1063/1989

Joulukuun 1 päivänä 1989 annettu erikoissairaanhoitolaki (1062/89) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sillä kumotaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä lokakuuta 1965 annettu laki (561/65), yliopistollisista keskussairaaloista 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettu laki (244/81), eräiden sairaaloiden käyttämisestä lääkärikoulutukseen 11 päivänä kesäkuuta 1965 annettu laki (322/65), sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä eräissä tapauksissa 13 päivänä tammikuuta 1978 annettu laki (30/78) ja eräistä lääkintölaitoksen maksujen, korvausten ja palkkioiden yleisistä perusteista 30 päivänä joulukuuta 1960 annettu laki (547/60) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mielisairaslain (187/52) 2-6 ja 8§, 9§:n 2 momentti, 15, 16, 18, 22, 40, 43, 48-51 ja 55§, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 48§ 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (694/82), 3 a§ 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (575/85), 4-6 ja 8§, 9§:n 2 momentti ja 40§ 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (521/77), 15 ja 50§ 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (601/75), 16§ muutettuna mainitulla 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetulla lailla (935/80), 18§ muutettuna mainituilla 23 päivänä kesäkuuta 1977 ja 17 päivänä syyskuuta 1982 annetuilla laeilla sekä 4 päivänä tammikuuta 1980 ja 29 päivänä joulukuuta 1983 annetuilla laeilla (5/80 ja 1145/83), 43§ 14 päivänä kesäkuuta 1985 ja 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetuissa laeissa (477/85 ja 298/88) sekä 49§ mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa.

Ennen erikoissairaanhoitolain voimaantuloa voidaan ryhtyä mainitun lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Valtioneuvoston määrättyä erikoissairaanhoitolain 7§:ssä tarkoitetut sairaanhoitopiirien alueet kunkin piirin kuntien edustajainkokouksessa päätetään sairaanhoitopiirin kuntainliiton perustamisesta. Edustajainkokouksen kutsuu ensimmäisellä kerralla koolle lääninhallitus ja sen määräämä henkilö johtaa edustajainkokouksessa puhetta, kunnes edustajainkokoukselle on valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Kuntien edustajien lukumäärästä ja äänimäärästä edustajainkokouksessa on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 16 ja 17§:ssä jäsenkunnan valittavien liittovaltuuston jäsenten lukumäärästä ja äänimääristä liittovaltuustossa säädetään.

Mitä 1 momentissa on säädetty edustajainkokouksesta, ei sovelleta Helsingin sairaanhoitopiirissä eikä niissä sairaanhoitopiireissä, joissa sairaanhoitopiirin kuntainliitto on muodostettu sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain nojalla. Sanotut kuntainliitot muodostetaan tässä laissa tarkoitetuiksi sairaanhoitopiirin kuntainliitoiksi perussääntöä muuttamalla. Päätöksentekoon asiassa osallistuvat vain sairaanhoitopiiriin määrätyistä kunnista olevat liittovaltuuston jäsenet. Heidän äänimäärästään asiasta päätettäessä on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 17§:ssä säädetään. Sanottuihin kuntainliittoihin sovelletaan muutoin, mitä sairaanhoitopiirin kuntainliitosta säädetään, jollei tässä laissa erikseen toisin säädetä.

Mitä tässä laissa on säädetty sairaanhoitopiirin kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa Helsingin sairaanhoitopiiriin.

Kuntien edustajainkokous on kutsuttava ensi kerran koolle viimeistään maaliskuuksi 1990. Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on perustettava ja perussääntö alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi viimeistään 30 päivänä syyskuuta 1990.

Sairaanhoitopiirin kuntainliitto perustetaan ja sen perussääntö hyväksytään ilman, että sen perustamisesta valmistetaan tai hyväksytään kunnallislain (953/76) 118§:ssä tarkoitettu suunnitelma.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on ryhdyttävä tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi 15 päivänä marraskuuta 1990.

Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (677/82) tarkoitetun toteuttamissuunnitelman vahvistamista sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta ennakolta ratkaista, mistä sairaanhoitopiirin kuntainliiton keskushallinnon henkilökunnasta aiheutuvat käyttökustannukset tullaan hyväksymään valtionosuuteen oikeuttaviksi. Päätöstä on sitovana noudatettava käsiteltäessä aikanaan valtionosuuden suorittamista koskevaa asiaa.

Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevat kuntainliittojen ylläpitämät kunnallisista yleissairaaloista annetussa laissa tarkoitetut sairaalat sekä mielisairaslaissa tarkoitetut kunnalliset sairaalat, mielenterveystoimistot ja muut toimintayksiköt siirtyvät varoineen ja velkoineen sairaanhoitopiirin kuntainliiton omistukseen ja hallintaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Lastenlinnan sairaalasta säädetään erikseen.

Vastaavasti yliopistollisista keskussairaaloista annetussa laissa tarkoitetut yliopistolliset keskussairaalat siirtyvät sairaanhoitopiirin kuntainliiton omistukseen ja hallintaan 1 päivästä tammikuuta 1991.

Siitä poiketen mitä 1 momentissa on säädetty, valtioneuvosto voi päättää aluesairaalan tai paikallissairaalan kuntainliiton esityksestä sairaalan tai sen osan siirtämisestä terveyskeskuksen toiminnassa käytettäväksi. Kuntainliiton on tehtävä edellä tarkoitettua järjestelyä koskeva esitys vuoden 1990 loppuun mennessä.

Mitä 5§:n 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta kuntainliiton rahoitusomaisuuteen eikä sellaiseen käyttöomaisuuteen ja siihen kohdistuviin velkoihin, jota ei ole pidettävä tarpeellisena sairaalan tai toimintayksikön toimintaa varten. Mitä rahoitusomaisuudesta on säädetty, koskee myös kuntainliiton velkavastuuta.

Jollei omaisuuden selvityksessä voida sopia siitä, mikä osa purettavan kuntainliiton omaisuudesta kuuluu 1 momentissa tarkoitettuun käyttöomaisuuteen, päättää asiasta sairaanhoitopiirin kuntainliiton hakemuksesta lääkintöhallitus.

Aluesairaala, mielisairaala tai muu kunnallinen sairaala, jonka toiminta-alue kuuluu tämän lain voimaan tullessa useampaan kuin yhteen sairaanhoitopiiriin, voidaan sen estämättä, mitä 5§:ssä säädetään, valtioneuvoston päätöksellä muodostaa kahden tai useamman sairaanhoitopiirin kuntainliiton erikoissairaanhoitolain 13§:ssä tarkoitetuksi yhteiseksi sairaalaksi tai erilliseksi toimintayksiköksi. Tätä koskevan hakemuksen valtioneuvostolle voi tehdä asianomaista sairaalaa ylläpitävä kuntainliitto taikka jokin niistä sairaanhoitopiirin kuntainliitoista tai tällaisen kuntainliiton jäsenkunta, joka tulisi olemaan osallisena yhteisessä sairaalassa tai toimintayksikössä. Hakemus on tehtävä vuoden 1990 loppuun mennessä.

Valtioneuvosto voi tarvittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitettua yhtä tai useampaa sairaalaa tai toimintayksikköä varten on asetettava yhteisjohtokunta, sekä määrätä sen kokoonpanosta ja siitä, kuinka monta jäsentä kukin sairaanhoitopiiri valitsee yhteisjohtokuntaan.

Jos sairaalan tai toimintayksikön rakentaminen, laajentaminen, peruskorjaus tai perushankinta on erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa kesken tai jos mainittuja hankkeita koskeva toteuttamisohjelma on hyväksytty ennen lain voimaantuloa, siirtyy hanke asianomaisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton loppuun suoritettavaksi. Kuntainliiton jäsenkuntien maksuosuudet tällaisesta hankkeesta aiheutuviin pääomamenoihin määrätään niin kuin kuntainliitto olisi toteuttanut hankkeen erikoissairaanhoitolain voimassa ollessa. Tällöin otetaan huomioon myös ne pääomamenot, jotka ovat aiheutuneet ennen kuin hanke siirtyi sairaanhoitopiirin kuntainliiton loppuunsuoritettavaksi. Kunnilta hankkeen pääomamenoihin perityt maksuosuudet katsotaan ennakoiksi määrättäessä jäsenkuntien lopullisia maksuosuuksia.

Siltä osin kuin hanke kohdistuu 7§:ssä tarkoitettuun yhteiseen sairaalaan tai toimintayksikköön, 1 momentin mukaiset pääomamenot jaetaan yhteistoimintaan osallistuvien sairaanhoitopiirin kuntainliittojen kesken niin kuin erikoissairaanhoitolain 13§:n nojalla on sovittu tai määrätty. Tällöin asianomaisen kuntainliiton jäsenkunnilta perittävät maksuosuudet katsotaan kuntainliiton suorittamaksi ennakoksi. Kunkin kuntainliiton osalle tuleviin pääomamenoihin sovelletaan, mitä 1 momentissa on säädetty.

