Asetus Helsingin kauppakorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä
kumotaan Helsingin kauppakorkeakoulusta 16 päivänä marraskuuta 1984 annetun asetuksen ( 775/84 ) 66, 67 ja 93§ ja
muutetaan 4§, 5§:n 1 ja 4 momentti, 14§:n 2 ja 3 momentti, 16§:n 1 momentti, 17§:n 1 momentin 5, 6 ja 10 kohta sekä 4 momentti, 19§:n 1 ja 4 momentti, 21§, 26§:n 1 momentti, 29§:n 1 momentin 4-6 kohta, 32§:n 1 ja 2 momentti, 33§:n 2 momentin 1-3 ja 5 kohta, 35§:n 2 momentti, 37 ja 38§, 39§:n 2 momentti, 42§:n 1 momentti, 47§:n 2 momentti, 12 luvun otsikko, 50-54, 59 ja 63§, 64§:n 1 ja 4 momentti, 13 luvun otsikko, 65§, 72§:n 1 momentti, 78§:n 2 momentti, 16 luvun otsikko, 95§:n 1 momentti, 97§, 98§:n 1 momentin 4 ja 5 kohta ja 2 momentti sekä 99§, näistä 42§:n 1 momentti sellaisena kuin se on 24 päivänä toukokuuta 1985 annetussa asetuksessa (421/85) ja 51§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, näin kuuluviksi:
4 §
Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:
korkeakoulun vakinainen virkamies;
henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
dosentti ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja;
korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; ja
henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.
Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökun-taan.
5 §
Valtuustoon valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 30 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Jos valtuuston jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen.
14 §
Valtuuston varajäseniksi vaalilautakunta julistaa jokaisen vaaliliiton valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä niin monta kuin siitä on valittu jäseniä. Vaaliliittojen ulkopuolelta valittujen valtuuston jäsenten varajäseniksi vaalilautakunta julistaa heidän lukumääräänsä vastaavan määrän ensimmäisistä valitsematta jääneistä vaaliliittojen ulkopuolella olleista ehdokkaista.
Jos varajäseniä ei 2 momentin mukaisesti saada kaikille jäsenille, julistetaan 2 momentissa tarkoitettujen varajäsenten jälkeen järjestyksessä seuraaviksi varajäseniksi 1 momentissa tarkoitetun nimisarjan mukaisessa järjestyksessä ensimmäiset valitsematta jääneet ehdokkaat, joita ei ole julistettu varajäseniksi 2 momentin mukaan.
16 §
Valtuusto määrää hallitukseen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 12 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenistä tulee vähintään viisi määrätä korkeakoulun vakinaisista virkamiehistä. Lisäksi rehtori ja vararehtorit kuuluvat hallitukseen itseoikeutettuina jäseninä.
17 §
Hallituksen tehtävänä on:
päättää korkeakoululle jakamattomina myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista;
tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;
nimittää ne korkeakoulun vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä;
Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistavaksi 1 momentin 2, 12 ja 13 kohdassa tarkoitettuja asioita.
19 §
Kanslerin tulee olla tieteen ja taloudellisen kulttuurin hyväksi ansiokkaasti toiminut ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Kanslerina ei voi olla Helsingin kauppakorkeakoulun tai muun korkeakoulun vakinainen virkamies. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi sen jälkeen, kun korkeakoulun valtuusto on esittänyt kolme ehdokasta.
Kanslerin tehtävänä on toimia korkeakoulun kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Kansleri nimittää 51§:n 2 momentissa mainitut opettajat, toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajana sekä suorittaa muita tehtäviä siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
21 §
Muutoksenhakulautakuntaan kuuluvat kansleri puheenjohtajana sekä neljä muuta jäsentä. Valtuusto määrää muut jäsenet ja kullekin heistä kaksi henkilökohtaista varajäsentä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.
Muutoksenhakulautakunnan jäsenistä vähintään kahden tulee olla korkeakoulun vakinaisia professoreita ja yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Varajäsenellä tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisella jäsenellä.
26 §
Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;
kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;
kehittää ja johtaa korkeakoulun tiedotustoimintaa;
jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat korkeakoulun hallituksen päättämien perusteiden mukaisesti;
päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta tai opetusalan muuttamisesta korkeakoulun hallituksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti, jollei toisin ole säädetty;
valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan järjestystä ja korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä ja että opetusta ja laitoksia hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;
hyväksyä korkeakoulussa suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot; sekä
käsitellä muut asiat, jotka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan ovat rehtorin käsiteltäviä.
29 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;
nimittää ja ottaa vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei nimittäminen tai ottaminen kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;
myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei erikseen ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut korkeakoulun henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;
32 §
Tieteelliseen neuvostoon kuuluvat rehtori, vararehtorit, 35§:ssä tarkoitettujen laitosten johtajat ja perustutkimuksen laitoksen johtaja. Heidän lisäkseen valtuusto määrää tieteelliseen neuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kolme jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen on määrättävä korkeakoulun vakinaisista professoreista ja apulaisprofessoreista ja neljä jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen korkeakoulun muiden opettajien ja tutkijoiden keskuudesta. Kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä määrätään opiskelijoiden keskuudesta.
Ennen jäsenten ja varajäsenten määräämistä on asianomaisille ryhmille varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa. Valtuusto voi antaa määräyksiä siitä, miten esitykset tehdään.
33 §
Tieteellisen neuvoston tehtävänä on lisäksi:
valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden tieteellinen pätevyys;
tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta ja dosentin ottamisesta;
päättää viran opetusalan täsmentämisestä;
tehdä esitys yliassistentin ja lehtorin viran täyttämiseksi;
35 §
Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.
37 §
Laitosneuvoston tehtävänä on:
kehittää ja johtaa laitoksen toimintaa;
päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä;
tehdä esitys opetussuunnitelmaksi;
tehdä esitykset laitoksen osalta toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
tehdä esitys assistentin ja amanuenssin viran täyttämiseksi ja laitoksen muun henkilökunnan kuin sivutoimisen tuntiopettajan nimittämisestä tai ottamisesta;
tehdä esitys viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;
tehdä esitys tai antaa lausunto laitoksen avoinna olevan viran väliaikaisesta hoitamisesta sekä virkavapaudesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana;
määrätä tutkielmien tarkastajat sekä arvostella nämä opintosuoritukset tarkastajien lausunnon perusteella; sekä
käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty laitosneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Laitosneuvosto voi siirtää laitoksen johtajan ratkaistavaksi asian, joka ei ole laitoksen kannalta laajakantoinen tai tärkeä.
38 §
Laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen laitosneuvosto valitsee toimikaudekseen keskuudestaan vakinaisen virkamiehen, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.
Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä, että laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen voidaan määrätä vakinainen virkamies, joka ei ole suorittanut tohtorin tutkintoa tai tohtorin arvoon oikeuttavia opinnäytteitä.
39 §
Laitoksen johtajan tehtävänä on lisäksi:
jakaa laitosneuvostoa kuultuaan laitokselle jakamattomina myönnetyt määrärahat;
huolehtia siitä, että laitoksen opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä, ja tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat laitoksessa työskenteleville;
huolehtia laitoksen hankinnoista hallintoviraston antamien ohjeiden ja laitosneuvoston päätösten mukaisesti;
valvoa laitoksen määrärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;
tehdä esitys sivutoimisen tuntiopettajan ottamisesta; sekä
huolehtia siitä, että laitosneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa.
42 §
Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies. Kirjaston johtajana on ylikirjastonhoitaja.
47 §
Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
12 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
50 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
51 §
Professorin, ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.
Apulaisprofessorin, yliassistentin ja lehtorin nimittää kansleri. Kansleri ottaa myös dosentin.
Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.
Yliassistentin, assistentin, tutkimusassistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin ohjesäännössä määrätään.
52 §
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi päättää kuitenkin nimittävä viranomainen tai, jos virkamies on tasavallan presidentin nimitettävä, korkeakoulun hallitus.
53 §
Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.
Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
54 §
Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseen on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
59 §
Ennen virkaehdotuksen tekemistä tulee jokaisen professorin tai apulaisprofessorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi laitoksen johtajan määräämänä aikana julkinen opetusnäyte.
Laitosneuvosto arvostelee opetusnäytteet ja ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä opetustaito.
Laitosneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetustaito on aikaisemmin todettu.
63 §
Mitä 59§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.
64 §
Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka laitosneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.
Jos tieteellinen neuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä kanslerille esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.
13 luku Virkavapaus
65 §
Virkavapauden sekä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto. Vuotta pidemmän virkavapauden myöntää kuitenkin virkamiehelle, jonka tasavallan presidentti nimittää, korkeakoulun hallitus sekä muille nimittävä viranomainen.
72 §
Kukin opettaja toimittaa kokeet virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään.
78 §
Korkeakoulun hallitus määrää perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.
16 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
95 §
Edellä 94§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittely kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle korkeakoulun virkamiehelle, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.
97 §
Korkeakoulun vaalilautakunnan sekä muun hallintoelimen kuin kanslerin päätökseen saa valittamalla hakea muutosta jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä. Valitus tehdään korkeakoulun muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Korkeakoulun kanslerin ja muutoksenhakulautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
98 §
Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:
4)tilapäisen virkamiehen tai työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista;
virkavapautta vastaavaa vapautusta työsopimussuhteiselle henkilökunnalle;
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.
99 §
Virkarikoksesta syytetään korkeakoulun kansleria, rehtoria, vararehtoria, professoria, hallintojohtajaa, ylikirjastonhoitajaa ja apulaisprofessoria Helsingin hovioikeudessa.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1988.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Valtuusto valitaan sekä hallitus, tieteellinen neuvosto ja laitosneuvostot määrätään ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1989.
Muutoksenhakulautakunta asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti 1 päivänä elokuuta 1989 alkavaksi toimikaudeksi.
Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.
Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell