Asetus jakoasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen ( 407/52 ) 5 ja 19§, 70§:n 3 ja 4 momentti, 132 ja 135§, näistä 5§ sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (541/88),
muutetaan 1 §, 3 §:n 1 momentti, 9 §:n 5 ja 6 momentti, 10§:n 3 momentti, 20, 30 ja 61§, 70§:n 1 momentti, 83, 102 ja 106§, 107§:n 2 momentti, 109 ja 109 a§, 110§:n 1 momentti, 115§, 134§:n 1 momentti, 141 ja 142§, 165 a§:n 2 momentti, 211§ ja 221§:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1§ muutettuna 19 päivänä toukokuuta 1972 annetulla asetuksella (399/72) ja mainitulla 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla asetuksella, 3§:n 1 momentti, 106§ 107§:n 2 momentti, 109, 109 a ja 115§ sekä 165 a§:n 2 momentti 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetussa asetuksessa (552/84), 9§:n 5 ja 6 momentti 26 päivänä syyskuuta 1975 annetussa asetuksessa (746/75), 10§:n 3 momentti, 141, 142 ja 211§ mainitussa 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa asetuksessa, 20§ muutettuna mainituilla 19 päivänä toukokuuta 1972 ja 26 päivänä syyskuuta 1975 annetuilla asetuksilla, 61§ osittain muutettuna 14 päivänä joulukuuta 1979 annetulla asetuksella (911/79), 83§ osittain muutettuna 10 päivänä lokakuuta 1975 annetulla asetuksella (775/75) ja 102§ muutettuna mainituilla 14 päivänä joulukuuta 1979 ja 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetuilla asetuksilla, sekä
lisätään 9§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 26 päivänä syyskuuta 1975 annetussa asetuksessa, uusi 7 ja 8 momentti ja 42§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti seuraavasti:
1 §
Määräystä jakolain (604/51) mukaiseen maanmittaustoimitukseen haetaan kirjallisesti sen maanmittauspiirin maanmittaustoimistolta, jonka alueella toimitus tai pääosa siitä suoritetaan. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, mitä kiinteistöjä tai alueita toimitus on tarkoitettu koskemaan, sekä hakijan ja hänen tiedossaan olevat muiden asianosaisten postiosoitteet. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija on oikeutettu toimitusta vaatimaan.
Piiri-insinööri voi, jos toimituksen tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii, jakaa toimituksen eri toimituksina suoritettaviksi tai siirtää toimituksen suorittamisen toiselle toimitusinsinöörille.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan hakemus määräalan taikka yhteistä aluetta koskevan osuuden erottamiseksi tai siirtämiseksi sellaisesta tilasta, jolla ennestään on vireillä lohkomistoimitus, tässä toimituksessa jättää toimitusinsinöörille. Sama on voimassa haettaessa sellaisen jakolain 243§:ssä tarkoitetun vesijätön tai 243 a§:ssä tarkoitetun yhteisen alueen lunastamista, jota koskeva lunastustoimitus on vireillä.
3 §
Kun se, jolle määräala tai osuus yhteiseen alueeseen kiinteistöstä on luovutettu, hakee määräalan tai osuuden erottamista tai omistamaansa kiinteistöön siirtämistä, on hänen esitettävä selvitys luovuttajan omistusoikeudesta sekä omasta saannostaan. Jos kysymys on määräalan tai osuuden siirtämisestä, hakijan on esitettävä myös selvitys omistusoikeudestaan siihen kiinteistöön, johon määräala tai osuus on tarkoitettu siirrettäväksi.
9 §
Jos maanmittaustoimisto ei anna toimitusmääräystä, on sen annettava hakemuksen johdosta päätös. Päätös on lähetettävä virkateitse hakijalle ja palautettava samalla hakemuskirjat.
Jos hakemuskirjoja on maanmittaustoimiston toimesta täydennetty, mutta hakija ennen toimitusmääräyksen antamista peruuttaa hakemuksensa, on maanmittaustoimiston annettava peruuttamisen johdosta päätös. Tässä päätöksessä samoin kuin 5 momentissa tarkoitetussa maanmittaustoimiston päätöksessä on hakija velvoitettava maksamaan valtiolle täydentämisestä aiheutuneina kustannuksina maanmittausmaksusta annetun lain 2§:n 3 momentissa (531/75) tarkoitetun täydentämiskorvauksen suuruinen korvaus. Hankitut asiakirjat on annettava hakijalle.
Joka on tyytymätön maanmittaustoimiston 5 ja 6 momentissa antamaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta maanmittaushallitukselta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on puhevallan menettämisen uhalla annettava maanmittaustoimistoon viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta. Valituskirjelmä voidaan valittajan vastuulla toimittaa maanmittaustoimistoon sanotun määräajan kuluessa myös maksettuna postilähetyksenä tai lähetin välityksellä.
Maanmittaustoimiston on viipymättä lähetettävä valitus sekä asian käsittelyssä maanmittaustoimistossa syntynyt asiakirjavihko ja muut asiaa ehkä valaisevat asiakirjat ja kartat maanmittaushallitukselle.
10 §
Jaon, lohkomisen, tilusvaihdon tai rajankäynnin yhteydessä voidaan ilman eri määräystä toimittaa alueen, osuuden tai erityisen etuuden siirtäminen tilasta toiseen sekä sellainen jakolain 231 tai 232 §:ssä tarkoitettu jaon täydentäminen, jonka toimittaminen on tarpeen määräyksessä tarkoitetun toimituksen suorittamiseksi. Samoin voidaan halkominen ilman eri määräystä muuttaa lohkomiseksi tai jakolain 11 a §:ssä tarkoitetuksi uusjaoksi, milloin edellytykset siihen ovat olemassa.
20 §
Jos toimituksen aikana osoittautuu tarpeelliseksi hankkia sellainen asiakirja, jota ei ole esitetty, voi toimitusinsinööri asianosaisen pyynnöstä hankkia sen.
30 §
Tutkittaessa vesialueen jaon tai erillisen yhteisen alueen jaon edellytyksiä on muun muassa kiinnitettävä huomiota siihen, voitaisiinko pienten kiinteistöjen osuuksia jaettavasta alueesta sopivasti jättää yhteen, vai voitaisiinko tällainen osuus jakolain 241§:n nojalla siirtää toiseen kiinteistöön.
42 §
Kun muusta kiinteistöstä kuin tilasta luovutettu osuus yhteiseen alueeseen muodostetaan tilaksi tai siirretään ennestään olevaan tilaan, määrätään osuutta vastaava manttaali arvioimalla se suhteessa koko kiinteistölle 1 momentissa sanotuin perustein arvioituun manttaaliin.
61 §
Tilukset on nautintaselitelmään merkittävä tiloittain ja lajiteltava toimituksen tarkoituksen edellyttämällä tavalla.
70 §
Tilukset on sijoitettava niin, että palstat tulevat sijainniltaan, kooltaan ja muodoltaan mahdollisimman edullisiksi muodostettavien kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä varten.
83 §
Puustotiliä varten selvitetään puuston määrä, laatu ja jakautuminen puutavaralajeittain käyttämällä puustotilin tarkkuuden, puuston arvon ja selvittämisestä aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen toimituksen kannalta tarkoituksenmukaista arviointimenetelmää. Taimistoksi luetaan kokonsa takia vielä myyntiarvoa vailla oleva kehityskelpoinen puusto.
Puusto hinnoitetaan puutavaralajeittain käyvän hinnan mukaan. Hinnoituksen perusteena käytetyt eri puutavaralajien yksikköhinnat on merkittävä tilikirjaan. Puuston arvo määritetään hakkuuikäiselle puustolle hakkuuarvon ja hakkuuikää nuoremmalle puustolle odotusarvon mukaisesti. Sellaiset puut, joilla puulajin tai koon johdosta taikka muusta syystä on erityistä arvoa muuhun puustoon verrattuna, hinnoitetaan tarpeen vaatiessa erikseen. Taimistot hinnoitetaan hehtaarihinnan mukaan.
102 §
Lohkomistoimituksessa tehdään kartta vain erotettavasta alueesta. Kartta on kuitenkin tehtävä koko tilasta, jos luovuttavan tai vastaanottavan tilan omistaja sitä vaatii tai jos toimitusinsinööri katsoo sen kiinteistöjärjestelmän ylläpidon kannalta tarpeelliseksi.
106 §
Jos asianosaiset ovat sopineet, että tilasta erotettavaa tai siirrettävää määräalaa taikka erotettavaa osuutta yhteiseen alueeseen seuraa osuus sanotun tilan omaan, rajoiltaan määrättyyn vesialueeseen, on vesialue erotettava muodostettavien tilojen yhteiseksi.
Osaluvun ja manttaalin määräämistä varten on luovuttavan tilan osuudelle yhteisestä alueesta määrättävä jyvitysarvo. Jos kuitenkin luovuttavaan tilaan kuuluva osuus yhteiseen alueeseen jakautuu lohkomisessa muodostettaville tiloille niiden osalukujen suhteessa, ei jyvitysarvon määrääminen ole tarpeen.
107 §
Jos asianosaiset sopivat, että tilasta erotettavaa tai siirrettävää määräalaa seuraa osuus jakolain 191§:n 1 momentissa tarkoitettuihin yhteisiin alueisiin tai erityiseen etuuteen toisen perusteen mukaan kuin luovutuskirjassa on mainittu, on noudatettava, mitä 110 §:ssä on säädetty. Sama koskee, kun tilasta erotettavaa osuutta yhteiseen alueeseen seuraa osuus edellä sanottuun yhteiseen erityiseen etuuteen muun kuin luovutuskirjassa mainitun perusteen mukaan.
109 §
Kun lohkomalla muodostetaan tila, johon sisältyy alueita tai osuuksia yhteisiin alueisiin useasta eri luontoa olevasta tilasta, muodostetaan tila uudeksi perintöluontoiseksi talonumeroksi.
Kun valtiolle tai seurakunnalle kuuluvasta kruununluontoisesta tilasta erotetaan lohkomalla määräala tai määräaloja taikka osuus tahi osuuksia yhteiseen alueeseen muulle kuin tilan omistajalle, on määräalasta tai määräaloista taikka osuudesta tai osuuksista yhteiseen alueeseen muodostettava perintöluontoinen talonumero. Kun sanotunlaisesta tilasta siirretään määräala perintöluontoiseen tilaan, on määräalasta ja vastaanotettavasta tilasta muodostettava uusi perintöluontoinen talonumero.
Kun lohkomalla muodostetaan tila, johon sisältyy alueita tai osuuksia yhteisiin alueisiin eri talonumeroihin kuuluvista tiloista taikka alue tällaisten tilojen yhteisestä alueesta, muodostetaan tila uudeksi perintöluontoiseksi talonumeroksi. Kun lohkominen suoritetaan siirtämällä määräala yhdestä tai useammasta tilasta taikka tilojen yhteisestä alueesta ja jokin luovuttavista tiloista on eri talonumeroa kuin vastaanottava tila, muodostetaan määräalasta ja vastaanottavasta tilasta niin ikään uusi perintöluontoinen talonumero.
109 a §
Kun eri kyliin kuuluvista tiloista lohotaan määräala tai osuuksia yhteiseen alueeseen, on muodostettava talo luettava siihen kylään, johon se alueellisesti yhtenäisen ja muutoinkin tarkoituksenmukaisen kyläjaotuksen kannalta on katsottava parhaiten sopivan. Jos kysymys on määräalan siirtämisestä tilasta tai tilojen yhteisestä alueesta toisessa kylässä olevaan tilaan, määräalasta ja vastaanottavasta tilasta muodostettavan talon katsotaan kuuluvan siihen kylään, jossa vastaanottava tila on.
