Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1146/1990
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 127§:n 1 momentin ja 131§:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1.Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2.Asuinrakennukset
2.1.Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 317 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 853 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 095 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen pinta-ala on:
-yli 60m 2 mutta enintään 120m 2 | perusarvosta vähennetään | 3,95 mk |
jokaiselta alarajan (60 m 2 | ||
ylittävältä neliömetriltä | ||
-yli 120m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 | 237 |
mk/m 2 | ||
-vesijohtojaviemäri | alennus | 149 |
-keskuslämmitys | ,, | 169 |
-sähkö | ,, | 90 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 794 mk/m 2 .
2.2.Asuinkerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 317 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 853 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)Rakennuksessa on hissi:
lisäarvo, mk/m 2 | 98 |
-yli 80m 2 mutta | ||
enintään 120m 2 | perusarvosta vähennetään | 5,93 mk |
jokaiselta alarajan (80 m 2) | ||
ylittävältä neliömetriltä | ||
-yli 120m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 | 237 |
mk/m 2 | ||
- 3 kerrosta | lisäarvo | 120 |
- 4 ,, | ,, | 59 |
- 5 ,, | ,, | 0 |
- 6 ,, | alennus | 59 |
- 7 ,, | ,, | 120 |
- 8 kerrosta tai | ||
enemmän | ,, | 180 |
2.3.Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §
Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 853 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen pinta-ala on:
- yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään | 12,13 mk |
jokaiselta alarajan (10 m 2) | ||
ylittävältä neliömetriltä | ||
- yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 | 728 |
lisäarvo, mk/m 2 | 154 |
arvo kuistineliömetriltä, | ||
mk | 308 |
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 235 markalla lisättynä 26 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
-viemäri | 1 800 mk |
-vesijohto | 2 300 ,, |
-WC | 3 000 ,, |
-sauna | 3 000 ,, |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4.Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 495 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 794 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 602 mk/m 2 .
3.Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 200 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
-yli 3,2m mutta enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään | 66 mk |
jokaiselta alarajan (3,2 m) | ||
ylittävältä 5 cm:ltä | ||
-yli 3,5 m | lisäarvo, mk/m 2 | 396 |
mk/m 2 | ||
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat | ||
pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita | ||
ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä | ||
sisäänvetoja tai ulokkeita | ||
alennus | 330 | |
- rakennus on muodoltaan verraten | ||
yksinkertainen suorakaiteen tai L- | ||
muotoinen, mutta osa rakennuksesta on | ||
nostettu pilareille tai alimmat kerrokset | ||
ovat varsinaisia toimistokerroksia | ||
laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia | 0 | |
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta | ||
poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen | ||
tai pohjakerros on yli kaksi kertaa | ||
muita kerroksia suurempi | ||
lisäarvo | 169 |
mk/m 2 | ||
- varastojen ja paikoitustilojen | ||
yhteenlaskettu pinta-ala on yli | ||
20 % rakennuksen pinta-alasta | ||
alennus | 200 | |
- varastojen ja paikoitustilojen | ||
yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % | ||
mutta enintään 20 % | ||
rakennuksen pinta-alasta | 0 | |
- varasto- ja paikoitustiloja on | ||
alle 5 % rakennuksen pinta-alasta | ||
lisäarvo | 132 |
- rakennuksessa ei ole hissiä tai | ||
hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala | ||
rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % | ||
alennus | 259 | |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala | ||
rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % | 0 | |
ja enintään 1 % | ||
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala | ||
rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % | ||
lisäarvo | 401 |
- rakennuksessa ei ole koneellista | ||
ilmastointia tai vain ilman koneellinen | ||
sisään- tai ulospuhallus | ||
alennus | 259 | |
- rakennuksessa on ilman koneellinen | 0 | |
sisään- ja ulospuhallus | ||
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi | ||
on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa | ||
määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla | ||
tai jäähdyttämällä | ||
lisäarvo | 401 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 992 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen tilavuus on:
- yli700 m 3 mutta | ||
enintään 2 500 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,00 mk | |
jokaiselta alarajan (700 m 3 ) | ||
ylittävältä 100 m 3:ltä | ||
- yli 2 500m 3 | ||
mutta enintään | ||
10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,00 mk | |
jokaiselta 700 m 3 ylittävältä | ||
100 m 3:ltä 2 500 m 3:iin | ||
saakka ja 1,54 mk jokaiselta 2 500 m 3 | ||
ylittävältä 100 m 3:ltä | ||
- yli 10 000m 3 | alennus, mk/m 3 | 335 |
- yli 20 % mutta | ||
enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 5,05 mk jokaiselta | |
alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä | ||
-yli 40 % | alennus, mk/m 3 | 101 |
- vähintään 3 m | ||
mutta | ||
enintään 6,2 m | perusarvosta vähennetään 7,88 mk jokaiselta | |
alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä | ||
- yli 6,2m | alennus, mk/m 3 | 255 |
lisäarvo, mk/m 3 | 78 |
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 770 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 386 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1)
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,8 m mutta | ||
enintään 5,8 m | perusarvosta vähennetään 19,80 mk jokaiselta | |
alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä | ||
- yli 5,8 m mutta | ||
enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 19,80 mk jokaiselta | |
3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka | ||
ja 9,87 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä | ||
-yli8,8m | alennus, mk/m 3 | 138 |
mk/m 3 | ||
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön | ||
varastorakennus, jossa ei ole | ||
sosiaali- tai toimistotiloja | ||
alennus | 110 | |
- rakennuksen vesipisteiden määrä on | ||
vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja | ||
on yhteensä enintään 3 % rakennuksen | ||
pinta-alasta ja rakennus on | ||
pääosin lämmittämätön | ||
alennus | 69 | |
- rakennus on pääasiassa hallimaista | ||
teollisuustilaa, jota ei yleensä | ||
lämmitetä yli 18° C, sekä sosiaali- | ||
ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % | ||
mutta alle 15 % rakennuksen | ||
pinta-alasta | 0 | |
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila | ||
on yleensä yli 18° C, sosiaali- | ||
ja toimistotiloja on vähintään 15 % | ||
rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä | ||
tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta | ||
sekä rakennuksessa on automaattinen | ||
palosammutusjärjestelmä | ||
lisäarvo | 68 |
mk/m 3 | ||
- rakennuksessa ei ole koneellista | ||
ilmastointia ja työtiloissa on vain | ||
yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja | ||
on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta | ||
alennus | 69 | |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- | ||
tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti | ||
yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja | ||
toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen | ||
pinta-alasta on yli 3 % | ||
mutta alle 15 % | 0 | |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- | ||
että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, | ||
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään | ||
15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa | ||
on automaattinen palohälytysjärjestelmä | ||
lisäarvo | 68 |
lisäarvo, mk/m 3 | 59 |
- yli 5 000 m 3 | ||
mutta enintään | ||
10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta | |
12,13 mk alarajan (5 000 m 3 ) | ||
ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3:ltä | ||
- yli 10 000m 3 | alennus, mk/m 3 | 61 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19§:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
7. Voimaantulo
22§
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991, ja sitä sovelletaan vuodelta 1990 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990
Ministeri Ulla PuolanneVs. nuorempi hallitussihteeri Petri Syrjänen