1269/1990

Liikepankki on talletuspankkien toiminnasta annetussa laissa (1268/90) tarkoitettua toimintaa harjoittava osakeyhtiö. Postipankki Oy:stä säädetään erikseen.

Liikepankkiin sovelletaan osakeyhtiöistä annettua lainsäädäntöä, mikäli tässä laissa tai talletuspankkien toiminnasta annetussa laissa ei ole toisin säädetty.

Jos liikepankki omistaa niin monta kotimaisen tai ulkomaisen osakeyhtiön osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä, pankki on emoyhtiö ja jälkimmäinen yhtiö tytäryhtiö. Jos pankki ja sen tytäryhtiöt taikka tytäryhtiö yksin tai useat tytäryhtiöt yhdessä omistavat edellä tarkoitetun määrän kotimaisen tai ulkomaisen yhtiön osakkeita, myös viimeksi mainittu yhtiö on pankin tytäryhtiö.

Jos liikepankilla on muutoin osakkeiden omistuksen tai sopimuksen perusteella määräämisvalta pankkitoimintaa harjoittavassa yhtiössä ja huomattava osuus sen toiminnan tuloksesta, liikepankki on niin ikään emoyhtiö ja jälkimmäinen yhtiö tytäryhtiö.

Liikepankin tytäryhtiönä ei pidetä kiinteistöyhtiötä, paitsi jos se, pankki ja pankin tytäryhtiö yhteensä omistavat 1 momentissa tarkoitetun määrän jonkin muun kotimaisen tai ulkomaisen yhtiön osakkeita eikä myöskään yhtiötä, jonka osakkeita pankki on hankkinut talletuspankkien toiminnasta annetun lain 14 ja 17§:n mukaisesti.

Liikepankki ja sen tytäryhtiöt muodostavat pankin konsernin.

Jos konsernia koskevia säännöksiä ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa liikepankin konsernin kokoonpanon tai muun erityisen syyn takia, liikepankki voi poiketa niistä pankkitarkastusviraston kussakin yksittäistapauksessa antamien määräysten mukaisesti.

Liikepankin voi perustaa vähintään viisi suomalaista yhteisöä tai säätiötä taikka vähintään kymmenen täysivaltaista Suomessa asuvaa Suomen tai muun Pohjoismaan kansalaista, jotka eivät ole konkurssissa tai joita ei ole asetettu liiketoimintakieltoon. Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voi olla perustajana, jos yhtiön velvoitteista henkilökohtaisesti vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa asuvia Suomen tai muun Pohjoismaan kansalaisia. Valtiovarainministeriön luvalla voi muukin henkilö, yhteisö tai säätiö olla perustajana.

Liikepankin yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava valtiovarainministeriön vahvistus. Pankin yhtiöjärjestys ja sen muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset eikä ole erityistä syytä jättää niitä vahvistamatta.

Liikepankin yhtiöjärjestyksessä on sen lisäksi, mitä osakeyhtiölaissa (734/78) on säädetty, määrättävä:

Säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain säästöpankki, säästöpankin tytäryhtiö, säästöpankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain osuuspankki, osuuspankin tytäryhtiö, osuuspankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö.

Liikepankki ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin pankki on saanut toimiluvan ja toimittanut pankkitarkastusvirastolle:

Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, se on viipymättä ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle.

Liikepankin osakepääoman on oltava vähintään 25 miljoonaa markkaa. Osakepääoma on maksettava kokonaan rahana ennen kuin pankki aloittaa toimintansa.

Osakepääomaa korotettaessa uusi osake saadaan valtiovarainministeriön luvalla merkitä apporttiomaisuutta tai kuittausta vastaan.

Jos liikepankki on päättänyt osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta taikka vaihtovelkakirjalainan tai optiolainan ottamisesta, sen on viipymättä lähetettävä pankkitarkastusvirastolle jäljennökset asiaa koskevista päätöksistä ja ote rekisteriviranomaisen asiasta tekemästä merkinnästä.

Osakeyhtiölain 6 luvun 3§:ssä ja 12 luvun 3§:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun luvan antaa liikepankille valtiovarainministeriö.

Liikepankin hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallituksena toimiva johtokunta ja toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto valitsee johtokunnan ja toimitusjohtajan. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että johtokunnan jäsenet saadaan valita määräämättömäksi ajaksi.

Vähintään puolet hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenistä sekä toimitusjohtajan on oltava Suomessa asuvia Suomen tai muun pohjoismaan kansalaisia, jollei valtiovarainministeriö myönnä asuinpaikan tai kansalaisuuden osalta poikkeusta.

Mitä tässä laissa on säädetty johtokunnan jäsenestä ja toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava johtokunnan varajäseneen ja varatoimitusjohtajaan.

Liikepankin hallintoneuvostossa on oltava vähintään viisi jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että pankkia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan.

Hallintoneuvoston on erityisesti:

Liikepankin johtokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä.

Johtokunnan tehtävänä on pankin toiminnan johtaminen lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Liikepankin toimitusjohtajaan ei sovelleta osakeyhtiölain 8 luvun 6§:n ja 13§:n säännöksiä eikä pankin johtokunnan pöytäkirjan laatimiseen osakeyhtiölain 8 luvun 8§:n 3 momentin säännöksiä.

Liikepankin hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen, toimitusjohtaja tai toimipaikan valvoja ei saa olla toisen kotimaisen talletuspankin isäntä, hallintoneuvoston, hallituksen tai johtokunnan jäsen tai varajäsen, valtuutettu, toimitusjohtaja, toimipaikan valvoja taikka toimihenkilö.

Keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen saa 1 momentin estämättä olla keskusrahalaitoksen ja sen osakkaana olevien talletuspankkien yhdessä omistaman talletuspankin, ja keskusrahalaitoksen osakkaana olevan talletuspankin hallintoelinten jäsen tai toimitusjohtaja, jollei säästöpankkilain tai osuuspankkilain säännöksistä jälkimmäisessä tapauksessa muuta johdu.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta liikepankin konserniin kuuluviin talletuspankkeihin.

Haaste katsotaan toimitetuksi liikepankille, kun se on annettu tiedoksi johtokunnan jäsenelle tai toimitusjohtajalle.

Liikepankin toiminimenkirjoittajan ja prokuristin tulee asua toimipaikan sijaintimaassa.

Valtiovarainministeriö voi liikepankin hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin säännöksestä.

Liikepankin yhtiökokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ellei valtiovarainministeriö erityisestä syystä myönnä poikkeusta.

Osakeyhtiölain 4 luvun 2§:n 3 momentissa ja 10§:n 1 momentissa, 5 luvun 3§:n 1 momentissa, 9 luvun 14§:n 1 momentissa, 13 luvun 1§:n 2 momentissa ja 17§:n 1 momentissa sekä 14 luvun 1§:n 2 momentissa ja 2§:n 1 momentissa tarkoitettu päätös on pätevä vain, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista 1 momentin mukaan lasketuista äänistä, ovat sitä kannattaneet.

Liikepankin yhtiökokous on järjestettävä siten, että kokouspaikalla on saatavissa tieto osakasluetteloon tehdyistä merkinnöistä.

Osakeyhtiölain 4 luvun 10§:n 1 momentissa tarkoitettu valtuutus päättää osakepääoman korottamisesta uusmerkinnällä yhtiöjärjestyksen mukaiseen enimmäispääomaan saakka ja osakeyhtiölain 5 luvun 3§:n 1 momentissa tarkoitettu valtuutus päättää mainitun luvun 1§:ssä tarkoitettujen lainojen ottamisesta voidaan liikepankissa antaa yhtiökokouksen päätöksellä hallintoneuvostolle tai, jos yhtiöjärjestyksessä on niin määrätty, johtokunnalle.

Osakeyhtiölain 12 luvun 7§:ää ei sovelleta liikepankkiin.

Liikepankin on annettava pankkitarkastusvirastolle ennalta tieto pankin yhtiökokouksesta ja hallintoneuvoston kokouksesta sekä niissä käsiteltäviksi tulevista tärkeistä asioista.

Liikepankin yhtiökokouksen on vuosittain pankin hallinnon ja tilien tarkastamista varten valittava vähintään kolme tilintarkastajaa ja tarpeellinen määrä varatilintarkastajia.

Liikepankin tilintarkastajan on oltava Suomessa asuva Suomen kansalainen, ellei valtiovarainministeriö myönnä poikkeusta. Yli puolet pankin tilintarkastajista on oltava kuitenkin Suomessa asuvia Suomen kansalaisia.