Kun lohotaan osuuksia sellaisesta yhteisestä alueesta, joka kuuluu eri kunnissa oleville tiloille, on muodostettava tila tai talo luettava siihen kuntaan, jossa luovuttava tila tai luovuttavat tilat ovat. Jos luovuttavia tiloja on useita ja ne ovat eri kunnissa, on muodostettava talo luettava siihen kuntaan, jossa yhteinen alue on.
110 §
Jakolain 186§:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus on kirjoitettava joko lohkomisen perusteena olevaan alkuperäiseen asiakirjaan tai siitä on laadittava eri asiakirja.
115 §
Lohkomisen tultua merkityksi maarekisteriin on maanmittauskonttorin toimitettava kunkin lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle tilaa koskeva ote lohkomiskirjasta ja ote tai jäljennös toimituskartasta. Sen tilan omistajalle, josta määräala on lohkomalla erotettu tai siirretty taikka osuus yhteiseen alueeseen erotettu, on kuitenkin toimitettava jäljennös koko lohkomiskirjasta ja toimituskartasta.
134 §
Jaon täydentämisessä on laadittava kartta niistä tiluksista, rasitteista, rajoista ja teistä, joita toimitus koskee.
141 §
Mitä 115§:ssä on säädetty lohkomiskirjan ja toimituskartan otteen valmistamisesta ja toimittamisesta lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle, koskee vastaavasti jakolain 232 c, 240, 241, 256, 257 ja 262 §:ssä mainituissa toimituksissa laadittua selitelmää tai jakokirjaa sekä soveltuvin osin toimituskarttaa. Sama on voimassa jakolain 243 ja 243 a §:ssä mainituissa toimituksissa laaditun selitelmän otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joiden manttaalia on korotettu sekä toimituskartan otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joihin on siirretty tiluksia.
142 §
Haettaessa lainhuutoa jakolain 243 ja 243 a §:ssä mainitussa toimituksessa tilaan manttaalia korottaen liitetyn alueen saannolle käy manttaalilaskelman sisältämä selitelmä alkuperäisestä saantokirjasta. Sama on voimassa haettaessa lainhuutoa jakolain 32 luvun mukaan itsenäiseksi tilaksi muodostetun vesijätön, 42 a§:n mukaan tilaan liitetyn alueen ja 42 b §:ssä tarkoitetun kunnalle muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen saannolle. Niin ikään on sanottu voimassa haettaessa lainhuutoa yhteismetsään liitettäväksi tarkoitetusta vesijätöstä tai yhteisestä alueesta muodostetun kiinteistön saannolle.
165 a §
Milloin on epätietoisuutta siitä, onko jakolain 340 d §:n 1 momentissa tai 340 f §:n 2 momentissa tarkoitetulla tilalla osuus yhteiseen alueeseen, on sen selvittämiseksi suoritettava jakolain 231§:n mukainen jaon täydentäminen. Toimituksen kustannukset suoritetaan valtion lopullisena menona.
211 §
Maanmittaushallitus määrää, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty, milloin kustannukset jakolain 231 ja 232 c §:ssä tarkoitetusta jaon täydentämisestä maksetaan osaksi tai kokonaan valtion lopullisena menona. Maanmittaushallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
221 §
Sitten kun jakolain 181§:n 2 momentissa ja 182§:ssä tarkoitettu lohkominen tai lain 249§:ssä mainittu toimitus on merkitty maarekisteriin, on maanmittauskonttorin ilmoitettava siitä asianomaiselle alioikeudelle merkinnän tekemistä varten kiinnityspöytäkirjaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1988.
Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMaa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala