Asetus Kuopion yliopistosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 857/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään Kuopion yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (129/83) nojalla:
1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §
Kuopion yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, johtokunnat, tiedekuntien dekaanit sekä laitosten johtajat.
2 §
Yliopiston päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi Kuopion yliopistosta annetun lain (129/83) 6§:n 3 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain yliopistoon kuuluva täysivaltainen henkilö, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.
Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.
3 §
Yliopiston monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin hänen tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole yliopistoon virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos monijäseniseen hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä.
Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.
4 §
Kuopion yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta sekä opiskelijat.
Henkilökuntaan kuuluvaksi katsotaan:
yliopiston vakinainen virkamies;
henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
dosentti ja muu tilapäinen virkamies, tuntiopettajista kuitenkin vain päätoimiset;
yliopistoon työsopimussuhteessa oleva päätoiminen henkilö; sekä
henkilö, joka yliopiston suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.
Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Vaaleissa ei opiskelijaksi kuitenkaan katsota henkilöä, joka 2 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.
2 luku Hallitus
5 §
Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit ja tiedekuntien dekaanit. Heidän lisäkseen valitaan vaaleilla hallitukseen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kymmenen muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Dekaanin ollessa estynyt on hänen tilallaan hallituksessa varadekaani.
Vaaleissa valitsevat 4§:n 2 momentissa tarkoitetut muut henkilöt kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit keskuudestaan viisi jäsentä ja varajäsentä, joista opettajia ja tutkijoita tulee olla vähintään kolme, sekä opiskelijat keskuudestaan viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Jos hallituksen muu jäsen kuin rehtori, vararehtori tai dekaani ei 4§:n mukaan enää kuulu yliopistoon, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ensimmäisenä oleva varajäsen. Jos varajäseniä ei enää ole, valitaan uusia jäseniä ja varajäseniä 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
6 §
Hallituksen tehtävänä on:
hoitaa yliopiston yleistä hallintoa;
tehdä ehdotuksia yliopistoa koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä yliopiston kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;
hyväksyä yliopistoa koskevat johto-, ohje- ja järjestyssäännöt sekä asianomaisten tiedekuntaneuvostojen esityksestä tutkintosäännöt siten kuin niistä on erikseen säädetty;
hyväksyä kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmat sekä valvoa opetussuunnitelmien laatimista ja toteuttamista;
hyväksyä yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus yliopiston tulo- ja menoarvioksi;
tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämisestä;
nimittää ne yliopiston vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä;
päättää yliopistolle erittelemättöminä myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista;
tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;
määrätä johtokuntien jäsenet;
päättää yliopiston laitoksista sekä oppiaineiden ja tieteenalojen jakautumisesta niihin sekä tehdä opetusministeriölle esitys uuden erillisen laitoksen perustamisesta;
päättää yliopistolle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset näiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;
jakaa dosenttistipendit, apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty;
määrätä tutkintolautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet;
päättää yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista;
päättää vararehtoreiden tehtävistä;
ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä
käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen hallintovirastolle 14§:n 1 momentin 13 kohdan nojalla kuuluvan asian.
Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistavaksi 1 momentin 2, 9 ja 12-14 kohdassa tarkoitettuja asioita.
7 §
Hallitus kokoontuu, milloin rehtori tai hänen tehtäviään hoitava vararehtori katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.
Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa hallitus voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä.
3 luku Rehtori ja hallintovirasto
8 §
Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja, toimistopäälliköt sekä erillisten laitosten johtajat.
Vaalikollegion puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin professori.
Rehtorin ja vararehtorin tulee olla hallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee lisäksi olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorin vakinainen professori tai apulaisprofessori.
Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset neljä vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, riippuu sen hyväksyminen vaalikollegion harkinnasta.
9 §
Rehtorin ja kummankin vararehtorin vaali toimitetaan kukin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
10 §
Rehtori toimii yliopiston esimiehenä ja hallituksen puheenjohtajana sekä johtaa ja valvoo yliopiston toimintaa.
Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa.
Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.
11 §
Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
tehdä aloitteita yliopiston kehittämiseksi;
valvoa, että yliopistossa noudatetaan järjestystä sekä yliopistoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta ja laitoksia hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;
kehittää ja johtaa yliopiston kansainvälistä toimintaa;
jakaa yliopistolle erittelemättöminä myönnetyt määrärahat yliopiston hallituksen päättämien perusteiden mukaisesti;
päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta tai opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta yliopiston hallituksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti, jollei toisin ole säädetty;
päättää tiedekuntaneuvoston esityksestä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; sekä
käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
12 §
Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään ensimmäinen vararehtori ja hänenkin ollessaan estynyt toinen vararehtori.
Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.
Opetusministeriö voi myöntää vararehtorille hänelle vararehtorina kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautusta opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
13 §
Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.
Hallintovirastoon kuuluu se hallinto- ja huoltohenkilökunta, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.
14 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
valvoa, että yliopiston omaisuutta ja tiloja hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti ja taloudellisesti sekä tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat opettajille ja tutkimustyötä harjoittaville;
myöntää virkavapaus ja päättää viran hoidosta, jollei toisin ole säädetty;
huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;
huolehtia yliopiston monijäsenisten hallintoelinten käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei erikseen ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut yliopiston henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;
nimittää ja ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai yliopiston muulle hallintoelimille, sekä ottaa tuntiopettajat;
huolehtia yliopiston opetussuunnitelmien julkistamisesta;
pitää luetteloa yliopistoon kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita tiedostoja, jotka on määrätty yliopistossa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi;
hoitaa yliopiston tiedotustoimintaa;
huolehtia yliopiston tilinpidosta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista;
päättää valtion ja kunnan viranomaisten sekä yksityisten ja yhteisöjen tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä koskevista sopimuksista;
hoitaa yliopiston hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä
hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut yliopistolle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
15 §
Hallintojohtajan tehtävänä on:
toimia rehtorin lähimpänä apuna ja valvoa, että yliopiston hallintohenkilökunta täyttää tehtävänsä; sekä
tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita yliopiston toimintaa, erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi.
Hallintojohtaja ratkaisee 14§:n 1 momentin 1, 3-5, 7, 8, 10 ja 12 kohdassa tarkoitetut asiat.
16 §
Rehtori ratkaisee ne hallintovirastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallintojohtajan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.
Rehtorin tai hallintojohtajan ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston virkamiehen ratkaistavaksi.
Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä hallintoviraston johtosäännössä.
4 luku Tiedekunnat
17 §
Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja tiedekunnan dekaani, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.
Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.
18 §
Tiedekuntaneuvostoon valitaan hallituksen päätöksen mukaan kahdeksan, kaksitoista, kuusitoista tai kaksikymmentä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan tiedekuntaneuvoston jäsenistä puolet ja kullekin heistä henkilökohtaisen varamiehen siten, että jäseneksi tulee vähintään yksi vakinainen tai virkaatoimittava professori tai apulaisprofessori kustakin tiedekuntaan kuuluvasta laitoksesta taikka hallituksen määräämästä kahden tai useamman laitoksen taikka klinikan muodostamasta ryhmästä. Vähintään puolet näin valituista jäsenistä tulee olla vakinaisia tai virkaatoimittavia professoreita.
Muu henkilökunta kuin vakinaiset tai virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat tiedekuntaneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä neljäsosan ja opiskelijat neljäsosan, kumpikin ryhmä keskuudestaan.
19 §
Jos 18§:n 2 momentissa tarkoitettu tiedekuntaneuvoston jäsen tai jäsenen varamies 4§:n mukaan ei enää kuulu yliopistoon, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen tai varamies tiedekuntaneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Jos 18§:n 3 momentissa tarkoitettu jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu yliopistoon, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi järjestyksessä ensimmäisenä oleva asianomaisen ryhmän varajäsen.
20 §
Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:
johtaa ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;
käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken;
tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;
valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin nimittämisessä käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista näiden virkojen hakijoiden ja dosentiksi hakevan kelpoisuus;
tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan ja esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta sekä esitys dosentiksi nimittämisestä;
tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan muun kuin professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämiseksi;
tehdä esitys tiedekunnan muun henkilökunnan ottamisesta;
tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja tiedekuntaan kuuluvien virkojen ja toimien viranhoitojärjestelyistä sekä virkavapauksista;
tehdä tiedekunnan osalta esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
päättää tiedekunnalle erittelemättöminä myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista;
päättää yksityiskohtaisista valintaperusteista ja valita opiskelijat tiedekuntaan;
antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista sekä myöntää luonnontieteiden kandidaatin, hammaslääketieteen kandidaatin, lääketieteen kandidaatin, maisterin ja kunniatohtorin arvoja;
päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä;
tehdä esitys tutkintosäännöksi sekä ottaen huomioon hallintoviraston ohjeet opettajien opetus- ja muuta työvelvollisuutta koskevien säännösten, määräysten ja sopimusten soveltamisesta, hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia, jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia;
määrätä väitöskirjojen, lisensiaattitutkimusten ja muiden vastaavien opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastajat ja arvostella nämä opintosuoritukset tarkastajien lausuntojen perusteella; sekä
käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa 1 momentin 7, 8 ja 13 kohdassa tarkoitetuissa sekä erikseen mainittavissa merkitykseltään vähäisissä asioissa tiedekunnan dekaanille tai laitoksen johtajalle.
21 §
Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan vaaleilla toimikaudekseen dekaaniksi ja varadekaaniksi vakinaisen tai virkaatoimittavan professorin tai apulaisprofessorin.
Dekaanin vaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä 9§:ssä on säädetty.
22 §
Tiedekuntaneuvosto kokoontuu, milloin dekaani tai hänen ollessaan estynyt varadekaani katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljäsosa tiedekuntaneuvoston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.
Kutsu tiedekuntaneuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa neuvosto voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
Tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä, jollei 53§:ssä toisin säädetä.
23 §
Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tiedekuntaneuvoston ratkaistaviksi.
Dekaanin tehtävänä on lisäksi:
huolehtia, että tiedekunnan opetus- ja tutkimusvälineet ovat asinmukaisessa järjestyksessä ja käytössä;
huolehtia tiedekunnan hankinnoista hallintoviraston antamien ohjeiden ja tiedekuntaneuvoston päätösten mukaisesti;
tehdä esitys avoinna olevan viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta ja haettavaksi julistamisen siirtämisestä;
jakaa tiedekunnalle jakamattomina myönnetyt määrärahat tiedekuntaneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti sekä valvoa tiedekunnan määrärahojen käyttämistä ja tulo- ja menoarvion noudattamista;
huolehtia siitä, että tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessa ja ajassa; sekä
toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana.
5 luku Laitokset
24 §
Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostamia laitoksia. Laitosjaosta päättää hallitus tiedekuntaneuvoston esityksestä.
Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen johtajaksi vakinaisen tai virkaatoimittavan professorin tai apulaisprofessorin.
Laitoksen hallinnosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.
6 luku Kansanterveyden tutkimuslaitos
25 §
Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitoksen tehtävänä on:
suorittaa kansanterveyden tutkimusta erityisesti Itä-Suomessa;
edistää yleistä tietämystä kansanterveystieteen alalla harjoittamalla julkaisutoimintaa ja muuta tiedotustoimintaa; sekä
edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kansanterveyden alalla.
26 §
Tutkimuslaitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.
Johtokuntaan kuuluvat tutkimuslaitoksen johtaja puheenjohtajana sekä kuusi hallituksen määräämää kansanterveystieteeseen ja käytännön kansanterveystyöhön perehtynyttä muuta jäsentä. Ainakin yhden muista jäsenistä tulee kuulua tutkimuslaitoksen henkilökuntaan. Kahden muista jäsenistä tulee olla yliopistoon kuulumattomia jäseniä.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Tutkimuslaitoksen johtajana toimii laitoksen vakinainen tai virkaatoimittava johtaja taikka hallituksen määräämä kansanterveystieteen alaa edustava yliopiston professori tai apulaisprofessori.
27 §
Tarkemmat määräykset kansanterveyden tutkimuslaitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
7 luku Valtakunnallinen koe-eläinkeskus
28 §
Yliopistossa on erillisenä tutkimuslaitoksena valtakunnallinen koe-eläinkeskus.
29 §
Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen tehtävänä on:
suorittaa alan tutkimustoimintaa;
antaa alan koulutusta;
hoitaa koe-eläinalan valtakunnallista neuvonta- ja informaatiopalvelutoimintaa; sekä
kasvattaa ja ylläpitää erityisesti harvinaisia koe-eläinkantoja.
Valtakunnallinen koe-eläinkeskus toimii samalla Kuopion yliopiston koe-eläinkeskuksena.
30 §
Koe-eläinkeskuksen johtokuntaan kuuluvat koe-eläinkeskuksen johtaja sekä yksitoista muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varamies. Muista jäsenistä ja vastaavasti varamiehistä hallitus määrää yliopistoon kuuluvista, koe-eläimiä käyttäviä tutkimusaloja edustavista henkilöistä kuusi, maa- ja metsätalousministeriö yhden sekä opetusministeriö kolme. Yhden jäsenen ja tämän varamiehen hallitus määrää keskuksen henkilökunnasta. Johtokunnan toimikausi on kolme vuotta.
