758/1989

Kiinteistöjen yhteisen alueen ja yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja käytöstä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Tämä laki ei koske yhteismetsälain (485/69) mukaista yhteismetsää eikä muunkaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallintoa ja käyttöä siltä osin kuin siitä on erikseen säädetty.

Yhteisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta.

Yhteisellä erityisellä etuudella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta koskivoimaan, kalastukseen tai muuhun sellaiseen maa- tai vesialueen käyttöön toisen kiinteistön alueella. Sellainen edellä tarkoitettu käyttöoikeus, joka kohdistuu yhteiseen alueeseen mutta ei perustu yhteisen alueen osakkuuteen, katsotaan myös erityiseksi etuudeksi.

Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan.

Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja aluetta tai etuutta koskevien muiden asioiden hoidosta.

Osakaskunnan toimintaa varten voidaan osakaskunnalle hyväksyä säännöt. Tällaista osakaskuntaa sanotaan jäljempänä järjestäytyneeksi osakaskunnaksi. Muunlainen osakaskunta on järjestäytymätön osakaskunta.

Yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden käyttöä tai hoitoa taikka osakaskunnan muita tarpeellisia menoja varten voidaan osakkaiden suoritettavaksi määrätä maksuja, joiden perusteena on kunkin osakkaan osuuden suuruus tai muu osakaskunnan päättämä seikka.

Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.

Yhteisen alueen osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokouksen sijasta osakkaiden valitsema edustajisto.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, osakkaat voivat muutoinkin päättää osakaskuntaa koskevasta asiasta, jos kaikki osakkaat ovat päätöksestä yksimielisiä.

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni.

Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jolleivät saapuvilla olevat yhteisomistajat ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.

Jos osakas on luovuttanut kiinteistöönsä kuuluvan osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka osan sellaisesta osuudesta, luovutuksensaaja saa hankkimansa osuuden perusteella osakkaan puhevallan osakaskunnan kokouksessa sen jälkeen kun osuus on maanmittaustoimituksessa siirretty tai määrätty hänen omistamaansa kiinteistöön kuuluvaksi taikka kun osuus on muodostettu tilaksi.

Järjestäytyneen osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle osakaskunnan hoitokunta tai toimitsija.

Järjestäytyneen osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat.

Järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle joku osakkaista. Hän huolehtii myös muista kokouksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä.

Jos osakas ei itse halua huolehtia järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja sen muusta järjestämisestä, hän voi pyytää maanmittaustoimistoa määräämään toimiston palveluksessa olevan diplomi-insinöörin, jonka tehtävänä on maanmittaustoimitusten suorittaminen, huolehtimaan kokouksen koolle kutsumisesta ja järjestämisestä osakkaan ilmoittamalla tavalla.

Osakaskunnan kokouksesta tiedotetaan kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä tai siitä annetaan tieto muulla tavoin todisteellisesti. Kokouskutsu voidaan antaa myös siten, että kokouksesta kuulutetaan yhdessä tai useammassa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa.

Jos kaksi tai useammat omistavat osakaskiinteistön yhteisesti, saadaan kutsukirje sen osalta toimittaa yhdelle yhteisomistajista. Kutsukirje on kuitenkin lähetettävä kaikille niille yhteisomistajille, jotka lähettämistä pyytävät ja ilmoittavat tätä varten osoitteensa.

Kutsu on asianmukaisesti toimitettu, kun edellä tarkoitetut kirjeet on postitettu ja ilmoitus julkaistu vähintään 14 päivää ennen kokousta.

Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että kokouksesta tiedotetaan osakkaille muulla luotettavalla tavalla.

Osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain niistä asioista, jotka kokouskutsussa on mainittu.

Osakaskunnan kokouksessa toimii puheenjohtajana kokouksen valitsema henkilö.

Kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa sitä varten valittu tarkastaja allekirjoittavat.

Puheenjohtajan tultua valituksi on kokouksessa laadittava luettelo, johon merkitään läsnä olevat osakkaat sekä heidän omistamansa kiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet (äänestysluettelo). Äänestysluettelo tulee hyväksytyksi, jos enemmistö läsnä olevista osakkaista sitä kannattaa.

Osakaskunnan kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Jollei säännöissä toisin määrätä, kukaan ei saa äänestää äänimäärällä, joka on yli viisi prosenttia kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä.

Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jonka puolesta enemmistö äänistä on annettu. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös siten laskien menevät tasan, äänestyksen tuloksen ratkaisee puheenjohtajan mielipide, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas tai kun kysymyksessä on vaali, ratkaisee arpa.

Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

Edellä 15§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.

Alistettu asia voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi vasta sitten, kun 23§:n 1 momentissa tarkoitettu määräaika kanteen nostamiseksi on päättynyt. Alistus ja edellä tarkoitettu kanne käsitellään yhdessä.

Edustajiston kokouksessa edustaja käyttää äänivaltaa edustamiensa osakkaiden yhteenlasketun ääni- ja pääluvun mukaan.

Edustaja ei voi valtuuttaa toista toimimaan asiamiehenään kokouksessa.

Edustajiston kokouksesta, kokoonkutsumisesta ja päätöksistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä osakaskunnan kokouksesta ja sen päätöksistä on säädetty.

Järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava:

Jos osakaskunnan sääntöjen mukaan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokouksen sijasta edustajisto, on säännöissä lisäksi mainittava edustajien ja heidän varamiestensä lukumäärä ja toimiaika sekä miten heidät valitaan.

Osakaskunnan säännöt on alistettava asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimiston vahvistettavaksi. Maataloustoimiston on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle. Myös sääntöjä muutettaessa on meneteltävä edellä tässä momentissa säädetyllä tavalla.

Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä muusta käytännön toiminnasta.

Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa.

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varamiehistään on saapuvilla.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

Kullakin hoitokunnan jäsenellä tulee olla henkilökohtainen varamies. Hoitokunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Osakaskunnan kokous voi vapauttaa hoitokunnan jäsenen tai varajäsenen toimestaan kesken toimikauden ja valita tilalle uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen eroaa taikka pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija. Toimitsijalla tulee olla varamies.

Toimitsijasta on voimassa, mitä 19§:ssä hoitokunnasta on säädetty.

Mitä 21§:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti toimitsijaan ja tämän varamieheen.

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai edustajiston kokouksen päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan yleisessä alioikeudessa kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Jos osakaskunnan tai edustajiston päätöstä on moitittu, tuomioistuin voi ennen asian lopullista ratkaisemista antaa luvan päätöksen täytäntöönpanoon heti, jos tähän on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Jos järjestäytymätön osakaskunta on ryhtynyt oikeudenkäyntiin, on oikeudenkäynnin vireille panemista vastustanut osakas velvollinen osallistumaan oikeudenkäynnin kustannuksiin enintään sillä määrällä, joka vastaa hänelle osakkaana oikeudenkäynnistä tullutta etua.

Jos osakaskunta päättää, että yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta koskevaa oikeudenkäyntiä ei panna vireille tai ei jatketa, saa osakas kuitenkin ajaa kannetta asiassa. Mitä siinä oikeudenkäynnissä voitetaan, tulee osakaskunnan hyväksi. Muut osakkaat ovat velvollisia ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin enintään siihen määrään asti, joka vastaa heille oikeudenkäynnistä tullutta hyötyä.

Asioissa, joissa osakaskunta on asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, on myös osakkaalla oikeus käyttää puhevaltaa omasta osuudestaan.

Jos osakaskunta on järjestäytynyt, haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi jollekin hoitokunnan jäsenelle tai toimitsijalle.

Järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaat voidaan haastaa vastaajiksi osakaskuntaa koskevassa asiassa oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 14§:n 1 momentin mukaisesti. Tämän estämättä oikeus voi asiaa käsitellessään määrätä kantajan haastamaan kuultavaksi sellaisen osakkaan, jolle ei ole erikseen annettu tietoa haasteesta.

Jollei muualla ole toisin säädetty, voidaan ilmoitus antaa järjestäytymättömälle osakaskunnalle tiedoksi noudattaen haasteen tiedoksiantomenettelyä tai antamalla ilmoitus tiedoksi jollekin osakkaalle ja tiedottamalla ilmoituksesta vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

Yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus voidaan ulosmitata osakaskunnan velasta. Ulosottoon sovelletaan, mitä ulosottolaissa on säädetty kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.

Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

Jollei hoitokunta tai toimitsija kutsu koolle osakaskunnan tai edustajiston kokousta, joka sääntöjen tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan on pidettävä määrättynä aikana, osakkaalla tai edustajiston jäsenellä on oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella. Sama koskee sellaisen kokouksen koolle kutsumista, jota koskeva vaatimus on tehty 9§:n 2 momentin mukaisesti, jollei kutsua ole toimitettu kolmen viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.

Jos osakas on kokouksen tiedottamista tai 10§:n 2 momentissa tarkoitetun pyynnön tekemistä varten taikka muusta sellaisesta syystä joutunut panemaan omia varojaan osakaskunnan asian hoitamiseen, hänellä on oikeus saada kustannukset takaisin osakaskunnalta.

Jos osakas on ilmeisen aiheettomasti kutsunut kokoon osakaskunnan kokouksen, kokouksesta aiheutuneet kustannukset jäävät hänen vahingokseen.

Osakaskunta voi hankkia osakaskiinteistölle kuuluvan osuuden yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Hankittu osuus on liitettävä osakaskiinteistöihin niiden osuuksien mukaisessa suhteessa osakaskunnan hakemuksesta suoritettavassa toimituksessa, josta on voimassa mitä jakolain 31 luvussa osuuden tai etuuden siirtämisestä kiinteistöstä toiseen on säädetty. Siirto voidaan suorittaa siinäkin tapauksessa, että jokin osakaskiinteistö sijaitsee toisessa kunnassa.

Jos osakaskunnalle maksettu korvaus on jaettu osakkaille, kukin osakas on henkilökohtaisesti vastuussa nostamiensa varojen palauttamisesta korkoineen siinä tapauksessa, että varoja joudutaan sitoumuksen, tuomion tai muun vastaavan perusteen nojalla palauttamaan maksajalle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. Tällainen maksu saadaan periä osakkaalta samassa järjestyksessä kuin osakaskunnalta.

Osakaskunnan säännöistä on lähetettävä asianomaiselle maanmittauskonttorille sellainen ote, josta ilmenee 18§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot. Samoin maanmittauskonttorille on lähetettävä tiedot hoitokunnan puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta tai toimitsijasta ja hänen varamiehestään sekä heidän osoitteistaan.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989, ja sillä kumotaan eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista 9 päivänä toukokuuta 1940 annettu laki (204/40) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinto on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty pysyvästi eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7§:n mukaisesti, katsotaan tällaisen alueen tai etuuden osakkaiden muodostavan tässä laissa tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan. Sanottuun osakaskuntaan sovelletaan tämän lain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä, jos vahvistetusta ohjesäännöstä ei muuta johdu.

Jos osakkaat ovat ennen tämän lain voimaantuloa sopineet yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta, jää sopimus edelleen voimaan.

Jos laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän lain säännös, on tämän lain säännöstä sovellettava.