1010/1989

Valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevia henkilötietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa on sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, noudatettava tätä lakia.

Mitä tämän lain 4§:n 2 ja 3 momentissa, 5-8, 10 ja 11§:ssä on säädetty, koskee soveltuvin osin myös eduskunnan virkamiesten, Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijoiden sekä kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilötietojen keräämistä, tallettamista, käyttämistä ja luovuttamista.

Jokainen valtion virasto ja laitos on velvollinen henkilöstön valintaa, palvelussuhteeseen perustuvien etuuksien ja velvollisuuksien määräämistä ja muiden henkilöstöasioiden hoitamista varten pitämään palveluksessaan olevista virkamiehistä ja työntekijöistä nimikirjaa.

Ministeriö voi määrätä, että tietyn sen hallinnonalan viraston tai laitoksen palveluksessa olevista virkamiehistä ja työntekijöistä pidetään nimikirjaa ministeriössä tai jossakin muussa hallinnonalan virastossa tai laitoksessa.

Nimikirjaa ei tarvitse pitää, jos virasto tai laitos niin päättää:

Asetuksella voidaan säätää, että työllisyyslaissa (275/87) tarkoitetuilla työllisyysmäärärahoilla palkatuista henkilöistä tai muissa tilapäisissä tehtävissä työskentelevistä virkamiehistä tai työntekijöistä ei tarvitse pitää nimikirjaa.

Nimikirjaan on, jollei tietojen keräämistä tai tallettamista ole muussa laissa kielletty, talletettava siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään virkamiehistä ja työntekijöistä seuraavat tiedot:

Nimikirjaan on lisäksi talletettava seuraavat tiedot:

Työntekijästä pidettävään nimikirjaan ei talleteta tietoa 2 momentin 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuista rangaistuksista.

Virkamies ja työntekijä on velvollinen antamaan virastolle tai laitokselle nimikirjaan tehtäviä merkintöjä varten tarvittavat tiedot ja ilmoittamaan niiden muuttumisesta. Virkamiehen ja työntekijän on osoitettava antamiensa tietojen paikkansapitävyys alkuperäisillä asiakirjoilla, virallisesti oikeaksi todistetuilla jäljennöksillä taikka muulla luotettavalla selvityksellä.

Tämän lain 4§:n 2 momentin 2 kohdan b ja c kohdassa tarkoitetut rangaistukset sekä tuomioistuimen tuomitsema sotilaskurinpitolain (331/83) mukainen kurinpitorangaistus talletetaan nimikirjaan tuomioistuimen ilmoituksen perusteella. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty erikseen.

Nimikirjaa varten tai muutoin henkilöstöasioiden hoitamiseksi valtion virastoihin ja laitoksiin kerättyjen ja talletettujen virkamiestä ja työntekijää koskevien tietojen luovuttamisesta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa (83/51) on säädetty.

Rangaistustieto ja virkamiehen tai työntekijän henkilökohtaista palkkausta kuvaava tieto saadaan luovuttaa vain:

Rekisterinpitäjä voi lisäksi yksittäistapauksessa luovuttaa virkamiehen tai työntekijän henkilökohtaista palkkausta kuvaavan tiedon, jos siihen on palvelussuhteen ehtoja koskevaan sopimus- tai neuvottelutoimintaan liittyvä tärkeä syy.

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta määräajassa seuraavasti:

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta lisäksi:

Rangaistustietoa ei poisteta nimikirjasta, jos nimikirjassa on merkintä muusta rangaistuksesta.

Rangaistustieto on hävitettävä sen jälkeen, kun se on poistettu nimikirjasta.

Nimikirjaan talletetut tiedot luovutetaan nimikirjanotteella siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Viranomaiselle, virkamiehelle ja työntekijälle henkilörekisterilaissa (471/87) säädetyn tarkastusoikeuden toteuttamiseksi sekä tutkimusta ja tilastointia varten voidaan tieto luovuttaa myös yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 7§:ssä säädetyllä tavalla.

Joka nimikirjaa pidettäessä taikka muutoin valtion, eduskunnan, Suomen Pankin, kunnan tai kuntainliiton henkilöstöasioita hoidettaessa on saanut tietää virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle taikka työntekijälle tuomitusta tai määrätystä rangaistuksesta taikka hänen henkilökohtaisesta palkkauksestaan, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista tällaista tietoa. Sama vaitiolovelvollisuus on sillä, jolle tämän lain nojalla on luovutettu tieto rangaistuksesta tai henkilökohtaisesta palkkauksesta.

Joka 10§:n vastaisesti ilmaisee sivulliselle tiedon, on tuomittava julkisyhteisön henkilöstötietoja koskevan vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Valtiovarainministeriö antaa nimikirjanpidosta tarkempia määräyksiä ja ohjeita.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettu nimikirja-asetus (215/64) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Nimikirja on saatettava tämän lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kuitenkin virkamiehelle, josta tämän lain voimaan tullessa oli pidetty nimikirja-asetuksen nojalla nimikirjaa, on nimikirjanote annettava tämän lain mukaisesti sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta.

Tämän lain voimaan tullessa valtion palveluksessa olevasta työntekijästä talletetaan nimikirjaan 4§:ssä tarkoitetut tiedot, jos tietojen hankkiminen voi tapahtua ilman suurta haittaa.