511/1989

Eräistä talonrakennustöistä vuonna 1989 on suoritettava rakennusveroa valtiolle siten, kuin tässä laissa säädetään.

Rakentaminen on veronalaista Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeissa.

Velvollinen suorittamaan rakennusveroa on jokainen, jonka lukuun veronalainen rakentaminen tapahtuu. Milloin verovelvollisia on useita, on kukin vastuussa veron koko määrästä.

Valtio ja sen laitokset ovat vapaat rakennusveron suorittamisesta.

Rakennusveronalaista on seuraavien rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen, jos rakentaminen on aloitettu 1 päivänä heinäkuuta tai sen jälkeen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1989:

Rakennusveronalaista on myös seuraavien rakennusten ja rakennustilojen rakentaminen, jos rakentaminen on aloitettu 1 päivänä heinäkuuta tai sen jälkeen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1989: hotelli, motelli, ravintola ja kerrosalaltaan 5 000 neliömetriä pienempi konttori- ja toimistorakennus.

Edellä 1 momentissa mainittuna lomanviettoon tarkoitettuna rakennuksena ei pidetä omistajan tai hänen palveluksessaan olevien työntekijöiden loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oleskeluun tarkoitettua rakennusta, jos rakentaminen ei käsitä enempää kuin yhden rakennuksen ja saunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala on pienempi kuin 80 neliömetriä.

Jos veronalaisen rakennustilan pinta-alan osuus on vähemmän kuin neljännes rakennuksen tai rakennettavan tai peruskorjattavan rakennustilan huoneistoalasta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan pinta-alan osuus koko rakennuksesta tai rakennettavasta tai peruskorjattavasta rakennustilasta on neljännes tai enemmän, katsotaan veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka käsittää 3§:n 1 ja 2 momentissa mainittuja rakennustiloja. Jos veronalaisen rakennustilan huoneistoala on 1 000 neliömetriä tai enemmän, katsotaan rakentaminen pinta-alaosuuksista riippumatta kuitenkin veronalaiseksi.

Edellä 3§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rakentaminen ei ole veronalaista, jos rakennuksen tai rakennustilan kokonaiskerrosala mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitettua rakennusta lukuun ottamatta on enintään 200 neliömetriä tai, jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollista ja rakennuskustannukset ovat enintään 200 000 markkaa.

Rakentaminen ei ole tämän lain mukaan veronalaista, jos sen osalta suoritettava vero perustuu ennen lain voimaan tuloa voimassa olleeseen investointiveron kantamisesta annettuun valtioneuvoston päätökseen.

Jos 3§:ssä tarkoitettu rakennus otetaan verovelvolliselta pakkolunastuksin tai muulla siihen rinnastettavalla menettelyllä, tai vapaaehtoisesti luovutetaan sellaiseen tarkoitukseen, johon vastaanottaja edellä mainitulla menettelyllä on oikeutettu sen lunastamaan, tai jos rakennus tai rakennustila tuhoutuu, ei vastaava sijaan tapahtuva rakentaminen ole veronalaista rakentamista.

Rakennusveron määrä on 40 prosenttia rakennuskustannuksista.

Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sellaisia menoja, jotka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/68) säännösten mukaan vähennetään veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin rakennuksen hankintamenoina. Rakennusveroa mahdollisine korotuksineen ja lisäyksineen ei pidetä hankintamenona.

Rakentamisella tarkoitetaan tässä laissa sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin rakennuslain (370/58) säännösten mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa.

Kokonaiskerrosalalla tarkoitetaan kerrosten ja kellarikerroksen yhteenlaskettua määrää lisättynä ullakolla olevien tilojen muodostamalla kerrosalalla.

Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät erityiset seikat muuta osoita, kun mahdollisia kaivuutöitä lukuun ottamatta rakennuksen tai rakennelman perustustyöt on aloitettu.

Espoon, Helsingin tai Vantaan verovirasto voi hakemuksesta antaa sitovan ennakkotiedon siitä, onko vahvistettujen rakennuspiirustusten mukainen veropiirin alueella tapahtuva rakentaminen veronalaista.

Joka rakennuttaa tai omaan lukuunsa rakentaa sellaisia rakennuksia tai rakennustiloja, joiden rakentaminen on tämän lain mukaan veronalaista, on velvollinen antamaan verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen veroilmoituksen sen veropiirin verovirastolle, jonka alueella rakennuspaikka sijaitsee.

Veroilmoitus on annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun rakentamiseen ryhdyttiin.

Veroviraston on viipymättä määrättävä ja maksuunpantava rakennusvero.

Milloin veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei ole annettu säädetyssä ajassa, veroa on korotettava enintään 25 prosentilla ja sille on laskettava 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyön aloittamista lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta asetettavaan maksupäivään saakka.

Vero määrätään täysin kymmenin markoin jättämällä yli menevä määrä lukuun ottamatta.

Rakennustyön valmistuttua verovelvollisen on verohallituksen vahvistamalla lomakkeella annettava asianomaiselle verovirastolle selvitys rakennuskustannusten lopullisesta määrästä ( veronselvitys ).

Rakennustyön on katsottava valmistuneen, kun sen käsittämät rakennukset tai rakennustilat ovat pääasiallisilta osiltaan valmistuneet käyttötarkoitukseensa.

Jos rakennuskustannusten lopullinen määrä ylittää veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrän vähintään 20 prosentilla, veroviraston on oikaistava verotusta ja määrättävä verovelvollisen suoritettavaksi kustannusten erotusta vastaava vero ja sille 20 prosentin suuruista vuotuista veronlisäystä vastaava korko rakennustyöhön ryhtymistä lähinnä seuraavan vuosineljänneksen alusta lukien asetettavaan maksupäivään saakka.

Jos veron määräämisen perusteena käytettyjen rakennuskustannusten määrä ylittää rakennuskustannusten lopullisen määrän vähintään 10 prosentilla, verotusta on oikaistava ja verovelvolliselle maksettava takaisin kustannusten erotusta vastaava vero ja sille korkoa veron suorittamispäivästä lukien siten, kuin palautettavalle verolle maksettavasta korosta veronkantolain (611/78) nojalla säädetään.

Veroviraston on arvioitava rakennuskustannusten määrä, jos verovelvollinen kehotuksesta huolimatta laiminlyö veroilmoituksen tai veronselvityksen antamisen tai antaa ne niin puutteellisina, ettei niitä oikaistunakaan voida panna verotuksen perusteeksi.

Jos veroilmoituksessa ilmoitettua rakennuskustannusten määrää rakennustilavuuden, rakennustavan tai rakennusten laadun huomioon ottaen on pidettävä ilmeisesti liian pienenä, verovirastolla on, sen jälkeen kun verovelvolliselle on varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, oikeus vahvistaa rakennuskustannusten määrä arvion mukaan.

Verovelvollisen tulee järjestää kirjanpitonsa sellaiseksi tai muutoin pitää sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan selville veronalaisen rakennustoiminnan rakennuskustannukset.

Verovelvollisella ja Uudenmaan lääninverovirastolla on oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun veroviraston päätökseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta Uudenmaan lääninoikeudelta. Lääninoikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisesti.

Haettaessa muutosta lääninoikeuden päätökseen valtion puhevaltaa käyttää verohallitus.

Tässä laissa tarkoitettu rakennusvero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä eränä Uudenmaan lääninverovirastolle. Milloin maksua ei määräaikana ole suoritettu, on verolle ja veronkorotukselle suoritettava veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa (145/76) säädetyt viivästysseuraamukset. Rakennusveron kannossa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa ja sen nojalla sekä verotuslaissa (482/58) ja sen nojalla on veronkannosta säädetty.

Jokaisen on Espoon, Helsingin ja Vantaan veroviraston kehotuksesta annettava sellaisia rakennusveron määräämisessä tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungin alueella tapahtuvaa rakentamista varten rakennusluvan myöntävän viranomaisen on heti lain voimaantulon jälkeen lähetettävä asianomaiselle verovirastolle tiedot sellaisista ennen lain voimaantuloa annetuista rakennuslupapäätöksistä, joissa tarkoitettua rakentamista sanotun viranomaisen merkintöjen mukaan ei 1 päivään heinäkuuta 1989 mennessä ollut aloitettu. Lain voimassaolon aikana annetuista vastaavista rakennuslupapäätöksistä on rakennusluvan myöntävän viranomaisen lähetettävä tiedot verovirastolle.

Rakentamista valvovan viranomaisen on Espoon, Helsingin ja Vantaan veroviraston pyynnöstä suoritettava tämän lain soveltamisessa tarpeellisia katselmuksia sekä annettava asiassa selvityksiä ja lausuntoja.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että rakennusverosta vapauduttaisiin, on verotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

Jos verovelvollinen sen vuoksi, että hän on jättänyt antamatta veroilmoituksen tai veronselvityksen taikka sen vuoksi, että hän on antanut ne puutteellisina tai virheellisinä, on jäänyt kokonaan tai osaksi verottamatta, on hänen suoritettavakseen määrättävä se vero, mikä on jäänyt maksuunpanematta. Veroa voidaan tällöin korottaa enintään kaksinkertaiseksi ja sille on laskettava 13§:n 1 momentissa tarkoitettu veronlisäystä vastaava korko. Veroa ei kuitenkaan ole verovelvolliselle määrättävä myöhemmin kuin vuoden 1992 aikana.

Tämän lain mukaisessa verotusmenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin myös, mitä verotuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä on säädetty ilmoittamisvelvollisuudesta, liike- ja muiden asiakirjain tarkastuksesta, virka-avusta ja salassapitovelvollisuudesta.

Tässä laissa tarkoitettu rakennusvero, veronkorotus ja veronlisäystä vastaava korko eivät ole vähennyskelpoisia valtion- ja kunnallisverotuksessa.

Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta erityisen painavista syistä joko kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen suorittamasta rakennusveroa tietystä rakennustyöstä.

Jos veron periminen olisi kohtuutonta, valtiovarainministeriö voi hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen suorittamasta veroa ja sille määrättyä korotusta tai lisäystä, tai jos ne on suoritettu, määrätä ne verovelvolliselle palautettavaksi.

Jos verovelvollinen on keskeyttänyt aloittamansa rakentamisen vähintään tämän lain voimassaoloajaksi, verohallitus alentaa määräämillään ehdoilla hakemuksesta toimitetun verotuksen enintään sellaiseen määrään, että se vastaa ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen rakentamiskustannuksista menevää rakennusveroa. Erityisistä syistä verohallitus voi hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä.

Rakennusveron määräämisen ja maksuunpanon yleinen johto kuuluu verohallitukselle.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1989. Lakia sovelletaan 3§:n 1 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen, joka on aloitettu 1 päivänä heinäkuuta 1989 tai sen jälkeen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1989 sekä 3§:n 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen, joka on aloitettu 1 päivänä heinäkuuta 1989 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1989.

Valtiovarainministeriön investointiverolain 25§:n nojalla ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 antama päätös koskee siinä tarkoitettua rakentamista myös rakennusveron osalta, jos rakentamiseen on ryhdytty vasta tämän lain voimassa ollessa ja rakentaminen on tämän lain mukaan veronalaista.