Laki rakennuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain ( 370/58 ) 10 a§:n 4 momentti ja 10 b§:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (580/77),
muutetaan 7§:n 1 momentti, 10 a§:n 1 momentin johdantokappale ja 3 ja 6 kohta sekä 3 momentti, 10 b§:n 1 momentti, 12, 13 ja 16§, 124 a§:n 5 momentti, 131§:n 2 momentti, 137 a§:n 1 momentti, 138§, 140§:n 1 momentti, 141§:n 2 momentti ja 151§:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 a§:n 1 momentin johdantokappale ja 3 ja 6 kohta sekä 3 momentti mainitussa 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa, 10 b§:n 1 momentti 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa laissa (135/85), 12 ja 13§ 19 päivänä syyskuuta 1969 annetussa laissa (626/69), 16 § 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 124 a§:n 5 momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 137 a§:n 1 momentti ja 140§:n 1 momentti 9 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (929/83), 138§ muutettuna 2 päivänä heinäkuuta 1973 ja 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetuilla laeilla (588/73 ja 245/89), 141§:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (61/85) ja 151§:n 2 momentti mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa, sekä
lisätään 9§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa, uusi 2 ja 3 momentti, 11§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa, uusi 2-4 momentti, lakiin uusi 2 a luku, johon samalla siirretään 13 ja 16§, sekä sanottuun lukuun 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (671/78) kumotun 14§:n sijaan uusi 14§ ja 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81) kumotun 15§:n sijaan uusi 15§, 124 a§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa, uusi 6 momentti ja lakiin uusi 139 a§ seuraavasti:
7 §
Uudisrakennusta ei saa rakentaa ilman lupaa. Sellaisten muutos- ja korjaustoimenpiteiden sekä sellaisten ympäristöön vaikuttavien rakennelmien ja laitosten sijoittamisen luvanvaraisuudesta, joihin ei vaadita rakennuslupaa, säädetään asetuksella.
9 §
Rakennuslautakunnan asiana on valvoa kaavoituksen toteutumista siten, kuin asiasta on erikseen säädetty, sekä kiinnittäen huomiota rakennushankkeen tai muun toimenpiteen laatuun ja laajuuteen, hakijan käytössä olevaan asiantuntemukseen ja muihin rakennusvalvonnan tarpeeseen vaikuttaviin seikkoihin, tarkastaa, että rakentaminen täyttää sille rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on katsottava, että rakentaminen suoritetaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänen asianaan on myös osaltaan huolehtia rakennustyön riittävästä valvonnasta ja tarkastamisesta.
10 a §
Rakennuslautakuntaan voidaan asettaa jaosto tai jaostoja. Lautakunnalle tämän lain mukaan kuuluvista asioista voidaan jaoston ratkaistavaksi lautakunnan johtosäännössä siirtää asiat, jotka koskevat:
rakennusasetuksen mukaan rakennuslautakunnalle kuuluvien lupien myöntämistä ja sille rakennusasetuksen nojalla kuuluvia valvontatehtäviä;
rakennustyön vastaavan työnjohtajan ja vaikeiden rakennustöiden johtajan sekä rakennuslaissa tai -asetuksessa säädetyn erityisalan vastaavan työnjohtajan hyväksymistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja asioita voidaan johtosäännössä siirtää myös rakennuslautakunnan alaisen viranhaltijan ratkaistaviksi. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen tarkastukseen liittyviä asioita voidaan johtosäännössä siirtää muunkin lautakunnan alaisen viranhaltijan ratkaistaviksi.
10 b §
Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten tulee jokaisessa kunnassa olla rakennuslautakunnan alainen rakennustarkastaja. Milloin päävirkainen rakennustarkastaja kunnassa ei ole tarpeen, kunnilla voi olla yhteinen rakennustarkastaja tai rakennustarkastajan virka voi olla yhdistetty kunnan muuhun virkaan. Samoin edellytyksin rakennustarkastajan virka voi erityisestä syystä olla myös sivuvirkainen.
11 §
Rakennusjärjestyksessä annetaan ne paikallisista oloista johtuvat, kuntaa tai sen osaa koskevat määräykset, jotka sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa on säädetty, katsotaan tarpeellisiksi sopivan ja hyödyllisen rakentamisen edistämiseksi sekä kaavoituksen toteuttamisen helpottamiseksi.
Määräykset voivat koskea muun muassa rakennuspaikan suuruutta, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia sekä rakennetun ympäristön hoitoa.
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä rakennusasetuksessa (266/59) säännellyn lupajärjestelmän helpotuksista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
12 §
Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupungin rakennusjärjestys on alistettava ympäristöministeriön ja muun kunnan rakennusjärjestys lääninhallituksen vahvistettavaksi.
2 a luku Rakentamismääräykset
13 §
Ympäristöministeriön asiana on antaa rakennuslakia ja rakennusasetusta täydentäviä, rakennusteknisiä ja vastaavia määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Määräyskokoelmaan voidaan myös ottaa ministeriön muun lain tai asetuksen nojalla antamia ja ministeriön luvalla muidenkin viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita rakentamisesta.
14 §
Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uudisrakentamista ja ne ovat velvoittavia.
Määräyskokoelman ohjeet eivät ole velvoittavia. Muitakin kuin ohjeissa esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, mikäli ne täyttävät rakentamiseen sovellettavien määräysten vaatimukset.
15 §
Rakentamismääräyskokoelman määräyksiä sovelletaan, sen mukaan kuin 2 momentissa säädetään, myös rakennuslupaa vaativiin muutos- ja korjaustoimenpiteisiin. Sama koskee rakennusasetuksessa luvanvaraiseksi tai muutoin rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi säädettyjä muutos- ja korjaustoimenpiteitä.
Muutos- ja korjaustoimenpiteissä on, pitäen lähtökohtana rakennusta ja sen käyttöä ennen luvan hakemista, rakentamismääräyskokoelman määräyksiä sovellettava sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen aiottu käyttötapa vaativat. Kuitenkin on katsottava, ettei rakennuksen käyttäjien turvallisuus vaarannu eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikenny.
16 §
Menettelystä tässä luvussa tarkoitettujen rakentamismääräysten ja muiden viranomaisten rakentamiselle asettamien vaatimusten yhteen sovittamiseksi säädetään asetuksella.
124 a §
Myönnettäessä lupaa kaivamis- ja louhimistyöhön on soveltuvin osin lisäksi noudatettava, mitä maa-aineslain (555/81) 3§:n 2 momentissa, 5, 6, 10-13, 13 a, 16 ja 21§:ssä on säädetty.
Kunnanhallituksen päätösvaltaa muiden kuin maa-ainesten ottamista tarkoittavien toimenpiteiden osalta voidaan johtosäännössä siirtää lautakunnalle.
131 §
Jos tällainen kevyt rakennelma tai pienehkö laitos ei lujuudeltaan, terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia taikka jos se on ympäristöön soveltumaton tai vaaraksi liikenteelle, rakennuslautakunta voi kieltää rakennelman tai laitoksen pystyttämisen, keskeyttää työn taikka määrätä rakennelman tai laitoksen poistettavaksi.
137 a §
Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaansa 5§:n 2 momentissa, 12§:ssä, 38§:n 1 momentissa, 42§:n 3 momentissa, 43§:n 1 momentissa, 123 b§:n 3 momentissa, 123 c§:n 2 momentissa, 123 d§:n 1 momentissa ja 132§:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa lääninhallitukselle.
138 §
Tämän lain taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten perusteella annetusta rakennuslautakunnan päätöksestä, kaupunginhallituksen tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätöksestä ja kunnan viranomaisen kadun tai rakennuskaavatien yleiseen käyttöön luovuttamista koskevasta päätöksestä saa valittaa lääninoikeuteen. Valitusaika on 14 päivää päätöksen tiedoksisaamisesta.
Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja haltijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on valitusoikeus myös kunnalla.
139 a §
Rakennuslautakunnan jaoston tai viranhaltijan päätökseen asiassa, joka 10 a§:n nojalla on siirretty näiden ratkaistavaksi, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia rakennuslautakunnan käsiteltäväksi. Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan, kuin mitä 138§:n 2 momentissa on säädetty valitusoikeudesta. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti asianomaiselle jaostolle tai viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta lautakunnan käsiteltäväksi.
Asia on viipymättä otettava rakennuslautakunnassa käsiteltäväksi.
140 §
Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai viranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhallituksen tai lautakunnan päätös 124 a§:ssä tarkoitetussa asiassa sekä lääninhallituksen päätös rakennusjärjestyksen tai kaavan vahvistamista taikka rakennuskieltoa koskevassa asiassa on annettava julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipanon jälkeen annettava lääninhallituksen päätös, jota tarkoitetaan 5 ja 132§:ssä, sekä 123 b§:n 3 momentissa ja 123 c§:n 2 momentissa tarkoitettu päätös, samoin kuin ympäristöministeriön päätös, joka perustuu tähän lakiin taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu.
141 §
Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös 124§:n 2 momentissa, 131 §:n 2 momentissa, 144 ja 145 a§:ssä tarkoitetusta päätöksestä.
151 §
Asetuksella säädetään myös rakennusrasitteista. Samoin asetuksella säädetään tontin ja rakennuspaikan omistajan velvollisuudesta uudisrakennusta rakennettaessa järjestää tontin ja rakennuspaikan sekä niille tulevien rakennusten käyttötarkoitusta vastaava määrä leikki- ja muita oleskelualueita sekä autojen säilytys- tai pysäköimispaikkoja.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Lääninoikeudessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat valitukset, jotka lain voimaantulon jälkeen kuuluvat rakennuslautakunnan toimivaltaan, ratkaistaan lääninoikeudessa.
Hallituksen esitys 229/88
Laki- ja talousvaliok. miet. 5/89
Suuren valiok. miet. 40/89
Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoYmpäristöministeri Kaj Bärlund