Liikepankin tai sen tytäryhtiön tilintarkastajaan ei sovelleta osakeyhtiölain 10 luvun 5§:n 3 momentin säännöksiä.

Pankkitarkastusviraston on määrättävä liikepankille kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:

Osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n 3 momentissa ja 14§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun määräyksen liikepankille antaa pankkitarkastusvirasto.

Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista pankkitarkastusviraston on kuultava liikepankin johtokuntaa. Määräys on 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan osalta voimassa siihen asti, kunnes tämän tilalle on valittu uusi tilintarkastaja, ja 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan osalta seuraavana tilikautena pidettävän ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Liikepankin on toimitettava pankkitarkastusvirastolle jäljennökset pankin tilinpäätöksestä, yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston pöytäkirjoista, tilintarkastuskertomuksesta sekä pankin hoitoa ja tilintarkastusta koskevista asiakirjoista, jotka tilintarkastajat ovat pankin johtokunnalle antaneet.

Liikepankin tilikausi on kalenterivuosi, ellei pankkitarkastusvirasto myönnä poikkeusta.

Tilinpäätös on laadittava tämän lain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain (655/73) ja pankkitarkastusviraston antamien määräysten mukaan.

Osakeyhtiölain 11 luvun 7§:n 2 ja 3 momentin ja 8§:n 1 kohdan säännökset eivät koske liikepankkia.

Liikepankin sulautumiseen toiseen liikepankkiin taikka kahden tai useamman liikepankin sulautumiseen perustamalla uusi liikepankki on haettava valtiovarainministeriöltä lupa. Lupa vastaa talletuspankkien toiminnasta annetun lain 4§:ssä tarkoitettua toimilupaa.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa tarkemmat määräykset siitä, miten kulloinkin on meneteltävä liikepankkien sulautuessa.

Osakeyhtiölain 14 luvun 4§:n ja 5§:n 1 momentin säännökset eivät koske liikepankkien sulautumista.

Liikepankkien on tehtävä 25§:n 1 momentissa tarkoitetusta valtiovarainministeriön luvasta ilmoitus kaupparekisteriin neljän kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä. Mitä osakeyhtiölain 14 luvun 5§:n 2 ja 3 momentissa ja 6§:ssä on säädetty tuomioistuimen luvan rekisteröimisestä ja vastikkeen jaosta sekä lopputilityksestä, on soveltuvin osin voimassa valtiovarainministeriön luvan rekisteröimisestä sekä vastikkeen jaosta ja lopputilityksestä liikepankkien sulautumisen yhteydessä.

Jos liikepankin johtokunta havaitsee pankin varojen tappioiden johdosta vähentyneen siten, että sidotusta omasta pääomasta ainakin puolet on menetetty eikä pankilla ole omaa pääomaa talletuspankkien toiminnasta annetun lain 23§:ssä säädettyä määrää, tai jos pankki ei voi täyttää sitoumuksiaan, johtokunnan on viipymättä tehtävä tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien ja pankkitarkastusviraston tutkittavaksi. Tilintarkastajien on viipymättä annettava johtokunnalle kirjallinen lausunto tilien tarkastuksesta.

Jollei johtokunta ole 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa tehnyt tilinpäätöstä, pankkitarkastusviraston on kehotettava johtokuntaa viipymättä tekemään tilinpäätös. Jollei johtokunta noudata kehotusta, pankkitarkastusviraston on teetettävä tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tutkittavaksi.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua sidotun oman pääoman määrää lisätään siihen taseen liitteessä tarkemmin selvitettävä erä, joka osoittaa omaisuuserien yhteenlasketun arvon nousun, jos näitä eriä arvostettaisiin todennäköiseen luovutushintaan luovutuksesta johtuvat erilliskulut vähennettynä. Käyttöomaisuus, jonka arvo jatkuvasti vähenee, on kuitenkin merkittävä tarpeellisin poistoin vähennettyyn hankintamenon mukaiseen määrään, jos tämä olisi luovutushintaa korkeampi.

Jos tilintarkastajat tai pankkitarkastusvirasto toteavat, että vähintään puolet liikepankin sidotusta omasta pääomasta on menetetty eikä pankilla ole omaa pääomaa talletuspankkien toiminnasta annetun lain 23§:ssä säädettyä määrää eikä pankin toiminnan jatkamista saada sen vakuusrahaston, johon pankki kuuluu, avustuksella tai avustuslainalla tai pankkitarkastusviraston hyväksymällä muulla tavalla turvatuksi, taikka että pankki ei voi täyttää sitoumuksiaan, pankin johtokunnan on viipymättä ilmoitettava siitä valtiovarainministeriölle sekä tälle vakuusrahastolle.

Valtiovarainministeriö voi 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätä enintään neljän kuukauden ajaksi talletusten vastaanottamisen yleisölle tarjottaville tileille ja niillä olevien varojen sekä pankin muiden sitoumusten maksamisen kokonaan tai osittain keskeytettäväksi. Edellä sanottu ei koske palkkioita pankin hoidosta eikä saatavien ja muiden varojen turvaamisesta aiheutuvien välittömien menojen suorittamista.

Jos liikepankin toiminnan jatkuminen on saatu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla turvatuksi, pankin on kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin sidotun oman pääoman kartuttamiseksi siten, että sidotun oman pääoman menetys on korvattu viiden vuoden kuluessa sen tilinpäätöksen tekemisestä, jossa menetys on todettu, jollei valtiovarainministeriö erityisestä syystä enintään kahdeksi vuodeksi myönnä määräaikaan pidennystä.

Kun liikepankin toiminta on 28§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla keskeytetty, yhtiökokous on kutsuttava koolle viimeistään kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saannista päättämään pankin toiminnan jatkamisesta.

Jos liikepankin toiminta on keskeytetty tappioiden johdosta ja pankin toimintaa aiotaan jatkaa, johtokunnan on tehtävä yhtiökokoukselle ehdotus sidotun oman pääoman lisäykseksi tai vakuuden hankkimiseksi sidotun oman pääoman puuttuvan osan kattamiseksi tai osakepääoman alentamisesta tai pankin sulautumisesta toiseen liikepankkiin.

Jos liikepankin toiminta on keskeytynyt maksuvaikeuksien johdosta, johtokunnan on tehtävä yhtiökokoukselle ehdotus pankin maksuvalmiuden turvaamisesta.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut johtokunnan ehdotukset on alistettava pankkitarkastusviraston hyväksyttäviksi. Pankkitarkastusviraston on pyydettävä niistä lausunto siltä vakuusrahastolta, johon pankki kuuluu.

Liikepankin johtokunnan on haettava valtiovarainministeriöltä pankin toiminnan keskeyttämistä koskevan päätöksen peruuttamista, jos yhtiökokous sen jälkeen, kun pankin toiminta on tappioiden johdosta keskeytetty:

Edellä 1 momentissa mainitulla tavalla on meneteltävä myös, jos yhtiökokous siinä tapauksessa, että liikepankin toiminta on keskeytetty maksuvaikeuksien johdosta, hyväksyy johtokunnan ehdotuksen pankin maksuvalmiuden turvaamisesta.

Liikepankki ei saa jakaa osinkoa ennen kuin sidottu oma pääoma on karttunut 31§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lisäystä vastaavalla määrällä lisättynä pankkitarkastusviraston hyväksymällä korolla.

Jos liikepankki joutuu selvitys- tai konkurssitilaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu lisäys sidottuun omaan pääomaan on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla katettu, lisäys omaan pääomaan on suoritettava pankin varoista ennen osakkaille osakepääomasta suoritettavia maksuja.

Liikepankin johtokunnan on viipymättä kutsuttava yhtiökokous päättämään pankin asettamisesta selvitystilaan, jollei edellä 28§:n 2 momentin nojalla asetetun määräajan kuluessa:

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös, jos 30§:ssä tarkoitettua lisäystä sidottuun omaan pääomaan ei ole 31§:n 1 momentin 1 kohdassa asetetun määräajan kuluessa suoritettu.

Jos liikepankin toimilupa on peruutettu, pankin johtokunnan on viipymättä suljettava pankki sekä kutsuttava yhtiökokous päättämään pankin asettamisesta selvitystilaan tai pankin sulautumisesta toiseen liikepankkiin.

