458/1988

Tätä asetusta sovelletaan Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnanväliseen 5 päivänä tammikuuta 1979 Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehtyyn sopimukseen (SopS 20/79) liittyvän kalastussäännön 1 §:ssä tarkoitettuihin Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöihin niin pitkälle kuin lohi, meritaimen ja merirautu niihin nousevat.

Lohen, meritaimenen ja meriraudun kalastuksessa saavat kalastukseen oikeutetut kalastusoikeutensa puitteissa noudattamalla jäljempänä olevissa säännöksissä olevia rajoituksia, käyttää seuraavia pyydyksiä:

Harrilauta ja siihen verrattavat pyyntivälineet ovat kielletyt.

Katkaravun ja täkyraksin (reketakle) sekä niitä jäljittelevienvieheiden ja syöttikalan käyttö on kielletty.

Kalastus vavalla ja vieheellä on kielletty:

Kukaan ei saa käyttää useampaa kuin kahta patoa tai kahta seisovaa verkkoa tai yhtä kumpaakin.

Kulkutusverkko ei saa olla 45 metriä pitempi eikä kulkutuksessa välimatka verkosta toiseen missään kohdassa 200 metriä lyhyempi. Kulkutuksessa ei verkkoa saa miltään kohdalta laskea 100 metriä lähemmäksi mitään padon osaa. Kulkutusta ei saa yhteen menoon harjoittaa 500 metriä pitemmälti, ja siinä saa käyttää vain yhtä venettä.

Padossa saa koukkuverkon ja mahdollisen johtoverkon (cuollo) yhteenlaskettu pituus olla enintään 80 metriä, laskettuna varsinaisesta padosta (patoverkko, doares). Samassa padossa saadaan käyttää enintään kolmea koukkuverkkoa tai rysää.

Lohen pyyntiin ei saa käyttää kudottuja pyydyksiä, joitten silmien solmuväli on pienempi kuin 58 millimetriä kahden vierekkäisen solmun keskipisteestä mitaten pyydyksen ollessa märkänä.

Meritaimenen ja meriraudun pyynnissä tulee verkon silmien solmuväli olla 40 ja 45 millimetrin välillä samalla tavalla mitattuna.

Kudotuissa pyydyksissä saa käyttää vain hampusta, puuvillasta tai kierretystä nailonista (nailon, terylen tai perlon) tehtyä lankaa.

Lohi, meritaimen ja merirautu ovat rauhoitettuja syyskuun 1 päivän alusta huhtikuun 30 päivän loppuun.

Nuotan veto on kielletty elokuun 1 päivän alusta huhtikuun 30 päivän loppuun.

Kulkuttaminen on kielletty kesäkuun 16 päivän alusta toukokuun 9 päivän loppuun.

Kaikki kudotut pyyntivälineet, myös rysät ja johdeverkot on otettava maalle heti vuosirauhoituksen alettua sekä verkkokohot, risut, vaajat ja pukit ym. viikon kuluessa sen jälkeen.

Lohi, meritaimen ja merirautu ovat rauhoitettuja sekä joessa että järvessä lukuun ottamatta vavalla ja vieheellä tapahtuvaa pyyntiä torstaista kello 19.00 maanantaihin kello 19.00.

Sanottuna aikana on patojen johdeverkot pidettävä veden yläpuolelle nostettuina ja kaikki muut kudotut pyydykset, potkut ja rysät mukaan luettuina maalla.

Mainitut kalalajit ovat rauhoitettuja myöskin vavalla ja vieheellä tapahtuvalta pyynniltä sunnuntaista kello 19.00 maanantaihin kello 19.00.

Joessa ja järvessä 200 metriä lähempänä joen niskaa tai suuta saadaan muun kalan kuin lohen, meritaimenen ja meriraudun pyyntiin käyttää vapaa ja viehettä sekä sellaista ilman virran suojusta olevaa seisovaa verkkoa, jonka korkeus on enintään 1,8 metriä ja verkon langan vahvuus korkeintaan 0,20 millimetriä. Verkkoa saa käyttää vain pohjassa. Näillä alueilla on voimassa mitä 5 ja 6 §:ssä on säädetty vuosi- ja viikkorauhoituksesta. Kuitenkin on mateen pyynti koukkopyydyksellä ja rysällä sallittua niin kauan kuin joet ovat jään peitossa.

Järvissä alueella, jotka ovat edellä mainittua etäisyyttä kauempana joen niskaa tai suuta voidaan sanottujen kalalajien pyyntiin käyttää nuottaa, rysää, pitkääsiimaa ja muita koukkupyydyksiä sekä sellaista seisovaa verkkoa, joka täyttää 1 momentissa olevat vaatimukset rakenteen ja käytön osalta.

Edellä 1 momentissa mainitut seisovan verkon rakennetta ja käyttöä koskevat rajoitukset eivät ole voimassa Pulmankijärvessä, Utsjoen järvilaajentumissa ja Kevojoen Njaggaljärvessä elokuun 20 päivän alusta kesäkuun 15 päivän loppuun.

