635/1989

Ulkomaisella vakuutusyhtiöllä on oikeus Suomessa harjoittaa vakuutusliikettä siten kuin tässä laissa säädetään. Tätä lakia ei sovelleta jälleenvakuutusliikkeeseen.

Mitä tässä laissa on säädetty ulkomaisesta vakuutusyhtiöstä, koskee vastaavasti muuta siihen rinnastettavaa ulkomaista vakuutusyhteisöä.

Ulkomainen vakuutusyhtiö ei saa harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa ilman valtioneuvoston antamaa toimilupaa.

Suomessa tapahtuvaa liiketoimintaansa varten yhtiön on perustettava tänne edustusto, jota johtaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä pääasiamies. Jos pääasiamiehenä toimii suomalainen vakuutusyhtiö, edustustona pidetään tämän yhtiön sellaiseksi ilmoittamaa konttoria.

Toimiluvan Suomessa saanut ulkomainen vakuutusyhtiö ei saa täällä harjoittaa muuta elinkeinoa kuin vakuutusliikettä. Henki- tai eläkevakuutusliikettä harjoittava yhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä kuin henkilövakuutusta ja sen jälleenvakuutusta.

Toimiluvan Suomessa saanut ulkomainen vakuutusyhtiö ei saa ilman sosiaali- ja terveysministeriön lupaa omistaa muuta elinkeinoa kuin vakuutusliikettä harjoittavan suomalaisen osakeyhtiön osakepääomasta enempää kuin määrän, joka vastaa 20 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä, jollei yhtiön toimintaa voida pitää vakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena taikka jollei yhtiö ole asunto- tai kiinteistöyritys. Mitä edellä on sanottu osakeyhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä, sovelletaan myös vastaavaan määräämisvaltaan muussa suomalaisessa yrityksessä. Jos ulkomaisella vakuutusyhtiöllä on enemmän kuin puolet osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sellaisessa suomalaisessa osakeyhtiössä tai vastaava määräämisvalta sellaisessa muussa suomalaisessa yrityksessä, joka harjoittaa muuta elinkeinoa kuin vakuutusliikettä, käytetään mainitusta osakeyhtiöstä tai yrityksestä tässä laissa nimitystä sivuyhtiö.

Sovellettaessa 2 momentissa säädettyä rajoitusta ulkomaiseen vakuutusyhtiöön otetaan huomioon myös yhtiön sivuyhtiölle sekä yhtiön ja sen sivuyhtiön perustamalle eläkesäätiölle kuuluvat osakkeet ja määräämisvalta. Jos ulkomainen vakuutusyhtiö on samassa konsernissa toisen Suomessa toimiluvan saaneen vakuutusyhtiön kanssa, otetaan vastaavasti huomioon tälle toiselle vakuutusyhtiölle, sen sivuyhtiölle ja niiden perustamalle eläkesäätiölle kuuluvat osakkeet ja määräämisvalta.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa harjoittamaa toimintaa koskevissa oikeussuhteissa noudatetaan Suomen lakia.

Yhtiö on myös velvollinen vastaamaan Suomen tuomioistuimissa ja noudattamaan Suomen viranomaisten päätöksiä ja määräyksiä.

Yhtiön valvonta Suomessa kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Valtioneuvosto antaa hakemuksesta toimiluvan ulkomaiselle vakuutusyhtiölle, jos aiotun vakuutusliikkeen ei katsota vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä kehitystä eikä muutakaan vastasyytä ole.

Toimilupa voi koskea enintään sen laajuista vakuutusliikettä, jota yhtiö laillisesti harjoittaa kotimaassaan. Toimilupa voidaan erityisestä syystä rajoittaa koskemaan tiettyä vakuutuslajia tai asiakasryhmää. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon aiotun vakuutusliikkeen laatu ja laajuus sekä vaikutus vakuutustoiminnan kehitykseen. Oikeudesta harjoittaa lakisääteistä vakuutusliikettä on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Toimilupa voidaan antaa määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, tai olemaan voimassa toistaiseksi. Valtioneuvosto voi hakemuksesta jatkaa määräajaksi annettua toimilupaa, päättää toimiluvan olemaan voimassa toistaiseksi taikka laajentaa tai muutoin muuttaa toimiluvan koskemaan sellaista vakuutusliikettä, jota voimassa olevassa toimiluvassa ei ole mainittu.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on toimilupahakemukseensa liitettävä seuraavat asiakirjat ja selvitykset:

Yhtiön on sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksesta toimitettava tämän vaatimat lisäselvitykset. Ministeriö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista.

Jos hakemus tarkoittaa määräajaksi annetun toimiluvan jatkamista taikka toimiluvan laajentamista tai muuta muuttamista, on hakemukseen liitettävä ministeriön määräämät selvitykset.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta tulee ilmetä:

Ulkomaisen vakuutusyhtiön harjoittamaa liiketoimintaa Suomessa johtaa ja hoitaa pääasiamies, joka myös edustaa yhtiötä kaikissa sanotusta toiminnasta johtuvissa oikeussuhteissa. Pääasiamiehellä on oikeus ottaa yhtiön palvelukseen vakuutusliikkeen harjoittamisessa tarvittavia, hänen johdollaan ja vastuullaan toimivia muita edustajia.

Pääasiamiehen tulee asua Suomessa. Pääasiamiehenä ei voi olla vajaavaltainen, konkurssissa oleva eikä henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. Pääasiamiehellä tulee olla sellainen perehtyneisyys vakuutustoimintaan, kuin yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden vuoksi on tarpeen tehtävän suorittamiseksi.

Pääasiamiehenä voi myös toimia suomalainen vakuutusyhtiö. Pääasiamiehelle säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä vastaavat siinä tapauksessa suomalaisen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet.

Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy ulkomaisen vakuutusyhtiön hakemuksesta tämän valtuuttaman pääasiamiehen. Hakemukseen on liitettävä pääasiamiehelle annettu valtakirja ja selvitys siitä, että pääasiamies täyttää 9§:ssä säädetyt vaatimukset.

Ulkomaisella vakuutusyhtiöllä on oikeus valtuuttaa pääasiamiehelleen sijainen, joka hoitaa pääasiamiehen tehtäviä tämän ollessa siihen estyneenä. Mitä tässä laissa säädetään pääasiamiehestä, on vastaavasti sovellettava pääasiamiehen sijaiseen.

Jos ulkomaisella vakuutusyhtiöllä ei ole Suomessa 9§:ssä säädetyt vaatimukset täyttävää pääasiamiestä tai tämän sijaista, sosiaali- ja terveysministeriön tulee määrätä väliaikainen pääasiamies hoitamaan pääasiamiehen tehtävää, kunnes yhtiö on valtuuttanut uuden pääasiamiehen, jonka ministeriö on hyväksynyt, taikka pääasiamiestä koskeva este on lakannut. Väliaikaiselle pääasiamiehelle on yhtiön suoritettava ministeriön hyväksymä palkkio.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on asetettava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään suomalaiseen pankkiin ministeriön määräämin ehdoin vakuus. Toiminnan aikana vakuuden määrää tarkistetaan jäljempänä tässä pykälässä säädetyllä tavalla.

Vakuuden arvon tulee olla vähintään seuraava:

Yhtiön toimittua Suomessa kolme vuotta ministeriö voi hakemuksesta liikkeen laajuuden ja laadun huomioon ottaen hyväksyä 2 momentissa säädettyä pienemmän vakuuden, jonka arvon tulee kuitenkin olla vähintään puolet siinä säädetystä määrästä. Ministeriö voi peruuttaa tässä tarkoitetun hyväksymisensä tai muuttaa sitä.

Toiminnan aikana vakuuden arvon on kuitenkin aina oltava vähintään 40 prosenttia yhtiön Suomessa harjoittaman ensivakuutusliikkeen vuotuisesta vakuutusmaksutulosta.

Vakuuden tulee olla sellaisia arvopapereita tai sitoumuksia, jotka ministeriö on vakuudeksi hyväksynyt. Yhtiö voi ministeriön määräämällä tavalla vaihtaa niitä tai saada niitä takaisin. Yhtiön on huolehdittava, ettei vakuuden arvo alita edellä säädettyjä vähimmäismääriä.

Edellä 2 momentissa säädettyjä markkamääriä voidaan asetuksella muuttaa yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavasti.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on Suomessa harjoittamansa ensivakuutusliikkeen osalta laskettava vastuuvelka. Se muodostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta siten, kuin vakuutusyhtiölaissa (1062/79) on säädetty.

Vastuuvelkaa laskettaessa on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia perusteita.

Vastuuvelka on katettava ja vastuuvelan kate luetteloitava sosiaali- ja terveysministeriön antamien määräysten mukaisesti. Luetteloidun katteen tulee olla ministeriön hyväksymiä arvopapereita tai sitoumuksia taikka muuta ministeriön hyväksymää omaisuutta. Luetteloidun katteen veroisena pidetään:

Luetteloituna katteena oleva omaisuus on säilytettävä Suomessa siten, kuin ministeriö lähemmin määrää.

Vakuutena olevia varoja saadaan käyttää ainoastaan sellaisten vakuutussopimuksiin perustuvien velkojen maksamiseen, jotka koskevat yhtiön Suomessa harjoittamaa ensivakuutusliikettä.

Vakuutuksenottajilla ja muilla vakuutussopimuksista johtuvien saamisten haltijoilla on samanlainen etuoikeus luetteloituna katteena olevaan omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla. Mitä tässä on säädetty, ei koske jälleenvakuutusta.

Edellä 2 momentissa säädetty etuoikeus ei huononna omaisuuteen vahvistetun kiinnityksen haltijan oikeutta.

Ulkomainen vakuutusyhtiö, jolle valtioneuvosto on antanut toimiluvan, ei saa aloittaa toimintaansa Suomessa ennen kuin sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt pääasiamiehen ja vahvistanut 14 ja 18§:ssä tarkoitetut perusteet.

Toiminnan aloittamisesta ja edustuston osoitteesta on pääasiamiehen viipymättä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle.

Jollei toimintaa ole aloitettu kahden vuoden kuluessa toimiluvan antamisesta, valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan.

Ulkomaiseen vakuutusyhtiöön sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölaissa on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamista perusteista, jollei tästä laista muuta johdu.

Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laatimista varten ulkomaisella vakuutusyhtiöllä on oltava vakuutusyhtiölaissa tarkoitetut kelpoisuusehdot täyttävä vakuutusmatemaatikko.

Vakuutusmatemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on viipymättä tehtävä ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriölle.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on noudatettava Suomessa harjoittamassaan vakuutustoiminnassa hyvää vakuutustapaa.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on markkinoinnissaan ilmoitettava kotimaansa ja yhtiömuotonsa.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön on vuosittain laadittava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan Suomessa sekä ministeriön antamien määräysten mukainen selostus vastuuvelan laskemisesta ja, milloin kysymys on henki- tai eläkevakuutusyhtiöstä, tutkimus vakuutusliikkeestä. Kertomukseen on liitettävä todistus siitä, että vakuus ja kate vastaa 13 ja 15§:ssä säädettyjä vaatimuksia. Pääasiamiehen tulee toimittaa tässä tarkoitetut asiakirjat ministeriölle sen määräämässä ajassa.

Ministeriöllä on sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty, oikeus antaa yhtiön kirjanpidosta määräyksiä, jotka johtuvat vakuutustoiminnan erityisluonteesta.

Pääasiamiehen tulee viipymättä toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle:

Pääasiamiehen tulee antaa ministeriölle yhtiöstä ja sen toiminnasta Suomessa muitakin valvontaa varten tarvittavia tietoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi sakon uhalla velvoittaa pääasiamiehen toimittamaan ministeriölle 17§:n 2 momentissa sekä 22 ja 23§:ssä tarkoitetut asiakirjat, selvitykset ja tiedot.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Uudenmaan lääninhallitus.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus tarkastaa ulkomaisen vakuutusyhtiön ja sen sivuyhtiön liikettä ja muuta toimintaa. Tarkastusta varten ministeriö voi määrätä erityisen asiantuntijan. Hänen palkkionsa vahvistaa ministeriö, ja se suoritetaan asianomaisen yhtiön varoista ministeriön määräämällä tavalla.

Jos erityistä syytä on, ministeriö voi ottaa haltuunsa tarkastuksen alaisia asiakirjoja. Yhtiön pyynnöstä niistä on annettava maksutta jäljennös yhtiölle.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ulkomaiselle vakuutusyhtiölle huomautuksen, kehottaa yhtiötä korjaamaan asian määräajassa tai kieltää yhtiötä jatkamasta ministeriön virheellisenä pitämää menettelyä:

Jollei edellä tässä pykälässä tarkoitettua kehotusta tai kieltoa noudateta, ministeriö voi kieltää yhtiötä antamasta uusia vakuutuksia, kunnes asia on korjattu, ja valtioneuvosto voi rajoittaa tai peruuttaa yhtiön toimiluvan.

Jos yhtiö harjoittaa vakuutusliikettä olennaisesti suppeampana kuin mihin toimilupa oikeuttaa tai jos niissä olosuhteissa, joiden vallitessa toimilupa on annettu, on tapahtunut olennaisia muutoksia, valtioneuvosto voi rajoittaa tai peruuttaa yhtiön toimiluvan.

Ministeriö voi asettaa uhkasakon 1 momentissa tarkoitetun kehotuksen tai kiellon tehostamiseksi. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Uudenmaan lääninhallitus.

Jos ulkomainen vakuutusyhtiö ei ole noudattanut sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamaa kehotusta täydentää asettamaansa vakuutta tai katetta, ministeriö voi ottaa haltuunsa yhtiön Suomessa olevaa omaisuutta vakuuden tai katteen puuttuvaa määrää vastaavasti. Ministeriö voi myös kieltää yhtiötä luovuttamasta tai panttaamasta yhtiön hallinnassa Suomessa olevaa omaisuutta.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön velvollisuudesta suorittaa maksu vakuutuslaitosten valvonnasta johtuvien kustannusten korvaamiseksi on säädetty erikseen.

Jos ulkomainen vakuutusyhtiö aikoo lopettaa vakuutusliikkeen harjoittamisen Suomessa, yhtiön on haettava valtioneuvostolta toimiluvan peruuttamista.

Jos ulkomaisen vakuutusyhtiön toimilupa on peruutettu tai muutoin lakannut, yhtiön on viipymättä asetettava pääasiamiehen tilalle selvitysmies huolehtimaan yhtiön täällä harjoittaman vakuutusliikkeen selvittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on lisäksi oikeus määrätä yksi selvitysmies. Ministeriöllä on niin ikään oikeus, kunnes yhtiö on asettanut selvitysmiehen, määrätä väliaikainen selvitysmies.

Selvitysmiehestä ja väliaikaisesta selvitysmiehestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on säädetty pääasiamiehestä ja väliaikaisesta pääasiamiehestä.

Jos selvitysmiehet eivät ole kahden vuoden kuluessa toimiluvan lakkaamisesta aikaansaaneet sopimusta yhtiön vakuutuskannan luovuttamisesta 35§:n mukaisesti tai jollei vakuutusliikettä muutoin ole sanotussa ajassa selvitetty, ministeriö voi määrätä ajankohdan, jolloin yhtiön vakuutukset päättyvät. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 15 luvun 14§:ssä on säädetty.

Tehtävänsä suoritettuaan selvitysmiesten tulee viipymättä laatia selvitysmenettelyä koskeva kertomus ja toimittaa se sosiaali- ja terveysministeriölle.

Kun yhtiö osoittaa täyttäneensä 16§:ssä tarkoitetut velvoitteensa tai muuten niistä laillisesti vapautuneensa, on sillä oikeus saada takaisin 13§:ssä tarkoitetut varat.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön omaisuus voidaan luovuttaa Suomessa konkurssiin pääasiamiehen tai, kun yhtiön toimilupa on peruutettu tai muutoin lakannut, selvitysmiesten päätöksen perusteella.

Konkurssin aikana edustavat konkurssivelallisena olevaa yhtiötä pääasiamies tai ennen konkurssin alkamista asetetut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin hyväksyä uusi pääasiamies tai uusia selvitysmiehiä.

Kun yhtiön omaisuus on luovutettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja paikalletulopäivästä sosiaali- ja terveysministeriölle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos ministeriö tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi ministeriön ehdottama henkilö valittujen lisäksi.

Mitä 16§:ssä on säädetty vakuutena olevien varojen käyttämisestä ja etuoikeudesta luetteloituna katteena olevaan omaisuuteen, on noudatettava sen estämättä, että ulkomaisen vakuutusyhtiön omaisuus on luovutettu konkurssiin. Sosiaali- ja terveysministeriön on kuitenkin määrättävä vakuutena ja luetteloituna katteena oleva omaisuus erotettavaksi konkurssihallinnosta erityiseksi selvityspesäksi. Siihen on myös viipymättä siirrettävä niin suuri määrä yhtiön muuta omaisuutta, että erityisen selvityspesän omaisuus vastaa 14§:ssä tarkoitettua vastuuvelkaa ja arvioituja selvityskustannuksia.

Ministeriön tulee samalla määrätä yksi tai useampi toimitusmies hoitamaan erityistä selvityspesää. Sen varoista suoritetaan toimitusmiehille ministeriön hyväksymä palkkio. Toimitusmiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on säädetty selvitysmiehistä.

Kun erityisen selvityspesän selvitys on saatettu loppuun, jäljellä oleva omaisuus on luovutettava konkurssipesään.

Ulkomainen vakuutusyhtiö, jonka toimilupa on peruutettu tai muutoin lakannut taikka jonka omaisuus on luovutettu konkurssiin, ei saa täällä antaa uusia vakuutuksia.

Ulkomainen vakuutusyhtiö ( luovuttava yhtiö ) voi sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella luovuttaa Suomessa harjoittamansa vakuutusliikkeen vakuutuskannan tai sen osan suomalaiselle vakuutusyhtiölle tai ulkomaiselle vakuutusyhtiölle ( vastaanottava yhtiö ), jolla on toimilupa harjoittaa sellaista vakuutusliikettä Suomessa.

Mitä vakuutuskannan luovuttamisesta on säädetty vakuutusyhtiölain 16 luvun 3 ja 5§:ssä, on soveltuvin osin voimassa 1 momentissa tarkoitetusta vakuutuskannan ja sen osan luovuttamisesta. Luovuttavaa yhtiötä ei kuitenkaan ole velvoitettava antamaan yhtiön osakkaille tietoa vakuutusyhtiölain 16 luvun 3§:n 2 momentissa tarkoitetusta kuulutuksesta. Mitä vakuutusyhtiölain 16 luvun 5§:n 2 momentissa on säädetty luovuttaneen yhtiön kotipaikasta, sovelletaan yhtiön edustuston sijaintipaikkaan.

Jos vastaanottavana yhtiönä on suomalainen vakuutusyhtiö, on sen osalta lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vakuutusyhtiölain 16 luvun 1§:ssä on säädetty.

Vakuutuskannan tai sen osan luovuttamista koskevat asiakirjat on pidettävä ministeriössä nähtävänä vakuutusyhtiölain 16 luvun 3§:n 2 momentissa tarkoitetun määräajan loppuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee ulkomaisen vakuutusyhtiön kustannuksella julkaista Virallisessa lehdessä kuulutus:

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää rekisteriä toimiluvan saaneista ulkomaisista vakuutusyhtiöistä. Kustakin yhtiöstä merkitään rekisteriin:

Rekisteriin tehdyistä merkinnöistä ja niihin liittyvistä asiakirjoista on jokaisella oikeus saada tietoja.

Jos tämän lain mukaan valtioneuvostolle tai sosiaali- ja terveysministeriölle annettava asiakirja tai selvitys on laadittu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, siihen on ministeriön vaatimuksesta liitettävä laillisesti pätevä suomenkielinen käännös.

Viranomaisen hallussa olevan tässä laissa tarkoitetun asiakirjan julkisuudesta on voimassa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta on säädetty. Sen estämättä, mitä asiakirjojen salassa pitämisestä on säädetty, sosiaali- ja terveysministeriö voi julkaista ulkomaisten vakuutusyhtiöiden Suomessa harjoittamasta toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja, jotka on laadittu yhtäläisin perustein kaikista yhtiöistä.

Ulkomaisen vakuutusyhtiön pääasiamies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhtiölle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia, yhtiöjärjestystä tai sääntöjä taikka vakuutusta varten vahvistettuja perusteita rikkomalla aiheuttanut vakuutuksenottajalle, vakuutetulle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty. Vahingonkorvausta voidaan kuitenkin sovitella vain, jos vahingon aiheuttajan syyksi jää lievä tuottamus.

Yhtiön lukuun ajettavaa kannetta ei voida nostaa, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon, kolmen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jona se päätös tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu.

Sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty, ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa harjoittamaa vakuutusliikettä koskeva riita-asia, jossa yhtiö on vastaajana, voidaan käsitellä yhtiön edustuston sijaintipaikan tuomioistuimessa. Jollei yhtiöllä ole edustustoa Suomessa, voidaan riita-asia käsitellä Helsingin raastuvanoikeudessa.

Haaste katsotaan yhtiölle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi pääasiamiehelle. Jos pääasiamiehenä toimii suomalainen vakuutusyhtiö, katsotaan haaste vastaavasti toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi suomalaisen vakuutusyhtiön toimitusjohtajalle tai hallituksen jäsenelle.

Jos sosiaali- ja terveysministeriöllä on syytä otaksua, että joku harjoittaa ulkomaisen vakuutusyhtiön lukuun Suomessa toimintaa, jota varten vaaditaan tämän lain mukainen toimilupa, ministeriön tulee hankkia siitä selvitystä ja tarvittaessa kehottaa asianomaista hakemaan määräajassa toimilupaa, muuttamaan toimintaansa ministeriön ilmoittamalla tavalla tai lopettamaan toimintansa.

Joka

on tuomittava siten, kuin vakuutusyhtiölaissa on säädetty vakuutusliikkeen luvattomasta harjoittamisesta.

Virallisen syyttäjän on ennen vakuutusliikkeen luvatonta harjoittamista koskevan syytteen nostamista hankittava sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa käsitellessään varattava ministeriölle tilaisuus tulla kuulluksi.

Joka

on tuomittava siten, kuin vakuutusyhtiölaissa on säädetty vakuutusyhtiörikoksesta.

Joka laiminlyö 3§:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa hakea sosiaali- ja terveysministeriön lupaa, on tuomittava siten, kuin vakuutusyhtiölaissa on säädetty vakuutusyhtiörikkomuksesta.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tässä laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut tietää ulkomaisen vakuutusyhtiön tai jonkun muun taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta taikka jonkun henkilön terveydentilasta, on tuomittava siten, kuin vakuutusyhtiölaissa on säädetty vakuutussalaisuuden luvattomasta ilmaisemisesta.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Valtioneuvoston tai sosiaali- ja terveysministeriön tämän lain nojalla antamaan päätökseen tai määräykseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä, kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Valtioneuvoston tai sosiaali- ja terveysministeriön päätös tai määräys, joka on annettu 17§:n 3 momentin, 23 tai 25§:n, 26§:n 1-3 momentin tai 27§:n nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki, jäljempänä uusi laki , tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989. Uudella lailla kumotaan ulkomaisen vakuutuslaitoksen oikeudesta harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa 27 päivänä toukokuuta 1933 annettu laki (175/33), jäljempänä vanha laki , siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ulkomaiseen vakuutusyhtiöön, jolle on ennen uuden lain voimaantuloa myönnetty lupa harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen uutta lakia, jollei jäljempänä tästä laista muuta johdu.

Yhtiöllä, joka on toiminnassa uuden lain voimaan tullessa, on sille vanhan lain nojalla myönnetyn luvan mukainen oikeus vakuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa. Jos syntyy erimielisyyttä luvan sisällöstä, asian ratkaisee valtioneuvosto.

Uuden lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä 6§:ssä säädettyjen vaatimusten mukaiseksi.

Uuden lain tultua voimaan Suomessa toimivan ulkomaisen vakuutusyhtiön tulee:

Yhtiö saa 3§:n 2 ja 3 momentin säännösten estämättä edelleen omistaa ne osakkeet ja osuudet, jotka se sai laillisesti omistaa vanhan lain voimassa ollessa. Jos uuden lain voimaan tullessa yhtiön omistamien osakkeiden tai osuuksien määrä tai määräämisvalta ylittää uudessa laissa säädetyn enimmäismäärän, yhtiön suhteellinen osuus omistettavan yrityksen osakkeista, osuuksista tai määräämisvallasta ei saa nousta uuden lain voimaan tullessa olleesta määrästä. Jos yhtiön osuus on uuden lain voimaantulon jälkeen alentunut, mutta se edelleen ylittää uudessa laissa säädetyn enimmäismäärän, yhtiön suhteellinen omistusosuus ei enää saa nousta näin alentuneesta määrästä. Ministeriö voi hakemuksesta antaa luvan poiketa siitä, mitä edellä tässä momentissa on säädetty.

Kunnes yhtiö on asettanut 13§:ssä säädetyn vakuuden, sellaisena pidetään vanhan lain nojalla Suomen Pankkiin yhtiön tallettamaa rahamäärää.

Ennen uuden lain voimaantuloa alkaneelta tilivuodelta laadittavaan kertomukseen saadaan soveltaa vanhaa lakia.