31 §
Tarkemmat määräykset koe-eläinkeskuksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
8 luku Eläinlääketieteellinen koetila
32 §
Yliopistossa on erillisenä tutkimuslaitoksena eläinlääketieteellinen koetila.
33 §
Eläinlääketieteellisen koetilan tehtävänä on:
antaa eläinlääketieteellistä jatko- ja täydennyskoulutusta;
suorittaa eläinlääketieteellistä tutkimusta;
palvella Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ja Kuopion yliopiston opetus- ja tutkimustarpeita; sekä
avustaa alueen eläinlääkintähuoltoa.
34 §
Koetilan hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.
Johtokuntaan kuuluvat koetilan johtaja sekä kuusi muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varamies. Muista jäsenistä ja vastaavasti varamiehistä määrää Kuopion yliopisto kaksi, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu kaksi, maa- ja metsätalousministeriö yhden sekä Valtion eläinlääketieteellinen laitos yhden. Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme vuotta.
35 §
Tarkemmat määräykset eläinlääketieteellisen koetilan toiminnasta annetaan johtosäännössä.
9 luku Muut erilliset laitokset
36 §
Yliopiston muita erillisiä laitoksia ovat kielikeskus, kirjasto, koulutus- ja kehittämiskeskus, laskentakeskus ja puutarha. Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan yliopistoon opetusministeriön päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.
Muun erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty yliopiston vakinainen tai virkaatoimittava virkamies. Tarkemmat määräykset laitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtokuntaan kuuluvat johtaja ja kahdeksan hallituksen määräämää muuta jäsentä, joista kolme määrätään yliopistoon kuulumattomista henkilöistä. Kullekin jäsenelle johtajaa lukuun ottamatta määrätään henkilökohtainen varamies. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
10 luku Rahastot
37 §
Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut, sen hoidossa olevien rahastojen varat pidetään erillään muista valtion varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.
Lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä on muilta osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) on määrätty.
11 luku Hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen vaalit
38 §
Hallituksen vaaleilla valittavat jäsenet ja tiedekuntaneuvoston muut kuin professoreita ja apulaisprofessoreita edustavat jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.
Tiedekuntaneuvoston professoreita ja apulaisprofessoreita edustavien jäsenten vaalista määrätään johtosäännössä.
39 §
Hallituksen vaaleilla valittavien jäsenten vaalissa ovat vaalioikeutettuja:
ensimmäisessä ryhmässä 4§:n 2 momentissa tarkoitettu muu henkilökunta kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit; ja
toisessa ryhmässä viimeistään vaalivuoden syyskuun 30 päivänä läsnäolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja jotka eivät kuulu ensimmäiseen ryhmään.
Tiedekuntaneuvostojen 38§:n 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten vaalissa ovat vaalioikeutettuja:
ensimmäisessä ryhmässä tiedekuntaan kuuluva muu henkilökunta kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit; ja
toisessa ryhmässä tiedekuntaan kuuluvat viimeistään vaalivuoden syyskuun 30 päivänä läsnäolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joilla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja jotka eivät kuulu ensimmäiseen ryhmään.
Vaalioikeutettu saa äänestää ryhmässään yhtä ehdokasta.
40 §
Hallitus asettaa vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä siten kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
Vaalilautakunnan puheenjohtajana on hallintojohtaja sekä muina jäseninä kuusi henkilöä, joiden tulee edustaa mahdollisimman tasapuolisesti 4§:ssä mainittuja ryhmiä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii hallintoviraston määräämä yliopiston virkamies.
41 §
Vaalilautakunta laatii luettelon, johon merkitään ne henkilöt, jotka ovat vaalioikeutettuja.
Jokaisesta vaalioikeutetusta merkitään, mihin 39§:ssä mainittuun ryhmään hän kuuluu ja onko hän vaalikelpoinen.
42 §
Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän päivän kuluessa luettelon julkistamisesta.
Vaalilautakunnan on annettava päätös seitsemän päivän kuluessa 1 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa ja julkistaa lopullisen vaaliluettelon.
43 §
Vaalioikeutetulla on 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkistamisesta oikeus asettaa omassa ryhmässään ehdokkaita hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten.
Ehdokas asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle vaalikelpoisen henkilön vaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella antama kirjallinen suostumus. Ehdokaslistat ovat yhden ehdokkaan listoja.
Ehdokkailla on mahdollisuus 39§:ssä mainittujen ryhmien sisällä muodostaa vaaliliittoja. Ilmoitus vaaliliitosta tulee jättää vaalilautakunnalle 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa. Vaaliliitossa saa olla ehdokkaita enintään asianomaisesta ryhmästä valittavien jäsenten kaksinkertainen määrä.
Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta julkistaa välittömästi ehdokaslistojen yhdistelmän.
44 §
Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston vaali järjestetään samanaikaisesti yhtenä tai kahtena peräkkäisenä arkipäivänä. Vaalitoimituksen päätyttyä vaalilautakunta laskee annetut äänet.
Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän henkilökohtaisten äänimääriensä mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertailuluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänien koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuulumattoman vertausluvuksi tulee hänen äänimääränsä.
Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla.
45 §
Äänestyksen tuloksen määräämiseksi asetetaan ehdokkaat 39§:ssä mainituissa ryhmissä heidän vertauslukujensa mukaiseen järjestykseen. Vaalilautakunta julistaa valituksi nimisarjan alusta lukien niin monta ehdokasta kuin ryhmästä on valittavia.
Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsenten varamiehiksi vaalilautakunta julistaa vertausluvun mukaisessa järjestyksessä jokaisen vaaliliiton ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista niin monta kuin vaaliliitosta on valittu jäseniä. Vaaliliittojen ulkopuolella valittujen hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsenten varamiehiksi vaalilautakunta julistaa niistä ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista, joita ei ole julistettu vaaliliittojen varajäseniksi, 1 momentissa tarkoitetun nimisarjan mukaisessa järjestyksessä niin monta kuin tällaisia jäseniä on tullut valituksi.
Jos vaaliliittojen varajäseniä ei 2 momentin mukaisesti saada täyttä määrää, julistetaan 2 momentissa tarkoitettujen varajäsenten jälkeen järjestyksessä seuraaviksi varajäseniksi 1 momentissa tarkoitetun nimisarjan mukaisessa järjestyksessä ensimmäiset valitsematta jääneet ehdokkaat, joita ei ole julistettu varajäseniksi 2 momentin mukaan.
Jos hallituksen tai tiedekuntaneuvoston toimikauden aikana on kutsuttava hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsenelle varamies, mutta varajäseniksi määrättyjä ei enää ole, määrää hallitus uusia varajäseniä asianomaisista 39§:ssä tarkoitetuista ryhmistä.
46 §
Tarkemmat vaaleja koskevat määräykset annetaan vaalijohtosäännössä.
12 luku Asian ratkaiseminen
47 §
Hallitus, tiedekuntaneuvosto ja johtokunta sekä rehtori ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies sekä dekaani tekevät päätöksensä esittelystä. Asian esittelee hallintoviraston määräämä virkamies.
Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa eikä opetusnäytettä tai opintosuoritusta arvosteltaessa.
48 §
Asioista, jotka käsitellään hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan kokouksessa, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätökseen osallistuneiden nimet. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri.
Jos esittelymenettelyä ei ole tai jos asiasta on äänestetty taikka esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä taikka jos puheenjohtaja katsoo sen muutoin tarpeelliseksi, laaditaan erillinen pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide on sen esittäjän allekirjoitettava, ja puheenjohtajan on todettava se esitetyn mukaiseksi.
49 §
Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, jos esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.
Rehtorin, hallintoviraston ja dekaanin ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa esittelijä.
50 §
Hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
51 §
Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnä olevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
Rehtorin ja vararehtorin vaalista on säädetty 9§:ssä.
52 §
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on jälkimmäisessä tapauksessa esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan todettava se esitetyn mukaiseksi.
Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, jos asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
53 §
Ratkaistaessa professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden tai professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun takka dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä tai annettaessa sitä koskevaa lausuntoa sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa.
Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään viisi.
Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen sen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa lisäjäsenenä voi toimia myös yliopistoon kuulumaton henkilö. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen, jollei häntä ole valittu käsittelemään erikseen määrättyä asiaa.
13 luku Virkamiesten nimittäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
54 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
55 §
Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.
Apulaisprofessorin ja muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää ja dosentin ottaa hallitus.
Yliassistentin, assistentin, apulaisopettajan ja apulaisosastonhammaslääkärin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallan. Erikoistutkijan, osastonhammaslääkärin ja amanuenssin virat voidaan täyttää määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin ohjesäännössä määrätään.
Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.
56 §
Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaa toimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi virkaan päättää kuitenkin hallitus.
57 §
Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.
Ulkomaalaiselle tarkoitettu lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
58 §
Viran hakijan velvollisuudesta liittää hakemukseensa ote nimikirjasta on erikseen säädetty. Yliopisto määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
59 §
Professorin ja apulaisprofessorin viran hakijalle voi virkaehdotuksen tekevä hallintoelin hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kolmen kuukauden lisäajan vaadittavan kelpoisuuden täydentämistä varten.
Jos yhdelle hakijoista on myönnetty edellä tarkoitettu lisäaika, kaikki hakijat saavat käyttää sitä hyväkseen.
60 §
Kun professorin tai apulaisprofessorin viran hakuaika tai 59§:ssä tarkoitettu lisäaika on päättynyt, tiedekuntaneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa täytettävän viran alalta antamaan kirjalliset lausunnot hakijoiden tieteellisestä pätevyydestä virkaan sekä vertailemaan hakijoita tässä suhteessa.
61 §
Tieteellistä pätevyyttä arvioivat asiantuntijat tulee valita tasapuolisesti viran tehtäväpiiriin kuuluvilta aloilta sekä hakijoiden edustamilta tieteellisiltä oppisuunnilta. Asiantuntijat eivät saa olla kehenkään hakijaan hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa tai sellaisessa kiinteässä yhteistyösuhteessa taikka kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa asiantuntijoiden puolueettomuutta.
62 §
Asiantuntijoiden lausuntojen antamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika, jota ei ilman erityistä syytä saa määrätä kolmea kuukautta pitemmäksi.
Asiantuntijat voivat neuvotella keskenään. Asiantuntija saa antaa lausuntonsa myös yhdessä yhden tai useamman asiantuntijaksi valitun kanssa.
63 §
Ennen virkaehdotuksen tekemistä tulee jokaisen professorin tai apulaisprofessorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi tiedekunnan dekaanin määräämänä aikana julkinen opetusnäyte.
Tiedekuntaneuvosto arvostelee opetusnäytteet ja ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä opetustaito.
Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetustaito on aikaisemmin todettu.
64 §
Kun lausuntojen antamiselle asetettu määräaika on kulunut, tiedekuntaneuvoston tulee vähintään kahden asiantuntijan lausunnon saatuaan ratkaista kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä tieteellinen pätevyys.
Tämän jälkeen tiedekuntaneuvoston tulee tehdä virkaehdotus, jossa on pantava virkaan kelpoisiksi todetuista hakijoista kolme ansiokkainta ehdolle siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan virkaan taitaviksi ja kykeneviksi. Erimielisyyden sattuessa suoritetaan äänestys kunkin ehdokassijan osalta erikseen.
Virkaehdotus on viipymättä asetettava julkisesti nähtäväksi yliopiston ilmoitustaululle ja annettava tiedoksi kaikille hakijoille.
65 §
Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää rehtori tiedekuntaneuvoston kahden kolmasosan äänten enemmistöllä läsnä olevista jäsenistä tekemästä esityksestä.
Rehtorin päätettyä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä tiedekuntaneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa antamaan lausunnot kutsuttavaksi ehdotetun tieteellisestä pätevyydestä. Asiantuntijoille asetettava määräaika ei tällöin saa ilman erityistä syytä olla kuutta viikkoa pitempi. Muilta osin noudatetaan, mitä asiantuntijoista edellä on säädetty.
Opetustaidon osoittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 63§:ssä on säädetty.
66 §
Saatuaan asiantuntijalausunnot tiedekuntaneuvoston tulee ratkaista kutsuttavaksi ehdotetun tieteellinen pätevyys.
Jos tiedekuntaneuvosto katsoo kutsuttavaksi ehdotetun kelpoiseksi virkaan, sen tulee tehdä esitys hänen kutsumisestaan.
67 §
Mitä 63§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin, apulaisopettajan ja lehtorin virkoja.
68 §
Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka tiedekuntaneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.
Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 63§:ssä on säädetty.
Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisestä pätevyydestä ratkaistava hakijan pätevyys. Asiantuntijoiden valinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 61§:ssä on säädetty.
Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.
69 §
Täytettäessä erilliseen laitokseen sijoitettua virkaa tai otettaessa henkilöä työsopimussuhteiseen tehtävään erillisessä laitoksessa huolehtii tiedekunnalle kuuluvista tehtävistä erillisen laitoksen johtokunta.
14 luku Virkavapaus
70 §
Virkavapauden sekä tätä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto. Virkavapauden vuotta pitemmäksi ajaksi professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää kuitenkin hallitus.
15 luku Opetus, tutkinnot ja oppiarvot
71 §
Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina. Opetusta ei kuitenkaan anneta kymmenenä uudenvuodenpäivän edellisenä ja kymmenenä sen jälkeisenä päivänä eikä kolmena pääsiäispäivän edellisenä ja kolmena sen jälkeisenä päivänä.
72 §
Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmat siten kuin siitä erikseen on säädetty. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat on hyväksyttävä ennen toukokuun loppua.
Opetussuunnitelmia laadittaessa on pidettävä huolta, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja ja että heille varataan kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta.
73 §
Yliopistossa annettava luento-opetus on julkista.
74 §
Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava hyväksyttyjä opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja yliopistossa annettavasta opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
75 §
Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvassa oppiaineessa siten kuin opetussuunnitelmassa ja kuulusteluja koskevassa johtosäännössä määrätään.
Opettajan ollessa estynyt määrää dekaani toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.
76 §
Kuulustelut toimitetaan joko kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin tai erityisestä syystä muulla tavoin.
Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunnan dekaani.
Johtosäännössä annetaan tarkempia määräyksiä kuulusteluista.
77 §
Tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista on voimassa, mitä seuraavissa asetuksissa säädetään ja niiden nojalla määrätään:
asetus lääketieteellisistä tutkinnoista (762/75);
asetus hammaslääketieteellisistä tutkinnoista (290/76);
asetus farmasian tutkinnoista (297/78);
asetus luonnontieteellisistä tutkinnoista (1081/78);
asetus luonnontieteellisen perustutkinnon järjestämisestä (602/79);
asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (1082/78);
asetus yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä (601/79);
asetus eräistä terveydenhuollon tutkinnoista (626/84);
asetus erikoislääkärin tutkinnosta (691/85); ja
asetus erikoishammaslääkärin tutkinnosta (629/84).
Farmaseutin tutkinnosta on voimassa, mitä asetuksessa farmaseutin tutkinnosta (239/80) säädetään ja sen nojalla määrätään.
78 §
Yliopistossa kandidaatin tutkinnon suorittanut voi promootiossa tai ilman promootiota saada maisterin arvon.
Luonnontieteiden kandidaatin, hammaslääketieteen kandidaatin ja lääketieteen kandidaatin arvon myöntämisestä on voimassa, mitä luonnontieteellisistä tutkinnoista, hammaslääketieteellisistä tutkinnoista ja lääketieteellisistä tutkinnoista annetuissa asetuksissa on säädetty.
79 §
Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tämän tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi promootiossa antaa tiedekuntaneuvoston vahvistamat arvomerkit. Arvomerkit voidaan antaa myös ilman promootiota.
Tiedekuntaneuvostolla on oikeus promootion yhteydessä tai milloin muutoin katsotaan syytä olevan antaa kunniatohtorin arvo suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tiedekunnan edustamilla tieteen aloilla saavuttamiensa tai muiden erinomaisten ansioiden perusteella on tämän kunnianosoituksen arvoinen.
80 §
Yliopistossa voidaan suorittaa myös tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja ja järjestää täydennyskoulutusta.
81 §
Opetusministeriö määrää, jollei hyväksi lukemisen perusteista ole muuta säädetty, yliopistoa kuultuaan ne yleiset perusteet, joiden mukaan ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi yliopistossa, jollei hyväksi lukemisen perusteista ole erikseen säädetty.
Tiedekuntaneuvosto päättää kotimaisessa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta, jollei 77§:ssä mainituista asetuksista muuta johdu.
Tiedekuntaneuvosto päättää niin ikään ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta.
16 luku Opiskeluoikeus ja opiskelijat
82 §
Opiskelijaksi muita kuin 3 momentissa mainittuja tutkintoja suorittamaan voidaan yliopistoon hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät perustiedot.
Hallitus määrää ne perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä 77§:ssä mainituissa asetuksissa on säädetty.
83 §
Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää hallitus valtioneuvoston vahvistettua suunnitelman aloituspaikkojen määrästä ja opetusministeriön annettua suosituksensa valintaperusteista.
84 §
Sen, joka haluaa opiskella yliopistossa tutkintoa varten tai suorittaa erillisiä opintoja, on haettava kirjallisesti opiskeluoikeutta yliopistolta.
85 §
Tiedekuntaneuvosto valitsee opiskelijat. Perustutkintojen osalta tämä tapahtuu tiedekuntaneuvoston asettaman valintatoimikunnan tai hallituksen asettaman kahden tai useamman tiedekunnan yhteisen valintatoimikunnan esityksestä. Valintatoimikunta huolehtii valintamenettelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä.
Opetusministeriö voi 1 momentin estämättä määrätä, että opiskelijoiden valinnan suorittaa useamman korkeakoulun opiskelijoiden yhteisvalintaa varten asetettu toimielin.
86 §
Yliopistoon opiskelijaksi hyväksytty merkitään yliopiston opiskelijaluetteloon sen jälkeen, kun hän on asianmukaisesti ilmoittautunut yliopistoon.
Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi hallintoviraston määräämällä tavalla.
87 §
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 86§:ssä säädetyllä tavalla, poistetaan opiskelijaluettelosta.
Jos 1 momentissa tarkoitetusta syystä opiskelijaluettelosta poistettu opiskelija aikoo myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on pyydettävä hallintovirastolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaluetteloon.
88 §
Täydennyskoulutuksen vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta päättää hallitus.
17 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
89 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua taikka esitelmää tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.
90 §
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastamista varten tiedekuntaneuvosto määrää siten kuin tutkintosäännössä tai muuten tarkemmin määrätään esitarkastajia, tarkastajia ja vastaväittäjiä, joiden tulee antaa asiasta perusteltu kirjallinen lausunto.
91 §
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan.
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tekijälle on ennen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
92 §
Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.
93 §
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa.
Muun kirjallisen opintosuorituksensa kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada kuulustelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Kirjalliset 2 momentissa tarkoitetut opintosuoritukset on säilytettävä kuukauden ajan tulosten julkistamisesta lukien. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspaperistaan.
94 §
Kussakin tiedekunnassa on yksi tai useampi tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluvat hallituksen määräämä puheenjohtaja, jonka tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut yliopiston opettaja, sekä kaksi muuta hallituksen määräämää jäsentä, joista toisen tulee olla yliopiston opettaja.
Tutkintolautakunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille hallitus määrää henkilökohtaiset varamiehet, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisilla jäsenillä.
Tutkintolautakunnan toimikausi on yksi lukuvuosi.
95 §
Tutkintolautakunnassa saavat opintosuorituksen arvostelua koskevan asian käsittelyyn osallistua vain saman tai samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet.
Jos puheenjohtaja tai muu jäsen ei 1 momentin mukaan voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varamiehensä. Jollei varamieskään voi osallistua asian käsittelyyn, kutsuu hallitus asiaa varten lisäjäsenen, jolla on 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
96 §
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
97 §
Opiskelijalle, joka yliopistossa on syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuneeseen rikkomukseen, voi rehtori antaa muistutuksen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, on hänen saatettava asia hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet yliopistosta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.
98 §
Edellä 97§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittely kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle yliopiston hallinnossa toimivalle virkamiehelle.
Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi.
99 §
Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta. Jos vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden päätyttyä, voi arvostelun suorittava opettaja hylätä opintosuorituksen.
18 luku Muutoksenhaku
100 §
Yliopiston hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
101 §
Valitusta ei saa tehdä yliopiston hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:
opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;
opiskelijaksi valintaa;
professorin viran täyttämistä kutsusta;
tilapäisen virkamiehen ottamista;
apurahaa, avustusta tai stipendiä; taikka
muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.
Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
19 luku Erinäisiä säännöksiä
102 §
Virkarikoksesta syytetään yliopiston rehtoria, vararehtoria, professoria ja hallintojohtajaa Itä-Suomen hovioikeudessa.
103 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
20 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
104 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Tällä asetuksella kumotaan Kuopion yliopistosta 5 päivänä elokuuta 1983 annettu asetus (701/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
105 §
Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1989.
Rehtori ja ensimmäinen vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti 1 päivänä elokuuta 1990 alkavaksi nelivuotiskaudeksi ja toinen vararehtori toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1989 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1990.
Siihen asti kunnes rehtori ja vararehtorit on valittu ja heidän toimikautensa alkanut, jatkavat Kuopion yliopistosta annetun asetuksen (701/83) mukaisessa järjestyksessä valitut rehtori ja vararehtori yliopiston rehtorina ja ensimmäisenä vararehtorina.
106 §
Yliopiston osastoihin perustetut professorin ja apulaisprofessorin virat siirretään tällä asetuksella yliopistoon
107 §
Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.
Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell