessa seuraavia vesistöjä ja vesistönosia:

1)

Inarijärvi;

2)

Ivalojoki jokisuusta linjasta Veskoniemen kärki-Konesniemen kärki alkaen Naskamajoen suuhun asti, Sotajoki Kutturan tien siltaan asti, Appisjoki neljä kilometriä suuosastaan, Taimenjoki neljä kilometriä alaosastaan ja Repojoki Nuorgamin suvannon yläpäähän saakka;

3)

Juutuanjoki ja sen kautta laskevat seuraavat vesistöt:

a)

Solojärvi ja Välijoki mukaan lukien Paadarjärvi;

b)

Vaskojoki jokisuusta linjasta Hiekkaniemen kärki-Laihiekka Paskaojan suulle asti mukaan lukien Kurtojoki neljä kilometriä suuosastaan;

c)

Lemmenjoki Morgamjärvelle asti mukaan lukien Lankojoki ja Serappijoki;

d)

Ala-Menesjoki mukaan lukien Menesjärvi ja Kuivajärvi;

e)

Ylä-Menesjoki;

f)

Kettujoki mukaan lukien Muddusjärvi sekä Martinoja ja Vuontisjärvi; sekä

g)

Kaamasjoki Keätkekiellasjoen suulle asti mukaan lukien Vastusjärvi, Kiellajoki ja Peldojärvi sekä Peldojoki yläosastaan neljä kilometriä;

4)

Siuttajoki Pautujärveen asti mainittu järvi mukaan lukien;

5)

Kirakkajoki mukaan lukien Rahajärvi, Jakojärvi, Kirakkajärvi ja Hammasjärvi;

6)

Kyyneljoki ja Kyyneljärvi;

7)

Surnujoki mukaan lukien siihen kuuluvat reittijärvet ja Surnujärvi;

8)

Sarmijoki Talasjärveen asti mainittu järvi mukaan lukien;

9)

Nellimöjoki ja sen pääuoman kautta Sulkusjärvestä laskevat vedet mainittu järvi mukaan lukien;

10)

Naajoki Isoon Saarijärveen asti mainittu järvi mukaan lukien;

11)

Niipijoki;

12)

Koskaltiojoki Koskaltiojärveen saakka mainittu järvi mukaan lukien; sekä

13)

seuraavat järvet:

Ukonjärvi, Nitsijärvi Nitsinkoski mukaan lukien, Suolisjärvi, Nammijärvi ja Pasasjärvi.

Vesialueiden omistajien asiana on tarvittaessa merkitä kilvillä tai poijuilla tässä pykälässä tarkoitettujen vesisalueiden rajat.

2 luku Pyydykset

2 §Sallitut pyydykset

Kalastukseen oikeutetut saavat käyttää kalastusoikeutensa rajoissa ja jäljempänä säädetyin rajoituksin seuraavia pyydyksiä:

1)

pohjaverkkoa;

2)

pintaverkkoa järvissä;

3)

rysää ja isorysää järvissä;

4)

liikkuvaa rihmapyydystä (nuotta, trooli) järvissä sekä merkityillä paikoilla jokialueilla;

5)

katiskaa järvissä ja jokien suvantopaikoissa;

6)

pitkäsiimaa ja ajosiimaa;

7)

vapaa ja viehettä;

8)

harrilautaa;

9)

täky- ja iskukoukkua;

10)

maderysää ja madepatoa jään alla

11)

atrainta; ja

12)

haavia (lippo).

Vesialueen omistajan tai haltijan asiana on merkitä edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut paikat.

3 §Pyydysten käyttöä koskevat rajoitukset

Katkaravun käyttö syöttinä on kielletty. Muualta kuin Paatsjoen vesistöstä peräisin olevan syöttikalan käyttö on kielletty.

Joessa, virrassa ja koskessa madon ja muun vastaavan luonnollisen syötin käyttö on kielletty.

Pitkäsiiman ja ajosiiman käyttö on kielletty muualla kuin Inarijärvessä, Paadarjärvessä, Muddusjärvessä, Rahajärvessä, Nitsijärvessä, Pautujärvessä, Hammasjärvessä, Sarmijärvessä, Sulkusjärvessä, Suolisjärvessä, Surnujärvessä ja Nammijärvessä.

Joessa sekä järvessä 200 metriä lähempänä joen niskaa ja suuta kalastus atraimella on kielletty.

Harrilaudan käyttö on kielletty muualla kuin järvissä 200 metriä lähempänä joen niskaa ja suuta ja Ivalojoessa Alakosken alapuolisella alueella heinäkuun 15 päivän alusta elokuun 31 päivänä loppuun.

Katiskan käyttö on kielletty muualla kuin järvissä ja jokien suvantopaikoissa.

Rysän, isorysän ja pintaverkon käyttö on kielletty joessa.

Maderysän ja madepadon käyttö on joessa kielletty avoveden aikana.

Nuotan käyttö jokialueilla on kielletty muualla kuin vesialueen omistajan tai haltijan merkitsemillä vanhastaan tunnetuilla paikoilla.

Järvitaimenen ja järvilohen kalastukseen tarkoitetussa pintaverkossa tulee solmuvälin olla vähintään 65 millimetriä. Muikun pyyntiin tarkoitetussa pintaverkossa solmuväli saa olla enintään 22 millimetriä. Muilla kuin tässä momentissa mainituilla pintaverkoilla ei saa kalastaa avovesikaudella.

Joessa sekä 1§:ssä mainituissa järvissä Inarijärveä lukuunottamatta 200 metriä lähempänä joen niskaa ja suuta kalastettaessa verkko saa olla enintään 30 metriä pitkä. Näillä vesialueilla verkkoja ei saa kytkeä yhteen, mikäli niiden yhteenlaskettu pituus on yli 30 metriä. Edellä sanottu ei koske joessa verkolla kalastamista jään alta.

Joessa käytettävät verkot saavat olla enintään 1,5 metriä korkeita. Verkkoa ei saa joessa asettaa koukun muotoon eikä kiinnittää pohjaan muista kohdista kuin verkon päistä. Verkolla joessa kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverkkoa. Nämä verkon käyttörajoitukset joessa eivät koske seuraavia Lemmenjoen järvilaajentumia: Ravdasjärvi, Härkäjärvi Sotkajärvi, Njurgulahti, Taivaljärvi ja Äivihjärvi.

4 §

Muiden havaspyydysten kuin 6§:ssä tarkoitettujen pintaverkkojen ja 9§:ssä tarkoitetun verkon solmuväliä ei rajoiteta.

5 §

Jokialueella kalastus vavalla ja vieheellä on kielletty:

1)

10 metriä lähempänä verkkoa; sekä

2)

sillalta.

Seisovaa pyydystä ei saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi merkittyä nuotta-apajaa eikä merkityille väylille.

Isorysää ei saa asettaa sivuvesistöjen järvissä 500 metriä lähemmäksi jokisuuta tai joen niskaa.

Pintaverkoista koostuvan verkkojadan pituus saa Inarijärvellä olla enintään 480 metriä (16 x 30 m) ja 1§:ssä mainituissa sivuvesistöjen järvissä enintään 240 metriä (8 x 30 m).

Järvitaimenen ja järvilohen kalastukseen tarkoitetut pintaverkkojadat eivät saa miltään osin olla 200 metriä lähempänä toisiaan.

Joessa verkot tai verkkojadat eivät saa miltään osin olla 30 metriä lähempänä toisiaan.

Liikkuvaa rihmapyydystä (trooli) ei saa vetää suuremmalla nopeudella kuin 3,7 kilometriä tunnissa (2,0 solmua) ja trooli on koettava vähintään 1,5 tunnin välein.

6 §Pohjaverkko ja pintaverkko

Pohjaverkolla tarkoitetaan paikalleen veden pohjaan laskettua verkkoa.

Pintaverkolla tarkoitetaan verkkoa, jonka alapaula on osittain tai kokonaan kohotettu veden pohjasta irti.

7 §Pyydysten merkintä

Pyydykset on merkittävä niin, että niistä käy ilmi niiden omistaja. Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä. Selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliönmuotoista vähintään 30 senttimetriä korkeaa ja leveää lippua. Veden pintaan lasketun tai pintaan tahi pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan sekä ajosiiman molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä edellä tarkoitetulla lipulla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen merkkien lisäksi on pyydyksen suunta ilmoitettava käyttämällä tarpeen mukaan yhtä tai useampaa selvästi erottuvaa merkkiä.

8 §Pyydysten poistaminen

Kalastuksen päätyttyä on pyydykset sekä niihin kuuluvat merkit ja muut kalastukseen käytetyt tarvikkeet, jotka eivät kuulu vesistössä laillisesti olevaan kiinteään kalastuslaitteeseen, viipymättä poistettava vedestä. Samoin on poistettava tarpeettomaksi käynyt turo tai muu kalaveden hoidossa, kalanviljelyssä tai saaliin säilytyksessä käytetty laite tai rakennelma.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös talvikalastuksessa käytettävää merkkiä.

3 luku Rauhoitusajat

9 §Kalastuksen rajoittaminen Inarijärvessä

Kalastusta rajoitetaan Inarijärvessä seuraavasti:

1)

Kaikenlainen kalastus on kielletty elokuun 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun Inarijärvessä alueella, jota Juutuanjoen suussa rajoittaa Pappilanniemen kärjen ja Vuopajanniemen kärjen kautta kulkeva linja ja jonka ulkorajan muodostaa Sarviniemen, Iisakinkarin, Vihellyssaaren eteläkärjen ja Lyijyniemen kautta kulkeva linja. Edellä mainitulla alueella saa kuitenkin kalastaa nuotalla ja enintään 1,8 metriä korkeilla pohjaverkoilla, jotka on tehty yksisäikeisestä langasta, jonka vahvuus on enintään 0,17 millimetriä.

2)

Verkkokalastus on kielletty syyskuun 1 päivän alusta marraskuun 30 päivän loppuun Inarijärven Veskoniemen selällä Ivalojokisuusta alkaen alueella, jonka ulkorajan muodostaa Pyökköpetäjäniemen, Kellariniemen, Mahlatin ja Akuniemen kautta kulkeva linja. Muikun kalastus solmuväliltään 22 millimetrin ja sitä tiheämmillä verkoilla on kuitenkin sallittu.

3)

Kaikenlainen kalastus on kielletty Tsurnuvuonossa Tsurnujokisuusta Palosaaren pohjoiskärjen tasalle elokuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun.

4)

Kaikenlainen kalastus on kielletty kesäkuun 21 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun Inarijärvessä Tsiuttajokisuulla jokisuusta alkaen alueella, jonka ulkorajan muodostaa Kesäniemen eteläkärjen, Partakonsaaren keskikohdan ja Heinäniemen kautta kulkeva linja. Edellä mainitulla alueella saa kuitenkin kalastaa nuotalla ja enintään 1,8 metriä korkeilla pohjaverkoilla, jotka on tehty yksisäikeisestä havaslangasta, jonka vahvuus on enintään 0,17 millimetriä.

5)

Kalastus 6§:n 2 momentissa mainituilla järvitaimenen ja järvilohen pyyntiin tarkoitetulla pintaverkoilla on kielletty Inarijärvessä Ukonselällä alueella, jonka läntisen ulkorajan muodostaa Pielpaniemen itälaita-Taulusaaret sekä lounaisen rajan linja Taulusaaret-Mutus- telemaniemen itäinen kärki elokuun 1 päivän alusta syyskuun 10 päivän loppuun.

Muutoin kalastus edellä mainituilla verkoilla on Inarijärvessä kielletty elokuun 1 päivän alusta elokuun 20 päivän loppuun.

10 §Kalastuksen rajoittaminen Ivalojoessa

Kalastusta rajoitetaan Ivalojoessa seuraavasti:

Verkkokalastus on kielletty koko vuoden Tomperi-Appisköngäs välisellä alueella;

verkkokalastus vuopajia lukuun ottamatta on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona Tomperi-Ivalojokisuu välisellä alueella; ja

kaikenlainen kalastus on kielletty syyskuun 1 päivän alusta marraskuun 30 päivän loppuun Ivalojoessa ja sen sivujoissa.

11 §Kalastuksen rajoittaminen Juutuanjoessa ja sen kautta laskevissa vesistöissä

Kalastusta rajoitetaan Juutuanjoessa ja sen kautta laskevissa vesistöissä seuraavasti:

1)

Juutuanjoessa kaikenlainen kalastus on kielletty jokisuun linjalta Pappilanniemen kärki-Vuopajaniemi Jurmukosken niskalle. Jäniskosken yläpuolella on kuitenkin kalastus sallittu jäiden lähdöstä syyskuun 10 päivän loppuun vavalla ja vieheellä ja enintään yhdellä perholla. Lisäksi koko joessa on sallittu mateen pyynti jään alta täkykoukulla ja pilkillä.

2)

Vaskojoessa verkkokalastus on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta marraskuun 30 päivän loppuun Alemman Pahtakosken niskalta Siikajärvelle asti. Vaskojokisuun ja Alemman Pahtakosken välisellä alueella verkkokalastus on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Vaskojoessa ja Kurtojoessa ei saa asettaa verkkoja 200 metriä lähemmäksi Kurtojokisuuta.

3)

Lemmenjoessa, Lankojoessa ja Serappijoessa ei saa asettaa verkkoja 200 metriä lähemmäksi Lankojokisuuta ja Serappijokisuuta.

4)

Muddusjärvessä kaikenlainen kalastus on kielletty elokuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun Rautukutulahdessa tilan RN:o 4 etelärajasta rannan suuntaisella 500 metrin levyisellä alueella, jonka pituus on 1 500 metriä. Kalastus isorysällä on sallittu muuna aikana muualla kuin Kaamasjoen suulla Valpurinniemen nokasta Sileäkallioon.

5)

Kaamasjoessa verkkokalastus on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun maanantaina ja tiistaina koko joessa. Syysjoen suun yläpuolisessa Kaamasjoessa verkkokalastus on kielletty syyskuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun.

6)

Kiellajoessa kaikenlainen kalastus on kielletty koko vuoden Kiellajokisuulta Stuorraäytsijokeen saakka;

7)

Solojärvi, Paadarjärvi, Menesjärvi, Muddusjärvi ja Vastusjärvi: kalastus 6§:n 2 momentissa tarkoitetuilla taimenen pintaverkoilla on kielletty elokuun 1 päivän alusta syyskuun 10 päivän loppuun.

12 §Kalastuksen rajoittaminen Siuttajoessa

Kaikenlainen kalastus on kielletty kesäkuun 21 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun Siuttajoessa ja Siuttajokisuulla alueella, jonka ulkorajan muodostaa linja Joonanharjun kärki-Vesilahdenniemen kärki.

13 §Kalastuksen rajoittaminen Kirakkajoessa

Kaikenlainen kalastus on kielletty elokuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun koko Kirakkajoessa ja 200 metriä lähempänä Kirakkajoen suuta ja niskaa Hammasjärvessä, Kirakkajärvessä, Jakojärvessä ja Rahajärvessä; sekä koko vuoden Ukonjärvessä Kirakkajokisuussa alueella, joka ulottuu 200 metriä Kirakkajokisuun ja voimalaitosuoman sivuille rantaviivaa pitkin sekä Kirakkajokisuun edustalla oleville kareille.

14 §Kalastuksen rajoittaminen Surnujoessa

Kaikenlainen kalastus on kielletty Surnukoskessa elokuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun.

15 §Kalastuksen rajoittaminen Sarmijärven vesistössä

Verkkokalastus ja rysäkalastus on kielletty elokuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun Sarmijärven vesistössä Sarmijärven ja Sarmivuonon välisellä alueella, jota Sarmijärvessä rajoittaa Rovaniemen länsireunan ja Juomusniemen kautta kulkeva linja sekä Sarmivuonossa Mustaniemen ja Taimenenhyppäämäniemen kautta kulkeva linja.

16 §Sulkupyydyksen ja troolin käyttö

Sellaisen isorysän ja muun samantapaisen pohjalla varustetun sulkupyydyksen, joka johtolaitteineen ja -verkkoineen on joltakin osaltaan 1,5 metriä korkeampi, sekä troolin käyttö on kielletty koko vuoden edellä 9-15 pykälissä mainituilla alueilla.

17 §Harjuksen, järvitaimenen ja järvilohen pyynti

Harjuksen pyynti on sallittu koko vuoden.

Inarijärvessä järvitaimenen ja järvilohen pyynti on sallittu koko vuoden tässä säännössä olevin rajoituksin.

Harjusta, joka on pyydetty 1 momentin nojalla huhtikuun ja toukokuun aikana saadaan pitää kaupan ja myydä vain Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueella.

4 luku Erinäisiä säännöksiä

18 §Alimmat mitat

Inarijärvellä ja sen sivuvesistöissä pyydettävien kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat mitattuna leuan päästä pyrstön kärkeen:

järvilohi 40 senttimetriä;

järvitaimen ja purotaimen 40 senttimetriä;

isonieriä eli pohjarautu 40 senttimetriä;

harmaanieriä 40 senttimetriä;

harjus 28 senttimetriä; ja

hauki 40 senttimetriä.

19 §Velvollisuus panna kala veteen

Alamittainen ja rauhoituksen aikana saatu kala on pantava takaisin veteen.

20 §Poikkeuslupien myöntäminen

Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus erityisestä syystä vesialueen omistajaa tai haltijaa kuultuaan poiketa tämän asetuksen säännöksistä.

21 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1993 loppuun. Asetuksen 5§:n 7 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämän asetuksen voimassa ollessa ei asetuksen soveltamisalueella noudateta seuraavia päätöksiä:

1)

siian kalastuksesta Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntain alueella 11 päivänä kesäkuuta 1954 annettu maatalousministeriön päätös (268/54);

2)

kuoreen ja muikun kalastuksesta eräillä vesistöalueilla 5 päivänä joulukuuta 1975 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (933/75);

3)

harjuksen pyynnistä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla 24 päivänä maaliskuuta 1987 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (337/87); ja

4)

isonrysän käytöstä eräissä vesissä Inarin kunnan alueella 22 päivänä toukokuuta 1987 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (524/87).

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ole Norrback

Karta
Sivun alkuun