1185/1990

Peruskorjattavassa vuokra-, asunto-osuuskunta- ja omakotitalossa saa korjatun asunnon lainoitettava huoneistoala olla enintään 150 neliömetriä. Jos laina myönnetään asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/79) 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä varten, voi olemassa olevia tiloja muuttamalla aikaansaatavan, rakennettavan tai laajennettavan asunnon huoneistoala ylittää 150 neliömetriä, jos se on perusteltua peruskorjauksen tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta.

Peruskorjausta varten myönnettävillä asuntolainoilla voidaan rahoittaa asuntojen perusparantamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainittuja toimenpiteitä.

Myönnettäessä uusi asuntolaina vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta tai asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten yhdistetään siihen myös tämän lain nojalla talon rakentamista, hankkimista, peruskorjausta tai laajentamista varten myönnetyn asuntolainan, suhdanneverolain (872/70) nojalla myönnetyn asuntolainan ja asuntojen perusparantamisesta annetun lain nojalla myönnetyn pitkäaikaisen perusparannuslainan jäljellä oleva pääoma. Asuntolainojen yhdistäminen tulee voimaan sinä päivänä, josta lukien määrätään yhdistetyn asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu. Yhdistettyyn asuntolainaan sovelletaan, ellei jäljempänä toisin säädetä, mitä on voimassa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta varten myönnetystä asuntolainasta. Tarkempia säännöksiä asuntolainojen yhdistämisestä annetaan tarvittaessa asetuksella.

Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten myönnettävän asuntolainan suuruus on enintään 95 prosenttia vahvistetusta hankintaarvosta, josta on vähennetty tontin kohtuullinen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu vastikkeetta ja josta on 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten myönnettävän asuntolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vastattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lainoista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten myönnettävän asuntolainan määrä on kuitenkin enintään aikaisemmin myönnetyn asuntolainan sen osan suuruinen, joka on maksettu takaisin aikaisemmin, kuin lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnettävän asuntolainan suuruus on enintään 95 prosenttia laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyistä kustannuksista.

Luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista sekä omakotitalon rakentamista tai hankkimista varten myönnettävän asuntolainan suuruus on enintään 80 prosenttia huoneiston tai omakotitalon vahvistetusta hankinta-arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuullinen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu vastikkeetta sekä 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa osuus yhtiön muusta kuin rakennusaikaisesta lainasta. Luonnolliselle henkilölle omakotitalon laajentamista tai peruskorjausta varten myönnettävän asuntolainan suuruus on enintään 80 prosenttia laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyistä kustannuksista.

Rakennusaikaisen lainan suuruus on enintään 50 prosenttia vahvistetusta hankintaarvosta, josta on vähennetty tontin kohtuullinen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu vastikkeetta.

Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoikeus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn asuntolainan, 6 §:n 1 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten myönnetyn asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei vaadita vakuutta sen lainapääoman maksamisen osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin nojalla lainan alkuperäiseen pääomaan lisättäviä korkoja. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan osalta on hankittava kiinnitys yhteensä asuntolainan kaksinkertaisen pääoman maksamisen vakuudeksi. Jos lainan saajana on kunta tai kuntainliitto, ei vakuutta ole vaadittava.

Luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa varten myönnettävän asuntolainan yhteydessä omarahoitusosuutena tarvittavan rahalaitoslainan takaisin maksamisen vakuudeksi voidaan antaa pantiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai vahvistaa kiinnitys asuntolainaa paremmalle etuoikeudelle. Jos asuntolainan tai 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksamisen vakuudeksi ei voida saada panttioikeutta osakkeisiin tai kiinnitystä, voidaan laina myöntää muuta lainan antajan riittäväksi katsomaa vakuutta vastaan.

Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuokratalon rakentamista, laajentamista, peruskorjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten. Asuntohallitus myöntää myös rakennusaikaisen lainan. Jos lainoitettava kohde on kuitenkin sellainen, että asuntojen perusparantamisesta annetun lain 12 §:n 2 tai 4 momentin nojalla lainan myöntäisi kunnan viranomainen, myöntää kunnan viranomainen asuntolainan vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta tai asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten.

Kunnan viranomainen myöntää asuntolainan luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa varten. Kunnan viranomainen myöntää 1 momentissa ja tässä momentissa tarkoitetut lainat varoista, jotka kunta saa lainan myöntämistä varten vastaavasti lainana valtiolta. Kunnan näin saamista varoista ei valtion ja kunnan välille ole laadittava velkakirjaa. Milloin lainan hakijana on kunta, on lainan myöntämiseen saatava asuntohallituksen hyväksyminen. Asuntohallitus osoittaa tarvittavat varat kunnille lainojen myöntämistä varten.

Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun asuntolainojen yhdistämisen suorittaa se viranomainen, joka myöntää uuden asuntolainan vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta tai asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten. Jos tällöin yhdistetään valtion myöntämää lainaa ja kunnan valtion varoista myöntämää lainaa, katsotaan yhdistetty laina kokonaisuudessaan kunnan valtion varoista myöntämäksi lainaksi.

Rakennusaikaisen lainan laina-aika on enintään kaksi vuotta, jollei asuntohallitus erityisestä syystä myönnä lainalle tai sen osalle enintään yhden vuoden pituista laina-ajan pidennystä.

Rakennusaikaisen lainan kulloinkin voimassa olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään asetuksella.

Asuntolainan korot ja lyhennykset suoritetaan vuosimaksusta siten kuin jäljempänä tässä pykälässä ja 11 b–11 g §:ssä sekä 15 c §:n 3 momentissa säädetään. Korot ja lyhennykset peritään valtiolle erikseen määrättävinä lainamaksuina.

Vuosimaksusta on suoritettava ensin asuntolainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain asuntolainan pääomaan. Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolainan vuosimaksu on kuitenkin määrättävä siten, että siitä voidaan suorittaa valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeudella olevan lainan hyväksyttävät korot ja lyhennykset, minkä jälkeen vuosimaksun jäljelle jäävästä osuudesta suoritetaan asuntolainan korkoa ja lyhennyksiä.

Vuosimaksun määräämiseen, tarkistamiseen ja nostamiseen sekä lainamaksujen perimiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää tarkemmin asetuksella.

Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on valtioneuvoston päätöksellä määrättävän prosenttiluvun suuruinen osuus 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan määrästä. Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään kuitenkin siten, että uudesta asuntolainasta määrättävään markkamääräiseen ensimmäiseen vuosimaksuun lisätään yhdistettävien asuntolainojen ja näitä paremmalla etuoikeudella olevien lainojen pääomamenojen arvioitu yhteismäärä sinä ajankohtana, josta lukien yhdistetyn asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään. Jos asuntolainan määrä muuttuu, vuosimaksun suuruutta korjataan vastaavasti.

Lainan myöntävä viranomainen voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä määrätä, että ensimmäinen vuosimaksu on edellä säädettyä suurempi tai pienempi. Ensimmäinen vuosimaksu voidaan kuitenkin määrätä pienemmäksi vain valtioneuvoston päätöksellä määrättävissä rajoissa.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan ensimmäisen vuosimaksun suuruudesta säädetään asetuksella siten, että vuosimaksu voidaan määrätä kolmelle eri tasolle.

Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn asuntolainan ja 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuokratalon valmistumista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien ja 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan osalta asuntolainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan ja saman momentin 6 kohdassa mainitun omakotitalon rakentamista tai hankkimista varten myönnetyn asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään talon valmistumista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien. Jos kuitenkin lainan myöntämistä koskeva päätös tehdään vasta talon valmistumisen jälkeen, määrätään ensimmäinen vuosimaksu päätöstä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitun vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan ja 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainitun omakotitalon laajentamista tai peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään sen maaliskuun 1 päivästä lukien, joka seuraa kuuden kuukauden kuluttua lainan myöntämistä koskevasta päätöksestä. Lainan myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä lainan saajan hakemuksesta määrätä ensimmäisen vuosimaksun vuotta myöhemmästä ajankohdasta lukien.

Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenterivuoden maaliskuun 1 päivästä lukien. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn asuntolainan ja 6 §:n 1 momentin 3, 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan vuosimaksua tarkistetaan prosenttimääräisesti siten, että tarkistus vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtioneuvosto voi asumiskustannusten kohtuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäisissä vuokrataloissa tai eri vuosina hankituissa vuokraasunnoissa määrätä, että vuosimaksun tarkistus on edellä säädettyä pienempi tai suurempi.

Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan vuosimaksua tarkistetaan markkamääräisesti asuntohallituksen päätöksellä. Asuntohallituksen määräämän tarkistuksen tulee tasoltaan vastata 1 momentissa säädetyn menettelyn mukaisesti saatavien markkamääräisten tarkistusten tasoa siten, että vanhemmissa taloissa tarkistukset voivat olla suurempia. Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolainan vuosimaksua on tarkistettava siten, että siitä voidaan suorittaa valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeudella olevan lainan hyväksyttävät korot ja lyhennykset.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan vuosimaksun tarkistuksen suuruudesta säädetään asetuksella. Tarkistuksen suuruus voidaan säätää kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella.

Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain nojalla huoneisto omistusasunnoksi, pienenee vuosimaksu vastaavassa suhteessa.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan vuosimaksu nousee viidennen tai kymmenennen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty 11 b §:n 3 momentissa tarkoitetulle ylimmälle tasolle. Lainan saajan hakemuksesta kunnan viranomainen voi kuitenkin 5 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan päättää, että vuosimaksun taso ei nouse tai että vuosimaksu nousee vain tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty keskimmäiselle tasolle. Kymmenennen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä asuntolainan vuosimaksu nousee kuitenkin aina vähintään tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty keskimmäiselle tasolle. Asuntolainan vuosimaksu nousee viidennentoista vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä aina tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty ylimmälle tasolle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun asuntolainan osalta kunnan viranomainen voi lainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi lainan saajan hakemuksesta päättää, että lainamaksuja pienennetään enintään puoleen normaalista. Tällöin vuosimaksusta suorittamatta jäävä koron osuus lisätään lainan pääomaan. Päätös voidaan tehdä yhden vuosimaksun aikana perittävien lainamaksujen osalta kerrallaan ja päätökset voivat koskea yhteensä enintään kuutta lainamaksua.

Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolainalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu määrätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty, jollei talon rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin lainaehdot olisivat edellyttäneet.

Asuntolainasta peritään kiinteää vuotuista korkoa laina-ajan alusta lukien siihen ajankohtaan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu määrätään. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn asuntolainan sekä 6 §:n 1 momentin 2–4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan korko on 3,5 prosenttia. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan korosta määrätään erikseen valtioneuvoston päätöksellä. Tämä korko suoritetaan erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta.

Edellä 1 momentissa mainitun ajan jälkeiseltä ajalta perittävä vuotuinen korko on kunkin maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1 päivään saakka 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten myönnetyn asuntolainan sekä 6 §:n 1 momentin 2–4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuosimaksun 11 d §:n 1 momentin mukaisesti määrättävän prosenttimääräisen tarkistuksen määrä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokratalon laajentamista tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan korosta määrätään erikseen valtioneuvoston päätöksellä siten, että koron suuruus voidaan määrätä kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan korosta säädetään asetuksella. Koron suuruus voidaan säätää kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella.

Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolainan lainan saajan on lainamaksujen suuruuden määräämiseksi ilmoitettava valtiokonttorille valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeudella olevien lainojen lainaehdot. Lainan saajan on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille myös sellaisista lainaehtojen muutoksista, joilla on olennainen vaikutus talon vuokratasoon.

Lainaehdot ja lainaehtojen muutokset ilmoitetaan asuntohallituksen vahvistaman lomakkeen mukaisesti siten kuin asuntohallitus erikseen määrää.

Jos laina on yhdistetty 6 §:n 4 momentissa säädetyllä tavalla valtion myöntämästä lainasta ja kunnan valtion varoista myöntämästä lainasta, valtio palaa asuntohallituksen päätöksellä velkojaksi valtion ja kunnan välisessä selvittelyssä, jolloin valtion vastattavaksi jää se osa lainasta, joka vastaa valtion myöntämän lainan osuutta lainapääomasta lainoja yhdistettäessä. Jos pakkotäytäntöönpanossa ei saada täyttä suoritusta, vajaus jää edellä mainitussa suhteessa valtion ja kunnan vastattavaksi.

Milloin luovutuksen saaja on muu kuin kunta, voi asuntohallituksen myöntämän lainan osalta valtiokonttori ja muussa tapauksessa kunnan viranomainen siirtää 1 momentissa tarkoitetut lainat siltä osin, kuin 5 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa, luovutuksen saajan vastattavaksi. Siltä osin, kuin asuntolainaa ei siirretä, se on irtisanottava heti maksettavaksi.

Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan markkamääräistä vuosimaksua tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetun lainan siirron yhteydessä, jos asuntolainaa ei voida luovutuksen saajan varallisuuden perusteella siirtää kokonaan. Vuosimaksu nousee siirtoa seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien sille tasolle, jolla se olisi, jos ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty ylimmälle tasolle, ellei luovutuksen saaja ole 5 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan oikeutettu siihen, että asuntolainan vuosimaksu ei nouse tai että vuosimaksu nousee vain tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty keskimmäiselle tasolle. Jos asuntolainan vuosimaksu ei nouse edellä säädetyllä tavalla ylimmälle tasolle, nousee vuosimaksu 11 e §:ssä säädetyllä tavalla laskettuna alkuperäisen lainan myöntämisestä.

Mitä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja 15–15 e §:ssä on säädetty, on sovellettava, jollei tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa taikka vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetussa laissa säädetystä muuta johdu, mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin rakennuksiin ja osakkeisiin, milloin asuntolaina on myönnetty 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla, sen ajan, joksi laina on myönnetty, ja muussa tapauksessa 45 vuotta 4 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisestä lukien ja siinäkin tapauksessa, että laina on maksettu kokonaan takaisin. Mainittujen säännösten soveltaminen 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla myönnetyn lainan johdosta lakkaa ennen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä, milloin asuntolaina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin ja valtiolle on lisäksi maksettu kultakin, enintään kuitenkin seitsemältä lainavuodelta viisi prosenttia lainan alkuperäisestä pääomasta. Säännösten soveltaminen 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla muuhun kuin peruskorjausta tai siihen liittyvää laajentamista varten myönnetyn lainan johdosta voi kuitenkin lakata ennen määräajan päättymistä aikaisintaan viidennen lainavuoden jälkeen.