1064/1989

Helsingin yliopistollinen keskussairaala toimii erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitettuna yliopistollisena sairaalana siten kuin tässä laissa säädetään.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tehtävänä on:

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin sairaanhoitopiirin sekä Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulee erikseen sopia 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta. Jollei sopimukseen päästä, voi valtioneuvosto ratkaista sopimusriidan ja ottaen tasapuolisesti huomioon sairaanhoitopiirien ja yliopiston edut antaa tarpeelliset määräykset palvelujen järjestämisestä.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto voi Ahvenanmaan maakunnan keskussairaalan ylläpitäjän kanssa sopia tämän lain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

Sairaalan 1 momentin 1-3 kohdassa säädetyistä tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/82) 4§:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan omistaa ja sitä hallitsee kuntainliitto, jonka jäseninä ovat Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat ja Helsingin kaupunki.

Päätösvaltaa kuntainliitossa käyttää liittovaltuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäseniä ja varajäseniä siten kuin erikoissairaanhoitolain 16§:ssä säädetään.

Jäsenten äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy erikoissairaanhoitolain 17§:n mukaisesti. Äänien enimmäisäänimäärää koskevaa rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta.

Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä liittovaltuustoon kaksi jäsentä sekä molemmille henkilökohtainen varajäsen. Yliopiston edustajien äänimäärä liittovaltuustossa on 10 prosenttia kuntien liittovaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liittohallitusta valittaessa.

Kuntainliiton hallintoa hoitaa liittohallitus.

Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä liittohallitukseen kaksi jäsentä. Näihin jäseniin ei sovelleta kunnallislain 122§:n 4 momentin eikä 123§:n säännöksiä.

Liittohallituksessa on ruotsinkielinen jaosto ruotsin kielellä järjestettävää erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta koskevien asioiden käsittelyä varten. Jaoston kokoonpanosta ja tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 21§:n 3 momentissa säädetään.

Kuntainliittoon sovelletaan erikoissairaanhoitolain 1, 4 ja 5§:n lisäksi jäljempänä tässä laissa mainittuja erikoissairaanhoitolain ja erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta annetun lain (1063/89) säännöksiä.

Kuntainliittoon sovelletaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin kunnallislain säännöksiä.

Kuntainliitolla on oltava erikoissairaanhoitolain 23§:ssä tarkoitettu johtosääntö. Lisäksi kuntainliittoon on sovellettava erikoissairaanhoitolain 23§:n 3 momentin säännöstä liittohallituksen alaisesta johtoryhmästä.

Liittovaltuuston on vuosittain laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 7§:ssä tarkoitettu toteuttamissuunnitelma tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta.

Kuntainliitolle suoritetaan vahvistetun toteuttamissuunnitelman mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain sekä erikoissairaanhoitolain 47§:n 1 ja 3 momentin mukainen valtionosuus.

Jollei kuntainliitto ole sisällyttänyt toteuttamissuunnitelmaansa sille tämän lain 2§:n mukaan kuuluvia tehtäviä, voidaan toteuttamissuunnitelma jättää kokonaan vahvistamatta.

Erillisenä kuntainliittona toimivan Lastenlinnan sairaalan kuntainliiton on osaltaan laadittava 1 momentissa tarkoitettu toteuttamissuunnitelma, joka alistetaan lääninhallituksen vahvistettavaksi osana 1 momentissa tarkoitettua Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toteuttamissuunnitelmaa. Valtionosuus kuntainliitolle suoritetaan 2 momentin mukaisesti.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toimintayksiköitä käytetään ensisijaisesti 2§:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvien sairaanhoitopalvelujen järjestämiseen.

Henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä, jollei asetuksella ole toisin säädetty. Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin sairaanhoitopiiri antavat tarvittaessa oman väestönsä osalta yleiset ohjeet lääkärin antaman lähetteen hyväksymisestä sairaalaan ottamisen perusteeksi.

Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on kuitenkin aina annettava sairaanhoitoa 1 ja 2 momentin säännösten estämättä ellei 2§:n 2 momentissa tarkoitetusta sopimuksesta potilaan terveydentila huomioon ottaen muuta johdu.

Sairaalassa annettavan sairaanhoidon johdosta ja valvonnasta, sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta, potilaan hoidosta sekä tartuntatautien vastustamistyön ja mielenterveystyön järjestämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 32§:ssä, 33§:n 1 ja 2 momentissa sekä 34§:ssä on säädetty.

Sairaalassa on turvattava potilaalle sairaanhoito hänen äidinkielellään, suomen tai ruotsin kielellä.

Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on sairaalan huolehdittava potilaan kuljetuksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaalassa tai toimintayksikössä tai näiden alueella olevassa terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten.

Tässä laissa tarkoitetuista erikoissairaanhoidon palveluista perittävistä maksuista on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 8 luvussa on säädetty. Mainitun lain 39§:ssä tarkoitetuista maksuista päättää kuitenkin liittohallitus, jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty liittohallituksen alaiselle viranhaltijalle.

Kuntainliiton antaessa erikoissairaanhoidon palveluja muille kuin Uudenmaan tai Helsingin sairaanhoitopiiristä oleville potilaille suoritetaan korvauksia erikoissairaanhoitolain 9 luvun mukaisesti.

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin erikoissairaanhoitolain 10 lukua.

Kuntainliitossa on ylilääkäritoimikunta. Ylilääkäritoimikunnassa on johtava lääkäri puheenjohtajana ja hänen varamiehensä varapuheenjohtajana sekä jäseninä liittovaltuuston päätöksen mukaan 7-15 liittovaltuuston toimikaudekseen valitsemaa ylilääkäriä, joista liittohallitus yliopistoa kuultuaan tekee esityksen. Ylilääkäritoimikunnan jäsenistä tulee vähintään puolet olla yliopiston viranhaltijoita.

Ylilääkäritoimikunnan tehtävänä on ottaa sairaalan lääkärit ja tutkimushenkilökunta, jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty viranhaltijalle. Hallintoylilääkärin ottaa kuitenkin liittohallitus. Yliopiston viranhaltijoiden toimimisesta sairaalan viranhaltijoina säädetään 13§:ssä.

Ylilääkäritoimikunta käsittelee Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoa, opetusta ja tutkimusta koskevia asioita.

Liittohallituksella on oikeus siirtää ylilääkäritoimikunnan ratkaisema asia liittohallituksen käsiteltäväksi. Liittohallitus voi tällöin kumota ylilääkäritoimikunnan päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Ylilääkäritoimikuntaan sovelletaan muutoin lautakuntaa koskevia kunnallislain säännöksiä.

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa toimivan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorit voivat toimia kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla sairaalan ylilääkärin sivuviran tai -toimen haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla toimia sairaalan lääkärin tai muun sivuviran tai -toimen haltijana sen mukaan kuin liittohallitus ylilääkäritoimikunnan esityksessä tarkemmin määrää.

Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin tehtävien hoitoon tai jos liittohallitus katsoo siihen olevan erityistä syytä, liittohallitus voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professorin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apulaisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla on vähintään dosentin pätevyys. Sairaalan ylilääkärinä voi toimia myös muu liittohallituksen valitsema ylilääkäri kuin yliopiston viranhaltija.

Mitä 1 momentissa on säädetty yliopiston muista opettajista koskee soveltuvin osin muun korkeakoulun professorien ja muiden opettajien toimimista sairaalan sivuviran haltijana.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan lääkäreinä tai muina viranhaltijoina sovitaan kuntainliiton ja Helsingin yliopiston kesken erikseen. Samoin erikseen sovitaan muun korkeakoulun professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan viranhaltijoina.

Jolleivät sopijapuolet pääse sopimukseen 1 momentissa tarkoitetuista asioista, ratkaisee asian valtioneuvosto.

Sairaanhoitopiirien maksuosuudet kuntainliiton menoihin sekä vastuu kuntainliiton varoista ja veloista määräytyy sen mukaan mitä erikoissairaanhoitolain 50-54§:ssä säädetään sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkuntien osuuksista ja vastuusta.

Tämän lain 2§:n 2 momentissa tarkoitetun sopimusmenettelyn toteuttamiseksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävän kuntainliiton ja Helsingin yliopiston on perustettava erillinen neuvottelukunta.

Helsingin yliopistollinen keskussairaalaliitto muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi kuntainliitoksi lain voimaan tullessa. Samalla Helsingin yliopistollinen keskussairaala siirtyy tässä laissa tarkoitetun kuntainliiton omistukseen ja hallintaan.

Kuntakohtainen sairaansijajako kuntien osuuksien perusteena tässä laissa tarkoitetussa sairaalassa lakkaa tämän lain voimaantullessa.

Tässä laissa tarkoitetun kuntainliiton velvollisuudesta suorittaa kunnille korvauksia kuntainliitolle siirtyvästä käyttöomaisuudesta noudatetaan soveltuvin osin erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta annetun lain 12-17§:ää.

Erikoissairaanhoitolain 56-58§:ää ja erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta annetun lain 22 ja 23§:ää noudatetaan soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettuun toimintaan.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.