1237/1990

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään maatilahallinnosta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1236/90) 3, 4 ja 6 §:n nojalla:

Maatilahallituksessa on hallinto-osasto, rakenneosasto, tuotanto-osasto ja suunnitteluosasto.

Lisäksi maatilahallituksessa on maatilahallinnosta annetun lain (1236/90) 1 §:n mukaisesti valtion maatalouskemian laitos, valtion siementarkastuslaitos ja valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos. Näistä käytetään jäljempänä nimitystä tarkastuslaitos.

Hallinto-osasto käsittelee yleistä hallintoa ja lainsäädäntöä koskevat asiat, rakenneosasto maaseutuelinkeinojen rahoitusta ja rakennetta koskevat asiat, tuotanto-osasto maataloustuotannon laatua ja määrää koskevat asiat ja suunnitteluosasto maaseutuelinkeinoihin liittyvää suunnittelua, maaseutuympäristöä ja -rakentamista sekä tilasto- ja tietojärjestelmiä koskevat asiat.

Valtion maatalous kemian laitos käsittelee rehuja ja lannoitteita koskevat asiat sekä suorittaa torjunta-aineiden ja niiden jäämien tutkimuksia ja tarkastuksia. Valtion siementarkastuslaitos käsittelee siementavaraa koskevat asiat. Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos käsittelee maidon ja maitovalmisteiden, elintarvikerasvojen sekä kananmunien valvontaa, tarkastusta ja tutkimusta koskevat asiat.

Osastojen ja tarkastuslaitosten toimialoista tarkemmin ja niiden yksiköistä sekä yksiköiden tehtävistä määrätään työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä osastojen ja tarkastuslaitosten ulkopuolisista yksiköistä.

Maaseutupiirien rajat, nimet ja toimistojen sijaintipaikat määrää maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutupiirillä voi olla myös paikallistoimistoja. Paikallistoimiston perustamisesta päättää maatilahallitus.

Maaseutupiirit ovat maatilahallituksen alaisia. Maaseutupiiri huolehtii maatilahallinnon tehtävistä alueellaan, jollei maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä toisin määrää. Piirin tulee toimia maatilahallinnon toimintaperiaatteiden ja sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Maatilahallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Hänen apunaan on ylijohtaja.

Osaston ja tarkastuslaitoksen päällikkönä on johtaja. Tarkastuslaitoksen johtajalla on professorin arvonimi.

Maaseutupiirin päällikkönä on piiripäällikkö. Hänen apunaan voi olla apulaispiiripäällikkö.

Pääjohtaja johtaa maatilahallinnon toimintaa sekä vastaa siitä, että sen alaan kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Pääjohtajan tulee seurata maatilahallinnon toimialan ja hallinnon yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.

Pääjohtaja voi koota avukseen johtoryhmän, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään erikseen työjärjestyksessä.

Ylijohtaja, osaston johtaja ja tarkastuslaitoksen johtaja avustaa pääjohtajaa viraston johtamisessa.

Maatilahallituksen ja maaseutupiirin esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle yksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Lisäksi esimiesasemassa olevan tehtävänä on:

Maatilahallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee:

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä tai johtokunnan ohjesäännössä toisin määrätä.

Valtioneuvosto asettaa maatilahallituksen johtokunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Johtokuntaan kuuluu maatilahallituksen pääjohtaja puheenjohtajana sekä muina jäseninä varapuheenjohtaja ja enintään kuusi muuta maatilahallinnon toimialaa tuntevaa jäsentä, joista yksi on määrättävä maatilahallinnon edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja sihteerin palkkiot.

Johtokunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Jos johtokunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä. Johtokunnan päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Johtokunta antaa ohjesäännössään tarkemmat määräykset kokouksen koolle kutsumisesta sekä asioiden käsittelystä.

Maatilahallinnosta annetun lain 4 §:ssä mainittuun valituslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Valituslautakunnan puheenjohtajana toimii ylijohtaja ja sen jäsenenä on:

Puheenjohtajan ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun jäsenen sijaisuus määräytyy 22 §:ssä säädetyn mukaisesti. Mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetun jäsenen sijaisena toimii virkaiältään seuraavaksi vanhin osaston johtaja tai tällaisena toimiva.

Valituslautakunta on päätösvaltainen täysijäsenisenä. Yhden läsnä olevista jäsenistä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Jollei tällaista henkilöä muutoin olisi valituslautakunnassa, tulee pääjohtajan määrätä sanotun tutkinnon suorittanut henkilö toimimaan valituslautakunnassa 1 momentin 2 kohdassa mainitun jäsenen asemesta.

Jos valituslautakunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset valituslautakunnan kokouksessa tapahtuvasta esittelystä ja muusta käsittelystä annetaan työjärjestyksessä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä johtokunnassa eikä valituslautakunnassa tai joita ei työjärjestyksessä ole siirretty jonkun muun ratkaistavaksi.

Työjärjestyksessä osaston tai tarkastuslaitoksen johtajan ratkaistaviksi määrätyt asiat johtaja voi edelleen siirtää alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Johtokunta voi asettaa tarkastuslaitoksiin neuvoa antavina eliminä toimivia neuvottelukuntia.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maksetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja kokouspalkkiota samojen perusteiden mukaan kuin valtion komiteoiden jäsenille.

Maaseutupiirille kuuluvat asiat ratkaisee piiripäällikkö tai se maaseutupiirin virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työjärjestyksessä annettu. Piiripäällikkö voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena maatilahallituksen ja maaseutupiirien virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, osaston johtajalta, tarkastuslaitoksen johtajalta ja piiripäälliköltä vaaditaan käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Lisäksi vaaditaan:

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Ylijohtajan, osaston johtajan ja tarkastuslaitoksen johtajan nimittää valtioneuvosto pääjohtajan annettua asiasta lausunnon.

Piiripäällikön nimittää maa- ja metsätalousministeriö pääjohtajan esityksestä.

Maatilahallituksen muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Apulaispiiripäällikön nimittää pääjohtaja piiripäällikön annettua asiasta lausunnon.

Maaseutupiirin muun henkilöstön nimittää tai ottaa piiripäällikkö sen jälkeen kun viran sijoittamisesta maaseutupiiriin on päätetty.

Sivutoimiluvan myöntää pääjohtajalle maa- ja metsätalousministeriö, valtioneuvoston nimittämille virkamiehille pääjohtaja ja muille virkamiehille nimittävä viranomainen.

Virkavapautta myöntää pääjohtajalle maa- ja metsätalousministeriö ja muille maatilahallituksen virkamiehille pääjohtaja, jos työjärjestyksessä ei toisin määrätä. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.

Piiripäällikölle myöntää virkavapautta pääjohtaja ja muille maaseutupiirin virkamiehille piiripäällikkö.

Viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta, jos työjärjestyksessä ei toisin määrätä.

Pääjohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö.

Ylijohtajan, osaston johtajan ja tarkastuslaitoksen johtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Piiripäällikön sijaisena toimii apulaispiiripäällikkö tai pääjohtajan määräämä muu maaseutupiirin virkamies.

Pääjohtajaa, ylijohtajaa, osaston johtajaa ja tarkastuslaitoksen johtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita maatilahallinnon virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.

Maatilahallituksen päätökseen haetaan muutosta, jos siitä ei toisin säädetä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutosta maaseutupiirin päätökseen haetaan, jos siitä ei toisin säädetä, maatilahallitukselta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Tarkastuslaitoksen virkamies ei saa olla laitoksen toimialaan kuuluvien tuotteiden kauppaa käyvän tai niitä valmistavan liikkeen omistajana, vaikutusvaltaisena osakkaana tai jäsenenä eikä kuulua tällaisen liikkeen johtoelimiin. Hän ei myöskään saa olla tällaisen liikkeen palveluksessa eikä avustaa sitä palkattuna asiantuntijana.

Johtokunnan tai neuvottelukunnan jäsen taikka maatilahallituksen tai maaseutupiirin virkamies ei saa ilmaista kenellekään sivulliselle eikä käyttää ansiotarkoituksessa hyödykseen mitään maatilahallituksen tai maaseutupiirin toiminnan yhteydessä tietoonsa tullutta valmistus- tai liikesalaisuudeksi katsottavaa seikkaa.

Maatilahallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa maatilahallinnon alaan kuuluvissa asioissa.

Työjärjestyksessä mainitulla virkamiehellä on oikeus ilman eri valtuutusta tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimissa, virastoissa ja toimituksissa valvoa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä maatilahallitusta.

Piiripäällikkö tai hänen valtuuttamansa maaseutupiirin virkamies on oikeutettu ilman eri määräystä edustamaan valtiota niissä maatilahallinnon alaan kuuluvissa asioissa, joissa maatilahallituksen edustaja ei esiinny. Vastaavasti piiripäällikkö voi valtuuttaa myös maatalouslautakunnan tai vastaavan elimen puheenjohtajan tai maataloussihteerin näiden suostumuksen mukaisesti edustamaan valtiota.

Tarkemmat määräykset maatilahallituksen organisaatiosta, maatilahallituksen yksiköiden ja maaseutupiirien henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelystä annetaan työjärjestyksessä.

Jollei erityisistä syistä muuta johdu, työjärjestyksessä on määrättävä tarkastuslaitoksen johtajan tai muun virkamiehen ratkaistavaksi sellaiset laitoksen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei käsitellä johtokunnassa.

Maatilahallituksen työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.

Maaseutupiirin työjärjestyksen vahvistaa piiripäällikkö pääjohtajan antamien periaatteiden rajoissa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Jos ennen tämän asetuksen voimaantuloa on tarpeen ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä.

Maatilahallituksen, maatalouspiirin, valtion maatalouskemian laitoksen, valtion siementarkastuslaitoksen ja valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen lakkautettavan viran haltija voidaan siirtää tai nimittää hänelle soveltuvaan virkaan maatilahallituksessa tai maaseutupiirissä sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään virkojen kelpoisuusvaatimuksista, sekä virat täyttää niitä haettaviksi julistamatta. Maatalouspiirien muut virat muuttuvat ilman eri toimenpiteitä tämän asetuksen voimaan tullessa maaseutupiirien vastaaviksi viroiksi.

Ne virkamiehet, joilla on tämän asetuksen voimaan tullessa virkaan kuuluva maatalousneuvoksen tai yliarkkitehdin arvonimi ja jotka valtion virkamieslain (755/86) 33 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla siirretään vastaavaan tämän asetuksen mukaiseen virkaan, säilyttävät sanotun arvonimen niin kauan kuin he ovat viimeksi mainitussa virassa.