Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain ( 38/69 ) 13 a, 16 a-16 d ja 17 a§, sellaisina kuin ne ovat, 13 a ja 16 a-16 c§ 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82), 16 d§ 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1085/82) sekä 17 a§ 7 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (678/69),
muutetaan 6§:n 1 momentti, 13§:n 1 momentin 1 kohta, 14§, 15 a§:n 6 momentti, 15 b§:n 7 momentti ja 16-19§ sekä näiden ohella 1§:n 1 momentin, 4§:n 2 momentin, 9§:n ja 15 a§:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 1§:n 1 momentti ja 4§:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1218/88), 9§ ja 13§:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa laissa (589/78), 15 a§:n 1 ja 6 momentti ja 15 b§:n 7 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa, 16§ 20 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (134/70), 17§ osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 18§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, sekä
lisätään 1§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 23 päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti, lakiin uusi 20-39§, jolloin nykyinen 20§ siirtyy 40§:ksi, sekä 1, 6, 19 ja 32 §:n eteen luvun otsikko seuraavasti:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi.
2 luku Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990
6 §
Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja miespuolisen edunjättäjän leski.
13 §
Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa:
jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai
14 §
Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13§:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, maksetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen viimeisessä kuukausierässä.
15 a §
Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) mukaisesti. Asumistuen maksamisesta on voimassa, mitä 32§:n 1 momentissa säädetään.
15 b §
Lisäosaa ei myönnetä, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 20 markkaa.
16 §
Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä lisäosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuukauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.
17 §
Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut lisäosaa korottavasti vaikuttava muutos. Jos lisäosan korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.
Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan, jos etuuden määrätymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta, lisäosaa uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta.
18 §
Eläkkeen lisäosa voidaan määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos eläkkeensaaja on:
lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti vaikuttanut lisäosan määrään, ja jos hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan; taikka
lisäosan määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti antanut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tuloista tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena.
Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen lisäosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeensaajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.
3 luku Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen jälkeen
19 §
Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski.
Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7§:n 1-3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia, jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuksesta edunjättäjä vastasi.
Sama henkilö ei voi olla edunsaajana samanaikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oikeus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän jälkeen.
Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla ei ole kumpaakaan vanhempaa.
20 §
Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos hän:
ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai
on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa.
Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen.
21 §
Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuoremmalla leskellä:
jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai
jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään viisi vuotta.
Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.
Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuolemasta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä.
Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hän saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä. Mainittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kuitenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke olisi suurempi kuin mainittu eläke.
22 §
Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 21§:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen.
Jos leski saa aikaisemman avioliiton perusteella tämän lain mukaista leskeneläkettä, hänellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.
23 §
Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
24 §
Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä, kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen edellytykset.
Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen, lesken oikeus eläkkeeseen 21§:n 1 momentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän kuolinpäivästä.
25 §
Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta:
kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta;
kun 20§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edellytyksiä;
kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle;
kun lapselle myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke; tai
kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy omien vanhempiensa huollettavaksi.
26 §
Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seuraavan kuukauden alusta:
kun leski täyttää 65 vuotta; tai
jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta.
Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle myönnetään kansaneläkelain mukainen varhennettu vanhuuseläke. Jatkoeläkettä ei makseta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avioliitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan hakemuksesta maksaa uudelleen.
27 §
Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26§:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, maksetaan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähintään vuoden ajalta, kertasuorituksena se leskeneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta. Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oikeus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä asumistukea.
Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan 26§:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuorituksen määrä siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes enintään yhdeksän vuoden ajan.
Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain kerran.
28 §
Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perusmäärä, joka on 1 572 markkaa vuodessa. Alle 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 2 100 markkaa vuodessa.
Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huomioon lapsen edunjättäjän jälkeen jatkuvasti saamat kansaneläkelain 26§:n 1 momentin 1-4 kohdassa ja 5 momentissa mainitut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke kummankin vanhemman jälkeen.
29 §
Lesken alkueläkkeeseen kuuluu pohjaosa, lisäosa ja asumistuki. Sama koskee lesken jatkoeläkettä, kun:
leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa; tai
lesken kanssa samassa taloudessa asuu alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, joka on asunut samassa taloudessa jo edunjättäjän kuollessa.
Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu lisäosa ja asumistuki.
Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja asumistuesta on voimassa, mitä 15 a§:n 2-6 momentissa on säädetty.
30 §
Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d ja 15 f§:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena mainitussa ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi katsotaan myös työttömyysturvalain (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sekä työkyvyttömyyden perusteella maksettava päiväraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmenetyksen korvaus.
Lisäosan tarkistamisesta on voimassa, mitä 16-18§:ssä on säädetty.
31 §
Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavassa eläkkeessä on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä on tarkistettava.
4 luku Erinäiset säännökset
32 §
Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden syntymistä seuraavan kuukauden alusta. Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä syytä makseta pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista.
Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle myöhemmin myönnetään kansaneläke, on maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuorituksena.
33 §
Tämän lain mukaisen leskeneläkkeen saajalle voidaan suorittaa koulutustukea. Erityisistä syistä koulutustukea voidaan suorittaa senkin jälkeen, kun oikeus leskeneläkkeeseen on lakannut. Koulutustukena korvataan kustannukset koulutuksesta ammattiin, jolla lesken arvioidaan voivan hankkia pääasiallisen toimeentulonsa.
Koulutuksesta johtuvina kustannuksina pidetään opiskelusta ja opiskeluvälineistä aiheutuvia kustannuksia sekä koulutuksen aiheuttamia lisäkustannuksia asunnosta, ravinnosta ja tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä tarpeellisista matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina kustannuksina voidaan lisäksi korvata kustannukset, jotka koulutusaikana aiheutuvat lasten hoidosta.
Jos koulutustuen saaja ei opiskele säännöllisesti tai opiskelu ei osoittaudu menestykselliseksi, hänelle myönnetty koulutustuki voidaan lakkauttaa.
Tarkemmat säännökset koulutustuen myöntämisestä annetaan asetuksella.
34 §
Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kansaneläkelain 67§:ssä on säädetty, vahvistaa leskeneläkkeen lisäosaan vaikuttavat tulot kansaneläkelain 26§:n 1 momentissa mainittuja ja muita niihin rinnastettavia etuuksia lukuun ottamatta.
35 §
Jos alaikäinen lapsi ei ole holhoojansa huollettavana, eläke voidaan maksaa henkilölle, jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava sosiaalilautakuntaa.
Lapseneläke voidaan maksaa sosiaalilautakunnalle, jos sen maksamista eläkkeen nostamiseen oikeutetulle henkilölle ei voida pitää erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena. Eläke voidaan tällöin sosiaalilautakunnan suostumuksella maksaa myös muulle henkilölle.
Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen, jos holhooja siihen suostuu. Eläke voidaan maksaa lapselle itselleen myös ilman holhoojan suostumusta, jos siihen on erityisiä syitä.
36 §
Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksista kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista noudattaen vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden suorittamisesta kansaneläkelaitokselle kansaneläkkeen lisäosakustannuksista. Valtio suorittaa kuitenkin etukäteen 90 prosenttia maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä.
Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
37 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä on säädetty kansaneläkelain 35, 37-39, 39 b-42, 42 b-43, 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-88 a§:ssä. Kansaneläkelain 41§:ssä säädetyn 10 vuoden Suomessa asumisvaatimuksen estämättä lapseneläke voidaan suorittaa lapselle, jonka huoltaja saa leskeneläkettä saman edunjättäjän jälkeen.
Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta myös 18§:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.
Tämän lain mukaan maksettavien eläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin on vastaavasti voimassa, mitä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) on säädetty.
38 §
Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläkkeen määrän selvittämiseksi.
39 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän lain tultua voimaan, lapsella on 12§:n 1 momentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lapseneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle maksetaan 13§:n 2 momentista poiketen, 9 b§:n 1 kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vastaavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on 9 b§:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jatkoeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta.
Lapseneläke, johon on oikeus ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkelain 8§:n 1 momentin perusteella, muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien 28§:n mukaiseksi lapseneläkkeeksi. Jos eläkelaitoksella ei tänä ajankohtana ole käytettävissään täydennysmäärän määräämiseen tarvittavia tietoja, täydennysmäärä myönnetään hakemuksesta. Jos lapseneläke muutetaan edellä sanotulla tavalla 28§:n mukaiseksi lapseneläkkeeksi, maksetaan eläke niin kauan kuin oikeus eläkkeeseen jatkuu veron ennakonpidätyksen jälkeen vähintään ennen lain voimaantuloa maksetun eläkkeen suuruisena.
Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan 15 b§:n 7 momenttia, kun perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua voimaan.
Sen lisäksi, mitä 21§:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, oikeus leskeneläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaantulohetkellä 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa edunjättäjän kanssa olevalla naisella, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta.
Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovelletaan ottolapseen myös silloin, kun tuomioistuin on antanut suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Tällaisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Hallituksen esitys 173/89
Sosiaalivaliok. miet. 36/89
Suuren valiok. miet. 224/89
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen