Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1226/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Eduskunnan päätös eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Johtosääntö
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1919 hyväksytyn eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön ( 2/20 ) 3 ja 19 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 § 19 päivänä joulukuuta 1928 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (77/29) ja 19 § 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (54/72),

muutetaan 1 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7 ja 10 §, 14 §:n 2 momentti sekä 17 §:n 2 momentti, 20 ja 24 §, sellaisina kuin niistä ovat 10 §, 14 §:n 2 momentti sekä 17 §:n 2 momentti ja 24 § mainitussa 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä sekä 20 § muutettuna viimeksi mainitulla eduskunnan päätöksellä ja 29 päivänä joulukuuta 1982 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (142/83), sekä

lisätään 8 §:ään, sellaisena kuin se on 14 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (403/78), uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:

1 §

Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään samoin kuin julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa. Erityisesti tulee oikeusasiamiehen, sillä tavoin kuin jäljempänä säädetään, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, milloin tuomari tai muu virkamies taikka julkisyhteisön työntekijä tai muu henkilö on tehnyt itsensä syypääksi vilpillisyyteen, puolueellisuuteen tai törkeään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen kansalaisen laillista oikeutta taikka mennyt toimivaltaansa ulommaksi.

4 §

Oikeusasiamiehellä on valta tehdä huomautus valtioneuvoston ja valtioneuvoston jäsenen lainvastaisen menettelyn johdosta ja hänellä on valta tehdä asiasta ilmoitus eduskunnalle niin kuin hallitusmuodon 49 §:n 2 momentissa on säädetty.


6 §


Oikeusasiamiehellä on oikeus saada tehtäviään suorittaessaan viranomaisilta kulloinkin tarvittavaa virka-apua sekä salassapitomääräysten estämättä tarpeellisia tietoja kaikilta valvontavaltaansa kuuluvilta henkilöiltä ja yhteisöiltä.

7 §

Jos oikeusasiamiehelle tehdään kirjallinen kantelu oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelystä ja kantelun tueksi esitetään todennäköisiä syitä, oikeusasiamiehen on tutkittava asia, jollei sitä sen perusteella, mitä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta on säädetty, siirretä oikeuskanslerin käsiteltäväksi.

Jos oikeusasiamies epäilee valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että oikeusasiamiehen tulee puuttua asiaan, oikeusasiamiehen on ennen asian ratkaisemista varattava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi.

Mikäli oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeusasiamiehen huomautuksen varaan, oikeusasiamiehen on ajettava tai ajatettava syytettä lainvastaiseen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä vastaan taikka määrättävä ryhdyttäväksi kurinpitomenettelyyn häntä vastaan.

8 §


Oikeusasiamies voi, milloin hän katsoo siihen olevan erityistä syytä, antaa eduskunnalle jostakin asiasta erillisen kertomuksen.

Oikeusasiamiehen on myös muuten tiedotettava toiminnastaan.

10 §

Oikeusasiamiehen tulee tarpeen mukaan toimittaa tarkastuksia perehtyäkseen virkatehtäviinsä kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa sekä hankittava selvityksiä niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja muista heitä koskevista asioista. Niin ikään hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustusvoimien eri yksiköissä ja seurata erityisesti varusmiesten kohtelua.

14 §


Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasiamieheksi valittu on valtion virassa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä.


17 §


Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies on valtion virassa, hänen tulee luopua siihen kuuluvista palkkaeduista taikka hänelle oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä tulevaa palkkiota vastaavasta palkkaetujen osasta. Sama koskee vastaavasti varamiestä hänen hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.

20 §

Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman oikeusasiamiehensihteerin, nuoremman oikeusasiamiehen sihteerin, tiedotussihteerin, tarkastajan, notaarin, osastosihteerin, kirjaajan, arkistonhoitajan, apulaiskirjaajan ja toimistosihteerin virkoja. Lisäksi oikeusasiamiehen kansliaan voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa tilapäisiä virkamiehiä.

Oikeusasiamies nimittää kansliansa virkamiehet ja myöntää heille eron.

Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian virkamiehille myöntää oikeusasiamies.

Oikeusasiamiehen kanslian esittelijää syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

24 §

Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja hänen varamiehensä eivät saa ilmaista toimessaan tietoonsa tulleita seikkoja, jotka asian laadun mukaan on pidettävä salassa.

Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan salassapitovelvollisuus määräytyy sen mukaan, mitä eduskunnan virkamiehistä annetun lain 3 §:ssä ja valtion virkamieslain 23 §:ssä on säädetty.


Nämä muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990

Eduskunnan puolesta:Kalevi Sorsa puhemiesErkki Ketola pääsihteeri

Sivun alkuun