Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

872/1989

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Elinkeinohallituksen päätös ravintoarvon ilmoittamisesta

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
872/1989

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Elinkeinohallitus on 21 päivänä marraskuuta 1952 annetun elintarvikeasetuksen (408/52) 18§:n 3 momentin ja 18 d§:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä maaliskuuta 1977 annetussa asetuksessa (279/77) sekä vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 14 päivänä huhtikuuta 1972 annetun asetuksen (281/72) 7§:n, 9§:n 2 momentin ja 14 a§:n nojalla, sellaisina kuin näistä ovat 7§ ja 14 a§ 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetussa asetuksessa (585/79), päättänyt:

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tässä päätöksessä määrätään elintarvikkeen ravintoarvon ilmoittamisesta elintarvikkeen myyntipäällyksessä.

Lisätyn ravintoaineen osalta on lisäksi noudatettava, mitä asetuksessa vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin (281/72) on säädetty.

Tässä päätöksessä olevien määräysten lisäksi on noudatettava, mitä ravintoarvon ilmoittamisesta muualla erikseen säädetään tai määrätään.

Määritelmät

2 §

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

ravintoaineella elintarvikkeessa olevaa ainetta, josta saadaan energiaa tai jota tarvitaan kasvuun, uusiutumiseen taikka elintoimintojen ylläpitämiseen tai jonka puute aiheuttaa elimistössä kyseiselle aineelle tyypillisiä biokemiallisia tai fysiologisia muutoksia;

ravintoarvolla elintarvikkeen energiasisällön ja elintarvikkeen sisältämien ravintoaineiden ja niiden määrien muodostamaa kokonaisuutta, jota arvioitaessa otetaan huomioon ravintoainesisällön suhde energiasisältöön, eri ravintoaineiden suhde toisiinsa, ihmisen ravinnon tarpeeseen ja elintarvikkeen tavanomaiseen käyttöannokseen sekä elimistön kyky käyttää hyväksi ravintoainetta siinä muodossa kuin se elintarvikkeessa esiintyy;

ravintosisällöllä elintarvikkeen sisältämän proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin määriä ja niiden perusteella laskettua energiasisältöä sekä muiden ravintoaineiden määriä;

ravitsemuksellisella väitteellä myyntipäällysmerkintää, jonka tarkoituksena on korostaa elintarvikkeen ravintoarvoon liittyvää ominaisuutta;

ravintokuidulla tarkoitetaan sitä osaa hiilihydraatista, joka saadaan käytettäessä A.O.A.C:n (Association of Official Analytical Chemists) menetelmää: Journal of the Association of Official Analytical Chemists 68 (1985) No. 2, 399 (43. A 14-A 20) tai VTT-4300-89.

Ravintoarvon ja ravintosisällön ilmoittaminen

3 §

Elintarvikkeen ravintoarvon ilmoittaminen on vapaaehtoista, jollei toisin säädetä tai määrätä. Jos kuitenkin myyntipäällyksessä on ravitsemuksellinen väite, on myyntipäällykseen merkittävä elintarvikkeen ravintosisältö.

4 §

Ravintosisältöä koskevat tiedot ilmoitetaan yhtenä kokonaisuutena.

Ravintosisältöä ilmoitettaessa merkitään ainakin energian, proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin määrät.

Jos myyntipäällyksessä oleva ravitsemuksellinen väite koskee jotakin muuta ravintoainetta, ilmoitetaan myös sen määrä muiden ravintosisältömerkintöjen yhteydessä.

5 §

Jos ravintoaine esiintyy elintarvikkeessa muodossa, jossa elimistö voi vain puutteellisesti tai ei lainkaan käyttää sitä hyväkseen tai jos elintarvikkeen tavanomaisesta käyttöannoksesta saatavalla määrällä ei ole sanottavaa merkitystä, ei tällaisen ravintoaineen ilmoittaminen elintarvikkeen myyntipäällyksessä ole sallittua.