Edellä 5§:n 1 ja 2 momentissa ja 8§:n 1 momentissa tarkoitetun sairaalan tai toimintayksikön toiminnasta ennen 1 päivää tammikuuta 1991 aiheutuneisiin käyttökustannuksiin suoritetaan valtionosuus aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Kuntainliitto, jonka toiminta erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa päättyy sen johdosta, että sen sairaalat tai toimintayksiköt 5§:n nojalla siirtyvät sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, on purettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kuntainliitolle mahdollisesti jäävät varat, joita ei tarvita sen vastattaviksi ehkä jäävien sitoumusten täyttämiseen, on jaettava jäsenkunnille kuntainliiton perussäännössä määrättyjen kuntien osuuksien mukaan.

Mikäli kuntainliiton purkamista ei ole kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta saatettu loppuun, tehtävästä huolehtii se sairaanhoitopiirin kuntainliitto, jolle purettavan kuntainliiton laitokset ovat siirtyneet.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kuntainliitosta ja sen purkamisesta, sovelletaan myös yliopistolliseen keskussairaalaliittoon.

Kuntakohtainen sairaansijajako kuntien osuuksien perusteena lakkaa 5§:n 1 ja 2 momentissa sekä 7§:ssä tarkoitettujen sairaaloiden ja toimintayksiköiden osalta erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on, jollei kuntainliiton ja kunnan välillä muusta sovita, suoritettava kunnille korvaus niiden erikoissairaanhoitolain voimaantuloajankohdan mukaisesta osuudesta sairaanhoitopiirin kuntainliitolle siirtyvästä käyttöomaisuudesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös 2§:n 3 momentissa tarkoitettuun sairaanhoitopiirin kuntainliittoon, ei kuitenkaan siltä osin kuin kuntakohtaisesta sairaansijajaosta on asianomaisessa sairaanhoitopiirin kuntainliitossa jo aikaisemmin luovuttu. Jos edellä tarkoitettu kuntakohtaisesta sairaansijajaosta luopumiseen liittyvä menettely on kesken erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa, sen loppuun saattamiseen sovelletaan 1§:ssä kumottuja säännöksiä.

Jollei asiasta ole toisin sovittu edellä 12§:ssä tarkoitetun korvauksen määrittelemiseksi valtioneuvosto vahvistaa kohtuullisen kunnan osuuden sairaansijan jälleenhankinta-arvosta erikoissairaanhoitolain voimaantuloajankohtana kunnallisista yleissairaaloista ja yliopistollisista keskussairaaloista annetuissa laeissa sekä mielisairaslaissa tarkoitettujen sairaaloiden sairaansijan osalta.

Edellä 13§:ssä tarkoitettua sairaansijan jälleenhankinta-arvoa tarkistetaan neljän prosentin arvonvähennyksellä kultakin kalenterivuodelta tai sen osalta, jonka sairaansija on ollut käytössä erikoissairaanhoitolain voimaantuloa edeltäneen vuoden loppuun mennessä.

Jos sairaalassa tai sen osassa on sairaansijan käyttöönoton jälkeen suoritettu täydellinen peruskorjaus, laajennus tai rakenteellinen uudelleenjärjestäminen, sairaansijan jälleenhankinta-arvo on 60 prosenttia 13§:n nojalla vahvistetusta määrästä. Edellä 1 momentissa tarkoitetut arvonvähennykset lasketaan tällöin vain uuden käyttöönoton jälkeiseltä ajalta.

Erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa käytössä olevan sairaansijan arvona pidetään käyttöönottoajankohdasta riippumatta kuitenkin vähintään 20 prosenttia 13§:n nojalla vahvistetusta jälleenhankinta-arvosta.

Edellä 8§:ssä tarkoitettujen hankkeiden uusiin sairaansijoihin ja yliopiston varaamiin sairaansijoihin ei sovelleta 12-14§:n säännöksiä.

Korvaukset, jotka sairaanhoitopiirin kuntainliitto on velvollinen suorittamaan kunnille, jäävät kuntainliitolle lainana.

Laina suoritetaan 10 vuoden aikana erikoissairaanhoitolain voimaantulovuotta seuraavan vuoden alusta luettuna yhtä suurina vuotuiserinä. Vuotuiserän suuruus, lainalle maksettava korko mukaan luettuna, on 15 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja vuotuiseriä ei kuitenkaan suoriteta toiseen sairaanhoitopiiriin kuuluvalle kunnalle sairaansijoista, joita se 18§:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaan edelleen käyttää. Käytön päättyessä pidätetyt vuotuiserät suoritetaan.

Edellä 16§:n 2 momentissa tarkoitettujen vuotuiserien suorittamiseksi tarvittava määrä jaetaan vuosittain sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkuntien vastattavaksi siinä suhteessa, missä jäsenkuntien asukkaat ovat edellisen kalenterivuoden aikana käyttäneet niitä kuntainliiton toimintayksiköitä, joiden osalta korvauksia suoritetaan. Käyttöä määrättäessä rinnastetaan kaksi käyntikertaa yhteen hoitopäivään.

Siltä osin kuin korvaukset aiheutuvat 7§:ssä tarkoitetusta yhteisestä sairaalasta tai toimintayksiköstä, vuotuiserien suorittamiseksi tarvittava määrä jaetaan yhteistoimintaan osallistuvien sairaanhoitopiirin kuntainliittojen kesken niin kuin erikoissairaanhoitolain 13§:n nojalla on sovittu tai määrätty. Tällöin kunkin kuntainliiton osalle tulevaan määrään sovelletaan, mitä 1 momentissa on säädetty.

Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on velvollinen tekemään sopimuksen sairaanhoidon järjestämisestä sellaisen sairaanhoitopiiriin kuulumattoman kunnan kanssa, joka on erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa tai sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjärjestämisestä annetun lain (30/78) mukaisesti on sairaanhoitopiiriä muodostettaessa ollut jäsenenä kuntainliitolle 5§:n nojalla siirtynyttä sairaalaa tai toimintayksikköä ylläpitäneessä kuntainliitossa, mikäli asianomainen kunta sitä vaatii. Kunnan on tehtävä esitys asiasta sairaanhoitopiirin kuntainliitolle vuoden 1990 loppuun mennessä.

Sopimus on tehtävä kunnan esittämäksi ajaksi ja sen esittämässä laajuudessa, kuitenkin enintään 10 vuodeksi ja enintään siinä laajuudessa kuin kunnalla oli oikeus käyttää asianomaista sairaalaa erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa.

Sopimuksen nojalla annetusta sairaanhoidosta kunta on velvollinen suorittamaan korvauksen sairaanhoitopiirin kuntainliitolle erikoissairaanhoitolain 43§:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan kuitenkin niin, että korvausta laskettaessa edellisen vuoden käyttömenoihin lisätään 13 prosentin sijasta 5 prosenttia.

Mitä edellä on säädetty, ei sovelleta 7§:ssä tarkoitettuun yhteiseen sairaalaan tai toimintayksikköön niiden kuntien osalta, jotka kuuluvat yhteistoiminnassa osallisina olevien sairaanhoitopiirien kuntainliittoihin.

Edellä 18§:ssä tarkoitetun sopimuksen päätyttyä noudatetaan yhteistoiminnassa, mitä erikoissairaanhoitolain 14§:ssä on säädetty.

Jos kuntainliiton sairaala tai toimintayksikkö 5§:n nojalla siirtyy tässä laissa tarkoitetun sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, saadaan ensin mainitun kuntainliiton liittovaltuuston tai liittohallituksen päätökseen, joka on tehty tämän lain antamisen ja erikoissairaanhoitolain voimaantulon välisenä aikana, hakea muutosta myös sillä perusteella, että päätös on ristiriidassa viimeksi mainitun lain tai tämän lain säännösten kanssa taikka että päätös koskee asiaa, jonka ratkaisemisen on katsottava kuuluvan sairaanhoitopiirin kuntainliiton viranomaisille.

Määrättäessä valtionosuutta ja jäsenkuntien maksuosuuksia sairaanhoitopiirin kuntainliiton menoihin vuodelta 1991 otetaan huomioon myös kustannukset, jotka ovat aiheutuneet 3§:ssä tarkoitetun kuntien edustajainkokouksen ja sairaanhoitopiirin kuntainliiton toiminnasta ennen vuotta 1991.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta 2§:n 3 momentissa tarkoitettuihin sairaanhoitopiirin kuntainliittoihin.

Sairaanhoitopiirin kuntainliitolle siirtyvän sairaalan tai toimintayksikön henkilökunnan aseman ja eläkkeiden järjestämisestä on säädetty henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi annetussa laissa (234/78). Mitä sanotun lain 6§:ssä on säädetty luovuttavan kunnan tai kuntainliiton velvollisuudesta suorittaa vastaanottavalle kunnalle tai kuntainliitolle korvauksia, ei kuitenkaan sovelleta.

Yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 12§:ssä tarkoitetut sivuvirkojen haltijat siirretään antamansa suostumuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntainliiton vastaavaan sivuvirkaan.

Mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 24§:ssä on säädetty, ei sovelleta tässä laissa säädettyihin luovutuksiin.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.