Liikepankin toiminnan ollessa keskeytettynä tai pankin ollessa suljettuna pankilta ei saa hakea velkaa tai muuta sitoumusta suoritettavaksi eikä sen omaisuutta ulosmitata eikä hakea pankin omaisuutta takavarikkoon tai myymis- ja hukkaamiskieltoon taikka asettaa pankkia konkurssi- tai selvitystilaan. Myöskään pankin antamaa panttia ei saa tänä aikana muuttaa rahaksi.

Jos velkojan on lain mukaan oikeutensa säilyttämiseksi määräajassa pantava vireille kanne tai ryhdyttävä muuhun toimenpiteeseen, josta liikepankin toiminnan keskeyttäminen tai pankin sulkeminen hänet estää, oikeus on katsottava säilyneeksi, jos toimenpiteeseen on ryhdytty kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun päätös toiminnan keskeyttämisestä on peruutettu tai pankki on uudelleen aloittanut toimintansa.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä liikepankin hoidosta sen toiminnan ollessa keskeytettynä tai pankin ollessa suljettuna.

Liikepankin asettamisesta selvitystilaan päättää yhtiökokous.

Valtiovarainministeriön on pankkitarkastusviraston esityksestä määrättävä pankki suljettavaksi ja päätettävä pankin asettamisesta selvitystilaan, jos:

Kun yhtiökokous on päättänyt asettaa pankin selvitystilaan, sen on valittava vähintään kaksi selvitysmiestä toimittamaan pankin selvitys. Selvitysmiehistä ainakin yhden on oltava pankin velkojien edustaja. Selvitysmiesten vaalista on viipymättä ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle, joka määrää lisäksi yhden selvitysmiehen.

Yhtiökokous voi erityisestä syystä päättää selvitysmiehen vaalin siirtämisestä kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen.

Jollei selvitysmiehiä ole valittu kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös liikepankin asettamisesta selvitystilaan on tehty, valtiovarainministeriön on määrättävä selvitysmiehet.

Liikepankin yhtiökokouksen on selvitysmiesten vaalin yhteydessä valittava yksi tai useampi tilintarkastaja tarkastamaan pankin hallintoa ja tilejä selvitystilan aikana. Jos valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysmiehet, näiden on viipymättä kutsuttava kokoon yhtiökokous valitsemaan tilintarkastajia. Jollei tällaista kokousta voida pitää, selvitysmiesten on pyydettävä valtiovarainministeriötä määräämään tilintarkastajat.

Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajista, on soveltuvin osin voimassa selvitystilan tilintarkastajista.

Milloin tuomioistuimen asiana on päättää liikepankin selvitystilaan asettamisesta, on pankin velkojat ja osakkeenomistajat kutsuttava määrättynä päivänä kolmen viikon kuluessa kutsun antamisesta pankin kotipaikan alioikeuteen. Kutsu on viipymättä annettava kuulutuksella, joka tuomioistuimen tai tuomarin toimesta julkaistaan virallisessa lehdessä ja vähintään kaksi kertaa, viimeksi enintään viikkoa ennen sanottua määräpäivää, ainakin yhdessä pankin kotipaikan sanomalehdessä.

Kuultuaan saapuvilla olevia liikepankin velkojia ja osakkeenomistajia, pankin johtokuntaa ja pankkitarkastusvirastoa tuomioistuimen on ratkaistava, onko pankki asetettava selvitystilaan. Jos pankki päätetään asettaa selvitystilaan, tuomioistuimen on määrättävä selvitysmiehet, joista ainakin yhden on oltava pankkitarkastusviraston ehdottama henkilö.

Jos tuomioistuin on määrännyt selvitysmiehet, on näiden viipymättä kutsuttava kokoon yhtiökokous tilintarkastajia valitsemaan. Jollei tällaista kokousta saada pidetyksi, on selvitysmiesten pyydettävä tuomioistuinta määräämään tilintarkastajat.

Päätöstä tai määräystä, joka on annettu 27, 28, 36-38 tai 40§:n nojalla, on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Kun liikepankki on asetettu selvitystilaan, johtokunnan on viipymättä laadittava ja annettava selvitysmiehille tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole ennen esitetty yhtiökokouksen vahvistettavaksi. Selvitysmiesten on toimitettava viipymättä tilinpäätös selvitystilan tilintarkastajille, joiden on kahden kuukauden kuluessa annettava kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on kuukauden kuluessa tilintarkastuskertomuksen valmistumisesta esitettävä yhtiökokoukselle, jonka on otettava käsiteltäväksi kysymys vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toimitusjohtajalle tilinpäätöksen tarkoittamalta ajalta.

Jos 1 momentissa tarkoitettu aika käsittää myös edellisen tilikauden, tältä tilikaudelta on laadittava erillinen tilinpäätös ja emoyhtiössä myös konsernitilinpäätös.

Liikepankin asettamisesta selvitystilaan sekä selvitysmiesten valitsemisesta ja toiminimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana selvitysmiesten on viipymättä ilmoitettava kaupparekisteriin.

Valtiovarainministeriön on ilmoitettava kaupparekisteriin päätöksestään, jolla se on määrännyt liikepankin asetettavaksi selvitystilaan tai määrännyt selvitysmiehet.

Selvitystilassa olevan liikepankin toiminimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Joka yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa liikepankin toiminimen noudattamatta, mitä 1 momentissa on säädetty, vastaa syntyneen sitoumuksen aiheuttamasta vahingosta. Tällaista vastuuta ei kuitenkaan ole, jos asiakirjasta käy ilmi, että pankki on selvitystilassa, tai jos se, jolle sitoumus on annettu, tiesi pankin olevan selvitystilassa.

Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa liikepankin asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten kelpoisuudesta, oikeuksista, velvollisuuksista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä pankin hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenistä on säädetty.

Selvitysmiesten palkkiosta päättää yhtiökokous.

Selvitysmiesten on heti keskeytettävä talletusten vastaanottaminen yleisöltä sekä muiden paitsi pankin hoidosta aiheutuvien maksujen suorittaminen.

Selvitysmiesten on haettava julkinen haaste liikepankin velkojille.

Selvitysmiehillä on oikeus tarvittaessa kutsua liikepankin velkojat kokoon. Kutsumisjärjestyksestä on voimassa, mitä konkurssipesän velkojien kokoonkutsumisesta on säädetty.

Selvitysmiesten on muutettava liikepankin omaisuus rahaksi niin pian kuin se voi tapahtua ilmeistä vahinkoa tuottamatta.

Selvitysmiesten on kolmen kuukauden kuluessa kunkin tilikauden päättymisestä annettava selvitystilan tilintarkastajille tilinpäätös. Selvitystilan tilinpäätös on laadittava siten kuin tässä laissa ja osakeyhtiölain 13 luvun 11§:ssä on säädetty. Tilinpäätös on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava.

Jollei selvitysmenettelyä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa selvitystilan alkamisesta, selvitysmiesten on 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen antamisen yhteydessä ilmoitettava, mitkä syyt ovat aiheuttaneet viivytyksen.

Selvitystilan tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilinpäätös on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta.

Selvitysmiesten on viipymättä julkaistava tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Virallisessa lehdessä, pidettävä ne osakkeenomistajien ja velkojien nähtävinä sekä esitettävä ne yhtiökokoukselle.

Liikepankin yhtiökokous voi erottaa valitsemansa selvitysmiehen ja valita erotetun tilalle toisen. Sama oikeus on valtiovarainministeriöllä ja pankkitarkastusvirastolla, jos se on määrännyt selvitysmiehet.

Selvitysmenettelyn alkamisen jälkeen liikepankin velkoja ei saa ryhtyä pakkotoimin perimään saatavaansa. Selvitysmenettely ei kuitenkaan estä sellaisen saatavan perimistä, johon velkojalla on pantti- tai muu vastaava etuoikeus.

Selvitysmenettelyn alkamisen jälkeen liikepankin velallisella ei ole oikeutta käyttää kuittaukseen saamista, jonka velallinen on hankkinut sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on määrännyt pankin toiminnan keskeytettäväksi tai peruuttanut pankin toimiluvan taikka määrännyt pankin suljettavaksi.

Selvitysmiesten on kutsuttava yhtiökokous kokoon päättämään liikepankin toiminnan jatkamisesta, jos se syy, jonka perusteella pankki on asetettu selvitystilaan, on poistunut tai jos pankin asema on selvitystilan kestäessä parantunut ja jos pankkitarkastusvirasto on todennut pankin täyttävän ne ehdot, jotka laissa pankin toiminnalle asetetaan. Jos yhtiökokous, tilintarkastajien sekä 28§:n 1 momentissa tarkoitetun vakuusrahaston annettua pankin asemasta lausuntonsa, puoltaa toiminnan jatkamista, selvitysmiesten on haettava valtiovarainministeriöltä selvitystilan lakkauttamista.

Liikepankkia ei saa asettaa konkurssiin ennen kuin selvitysmenettelyssä on todettu, että sen velat ovat varoja suuremmat.

Jos pankin velat ovat 1 momentin mukaisesti varoja suuremmat, selvitysmiesten on luovutettava pankin omaisuus konkurssiin.

Tehtävänsä suoritettuaan selvitysmiesten on annettava selvitystilan tilintarkastajille lopputilitys, johon on liitettävä kertomus heidän hallinnostaan selvitystilan alkamisesta lukien, selostus omaisuuden jaosta tai sen määrätarkoitukseen käyttämisestä sekä tiliaineisto koko selvitysajalta.

Selvitystilan tilintarkastajien on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus lopputilityksen johdosta. Selvitysmiesten on esitettävä lopputilitys ja tilintarkastuskertomus viipymättä yhtiökokoukselle ja meneteltävä muutenkin 51§:n 2 momentissa mainitulla tavalla.

Jollei liikepankin toimintaa ole päätetty jatkaa, pankki katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokoukselle. Selvitysmiesten on ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle ja kaupparekisteriin.

Selvitysmiesten antamaa lopputilitystä saa siihen tyytymätön moittia liikepankin kotipaikan alioikeudessa. Moitekanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 56§:ssä tarkoitettu lopputilitys esitettiin yhtiökokoukselle.

Jos liikepankin omaisuus on luovutettu konkurssiin, pankin tallettajalla on oikeus saada konkurssipesän varoista maksu talletustilillä olevasta saatavastaan siitä huolimatta, ettei saatavaa ole konkurssissa valvottu.

Liikepankin perustaja, hallintoneuvoston jäsen, johtokunnan jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut pankille.

Edellä 1 momentissa mainittu henkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia, talletuspankkien toiminnasta annettua lakia, osakeyhtiölakia tai muuta liikepankin toimintaa koskevaa säädöstä taikka yhtiöjärjestystä.

Liikepankin tilintarkastaja ja hallintoneuvoston määräämä tarkastaja on korvausvelvollinen 60§:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti sekä itsensä että apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttamasta vahingosta.

Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat 1 momentissa tarkoitetusta vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Liikepankin osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla 60§:n 2 momentissa tarkoitettujen säädösten tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta on aiheuttanut liikepankille, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

Vahingonkorvauskanteen nostamisesta liikepankin lukuun on voimassa, mitä osakeyhtiölain 15 luvun 5-7§:ssä on säädetty.

Pankkitarkastusvirastolla on osakeyhtiölain 15 luvun 5 ja 6§:n säännösten estämättä oikeus, jos se katsoo tallettajien edun sitä vaativan, nostaa vahingonkorvauskanne liikepankin lukuun 60-62§:ssä tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä vastaan.

Joka

on tuomittava liikepankkirikkomuksesta sakkoon, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Liikepankki saa pankkitarkastusviraston määrittelemän arvopaperitoiminnan yhteydessä ottaa osakeyhtiölain 7 luvun 1§:n 1 momentin estämättä pantiksi omia osakkeitaan.

Liikepankki ei saa ottaa omia osakkeitaan sellaisen rahalainan pantiksi, jonka liikepankki on antanut omien osakkeidensa hankkimiseksi osakeannissaan. Tämän kiellon vastainen sopimus on pätemätön.

Liikepankki voi siirtää välittömästi ennen lain voimaantuloa päättyneeltä tilikaudelta laaditussa tilinpäätöksessä luottotappiovarauksista vararahastoon määrän, joka on enintään 90 prosenttia edellä tarkoitetulta tilikaudelta tehtävän ja aikaisemmin tehtyjen luottotappiovarausten yhteismäärästä.

Edellä 1 momentin mukaisesti vararahastoon siirrettyä määrää, poiketen siitä, mitä muualla laissa on säädetty, saadaan käyttää ainoastaan pankin tappioiden kattamiseen siltä osin kuin vahvistetun taseen osoittama voitto ja muu vapaa oma pääoma eivät siihen riitä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sillä kumotaan 29 päivänä elokuuta 1969 annettu liikepankkilaki (540/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.