Mitä edellä 1 momentissa on määrätty ei koske proteiinin, rasvan, hiilihydraatin eikä natriumin ilmoittamista.

6 §

Jos elintarvikkeessa on sellaista lientä, kastiketta, hyytelöä tai muuta vastaavaa valmistusainetta tai valmistetta, joka ei ole tarkoitettu syötäväksi, on ravintosisältöä ilmoitettaessa ilmoitettava elintarvikkeen syötäväksi tarkoitetun osan ravintosisältö. Samalla on ilmoitettava, mitä elintarvikkeen osaa ravintosisältömerkintä koskee.

Energian, proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin ilmoittaminen

7 §

Energian määrä ilmoitetaan kilojouleina (kJ) sekä proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin määrät grammoina (g) valmisteen 100 grammaa kohden. Nestemäisistä valmisteista saa mainitut tiedot ilmoittaa yhtä desilitraa kohden. Energian saa kilojoulien lisäksi ilmoittaa myös kilokaloreina (kcal) ja proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin energiaprosentteina.

Elintarvikkeen ravintosisällön saa ilmoittaa edellä 1 momentissa määrätyn ilmoittamistavan lisäksi ilmoitetun suuruista annosta tai kappaletta kohti.

8 §

Muutettaessa analysoitu typen määrä proteiiniksi käytetään typen kerrointa 6,25. Maidolle ja maitovalmisteille käytetään kuitenkin kerrointa 6,38 ja viljalle ja viljavalmisteille kerrointa 5,7.

Elintarvikkeen sisältämää energian määrää laskettaessa käytetään seuraavia kertoimia

proteiini

17kJ/g

rasva

38kJ/g

hiilihydraatti

17kJ/g.

Rasvan laadun ilmoittaminen

9 §

Rasvan määrää koskevan ilmoituksen lisäksi saa ilmoittaa elintarvikkeen kolesterolin määrän ja rasvahappokoostumuksen. Jos kolesteroli ilmoitetaan, on myyntipäällykseen merkittävä myös rasvahappokoostumus tämän pykälän toisen momentin mukaisesti.

Rasvahappokoostumus ilmoitetaan rasvahappojen osuuksina painoyksiköin seuraavasti

rasvaa, josta

tyydyttyneitä rasvahappoja

monotyydyttymättömiä rasvahappoja

polytyydyttymättömiä rasvahappoja

tai rasvaa, josta

tyydyttyneitä rasvahappoja

Erityisvalmisteiden myyntipäällyksissä saa ilmoittaa myös yksittäisen rasvahapon määrän.

Hiilihydraatin laadun ilmoittaminen

10 §

Hiilihydraattia koskevan merkinnän jälkeen saa ilmoittaa myös muiden hiilihydraattien kuten mono- ja disakkaridien, sokerialkoholien ja ravintokuidun määrät painoyksiköin.

Jos jokin mono- ja disakkarideista ilmoitetaan erikseen, on ilmoitettava myös mono- ja disakkaridien kokonaismäärä painoyksiköin. Tämä määräys ei koske laktoosin ilmoittamista.

Jos ravintokuitu ilmoitetaan, on sen määrä vähennettävä hiilihydraateista energiaa laskettaessa.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden ilmoittaminen

11 §

Edellä 4§:ssä mainittujen tietojen lisäksi ravintosisältömerkinnöissä saa ilmoittaa liitteessä 1 mainitun ravintoaineen, jos elintarvike sisältää tällaista ainetta runsaasti tai jos elintarviketta tavanomaisesti käytetään niin paljon, että siitä saadaan olennainen osa aineen päivän tarpeesta. Mittayksikköinä käytetään liitteessä 1 mainittuja mittayksiköitä. Lisäksi saa ilmoittaa natriumin määrän.

Ravintoaineiden saantia elintarvikkeesta saa verrata ravintosisältöä koskevien merkintöjen yhteydessä liitteessä 1 mainittuihin ravintoaineiden vuorokautisen saannin vertailuarvoihin.

12 §

Jos ravintosisältömerkinnöissä on ilmoitettu vitamiini, sen määrä on ilmoitettava sen suuruisena kuin se on elintarvikkeen viimeisenä myyntipäivänä, myyntiajankohtana tai säilyvyyttä osoittavana päivämääränä, jos elintarvikkeeseen tällainen päivämäärä on säädetty tai määrätty tehtäväksi. Ellei elintarvikkeen myyntipäällykseen ole määrätty tehtäväksi tällaista merkintää, vitamiinin säilyvyys on ilmoitettava.

Vähäiseen energiasisältöön viittaavat ilmaisut

13 §

Elintarvikkeen kauppanimessä oleva tai kauppatavan mukaiseen nimeen liitetty taikka muualla elintarvikkeen myyntipäällyksessä oleva ilmaisu kevyt, light tai muu vähäiseen energiasisältöön viittaava ilmaisu katsotaan elintarvikkeen energiapitoisuuteen liittyväksi väitteeksi. Ilmaisua saa käyttää, jos elintarvikkeen energian määrä painoyksikköä kohti laskettuna on enintään 70 prosenttia vastaavan tavanomaisen valmisteen energiapitoisuudesta.

Ravintosisällön määrittäminen ja valvonta

14 §

Ravintosisältöä koskevan merkinnän tulee perustua samanlaista ja samalla menetelmällä valmistettua elintarviketta koskevaan enintään kolme vuotta vanhaan laboratoriotutkimukseen.

Energian, proteiinin, rasvan ja hiilihydraatin määrä voidaan ilmoittaa myös ravintoainesisältötaulukoihin perustuvana laskennallisena tietona. Laskentaan perustuvan ravintosisältötiedon yhteydessä on oltava maininta siitä, että lukuarvo on laskennallinen.

Valmistajan tai maahantuojan tulee vaadittaessa esittää elintarvikevalvontaviranomaisille laboratoriotutkimustulos, tiedot käytetyistä tutkimusmenetelmistä tai laskentatavasta ja perusteet ravitsemukselliselle väitteelle.

Voimaantulo

15 §

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä lokakuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1992 loppuun. Sillä kumotaan elinkeinohallituksen 4.9.1979 antama päätös (499/51/79) elintarvikkeiden ravintoarvon ilmoittamisesta ja päätökseen liittyvät ohjeet.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valmistaja, valmistuttaja, pakkaaja tai maahantuoja saa luovuttaa kauppaan tässä päätöksessä tarkoitettuja elintarvikkeita vuoden 1990 loppuun, vaikka myyntipäällyksessä olevat merkinnät eivät täytä tämän päätöksen määräyksiä, jos merkinnät ovat tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olevien määräysten mukaisia.

Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989

Pääjohtaja Seppo RautioToimistopäällikkö Anna-Liisa Koskinen

ERÄIDEN RAVINTOAINEIDEN VUOROKAUTISEN SAANNIN VERTAILUARVOT

A-vitamiini (retinoliekvivalentteina)

800 ug

D-vitamiini

5 ug

C-vitamiini

60 mg

B 1 -vitamiini eli tiamiini

1,4 mg

B 2 -vitamiini eli riboflaviini

1,6 mg

Niasiini (niasiiniekvivalentteina)

18 mg

B 6 -vitamiini

2 mg

Foolihappo

200 ug

B 12 -vitamiini

1 ug

Kalsium

800 mg

Magnesium

300 mg

Rauta

14 mg

Sinkki

15 mg

Jodi

150 ug

Kupari

50 ug

Mangaani

2,5 mg

Seleeni

50 ug

Suluissa olevia tietoja ei tarvitse merkitä myyntipäällykseen.

Sivun alkuun