Edellä 7 §:ssä tarkoitettujen kalalajien pyyntiä varten tehdyissä pyydyksissä ei solmujen väli saa olla, solmujen keskipisteestä mitaten, pyydyksen märkänä ollessa 30 millimetriä lyhyempi eikä 45 millimetriä pitempi. Kuitenkin on 7 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen rajoitusten estämättä 3 momentissa mainituissa vesistöissä ja siinä mainittuina aikoina lupa reeskan pyyntiin verkolla, jonka solmujen väli on vähintään 20 millimetriä.

Rysä ei miltään osalta, aitaverkko mukaan luettuna saa olla 1,5 metriä korkeampi.

Pyydyksissä ei saa käyttää verkkoa, joka on tehty metallilangasta.

Kalkin, myrkyllisten tai räjähtävien aineiden ja sähkövirran käyttäminen, niin myös tuulastaminen tai muun sellaisen terällä, kärjellä tai koukulla varustetun välineen käyttäminen, joka ei ole tarkoitettu kalan otettavaksi, on kalastuksessa kielletty. Samoin on kielletty käyttämästä koukulla varustettua välinettä sillä tavoin tai sellaisissa olosuhteissa, että kala voidaan koukuta. Kuitenkin on lupa käyttää kalakoukkua, kalakirvestä tai haavia apuvälineenä luvallisessä kalastuksessa.

Seisovaan verkkoon ja patoon on kiinnitettävä koho, josta selvästi käy ilmi kalastajan nimi ja osoite. Padossa voi merkintä kalastajan nimestä ja osoitteesta myös olla kilvessä, joka on kiinnitetty padon ulommaiseen vaajaan.

Sellaisia esineitä, jotka on tarkoitettu peloittamaan kalaa tai estämään sen vapaata kulkua, ei saa asettaa veteen tai sen yläpuolelle.

Padon tai seisovan verkon mitään osaa ei saa asettaa syväväylän keskiviivan yli pääväylässä eikä sellaisessa sivuväylässä, joka ei kesällä kuivu. Myöskään ei padon uloin osa miltään kohdalta saa ulottua 10 metriä lähemmäksi vastakkaista rantaa. Jos tällaisia pyydyksiä asetetaan joen vastakkaisilta rannoilta joko kohdakkain tai siten, että mikä tahansa padon osa on 120 metriä lähempänä mitä tahansa toisen padon osaa joen pituussuunnassa mitattuna, tulee vähintään yksi neljäsosa väylän leveydestä olla vapaa siten, ettei pyydyksien mitään osaa sijoiteta niin, että välimatka siitä syväväylän keskiviivaan on lyhyempi kuin yksi kahdeksasosa joen tai väylän leveydestä kesällä veden ollessa keskikorkeudella.

Samalla puolella jokea olevat padot eivät miltään osin saa olla 120 metriä lähempänä toisiaan, ellei patoja ole asetettu kahteen eri vyöhykkeeseen.

Sellaisen sivujoen kohdalla, johon lohi nousee, ei kudottuja pyydyksiä sivujoen ja pääjoen syväväylän keskiviivan välisellä alueella saa asettaa sivujoen alapuolella 200 metriä lähemmäksi sivujoen ja pääjoen välistä rajaa eikä sivujokeen 200 metriä lähemmäksi joen suuta.

Seisova verkko ei saa olla 30 metriä pitempi. Kahta tai useampaa verkkoa ei saa kytkeä yhteen, mikäli niiden yhteenlaskettu pituus olisi yli 30 metriä. Tämä verkon pituutta koskeva rajoitus ei kuitenkaan ole voimassa, kun verkkoa käytetään järvissä kauempana kuin 200 metriä joen niskasta tai suusta muun kalan kuin lohen, meritaimenen tai meriraudun kalastukseen.

Saman kalastajan seisovat verkot, joita käytetään lohen, meritaimenen tai meriraudun kalastukseen, eivät saa olla miltään osin 30 metriä lähempänä toisiaan lukuun ottamatta Pulmankijärvessä tapahtuvaa kalastusta.

Kahdelle eri kalastajalle kuuluvat seisovat verkot eivät saa miltään osin olla 60 metriä lähempänä toisiaan.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virran suojusta.

Kaikenlainen kalastus on kielletty Ylä-Pulmankijoen vesistössä jokisuusta niin pitkälle kuin lohi, meritaimen ja merirautu siihen nousevat sekä Utsjoessa joen suusta Utsjoen ja Nuorgamin välisen maantien siltaan saakka.

Kukaan ei saa pyydystää tai tappaa 25 senttimetriä pienempää lohta, meritaimenta tai merirautua mitattuna leuan päästä pyrstön kärkeen.

Alamittainen kala on viipymättä laskettava veteen. Sama koskee myös täysimittaista kalaa: