Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

449/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki valtion lainanannosta ja valtiontakauksesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku Lain soveltamisala

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitetusta määrärahasta myönnettävään valtion lainaan ja eduskunnan suostumuksen perusteella myönnettävään valtiontakaukseen.

2 §Toissijaisuus

Tämän lain säännöksiä sovelletaan vain, mikäli muussa laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa ei ole toisin säädetty.

2 luku Valtion lainananto

3 §Lainaehdot

Valtion varoista myönnettävän lainan korosta, laina-ajasta ja muista ehdoista päättää lainan myöntävä viranomainen valtion tulo- ja menoarviossa määrätyissä rajoissa. Lainan hoitoon liittyvistä lainaehdoista päättää kuitenkin lainaa hoitava viranomainen.

Laina voidaan myöntää ainoastaan velkakirjaa vastaan määräajaksi ja takaisin maksettavaksi kuoletusmaksuin. Viideksi vuodeksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi annettu laina voidaan määrätä maksettavaksi takaisin kokonaisuudessaan yhdellä kertaa.

Lainan vähimmäismäärästä säädetään asetuksella.

4 §Vakuus

Laina voidaan, jollei laissa ole toisin säädetty tai eduskunta määrärahaa myöntäessään ole toisin päättänyt, myöntää ainoastaan turvaavaa vakuutta vastaan. Laina kunnalle ja kuntainliitolle myönnetään vakuutta vaatimatta.

Lainansaaja on velvollinen pitämään vakuutena olevan omaisuuden riittävästi vakuutettuna.

5 §Valvonta

Lainan myöntäneellä viranomaisella on oikeus toimittaa tai toimituttaa lainansaajan taloutta ja toimintaa koskevia tarkastuksia. Lainansaaja on velvollinen esittämään kaikki tarvittavat tili- sekä muut asiakirjat ja selvitykset sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa.

Lainansaaja on velvollinen lainan myöntäneen viranomaisen määräämänä ajankohtana toimittamaan selvityksen lainavarojen käytösta.

Vakuuden antajan tai lainansaajan on annettava lainaa hoitavalle viranomaiselle tämän pyynnöstä vakuuden arvon toteamiseksi tarpeelliset selvitykset.

6 §Lainan erääntyminen ilman irtisanomista

Lainaa hoitava viranomainen voi vaatia lainan ilman irtisanomista heti maksettavaksi:

1)

jos korkoa tai lyhennystä ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä;

2)

jos lainoitettu tai vakuutena oleva omaisuus ulosmitataan myytäväksi;

3)

jos lainansaaja tai takaaja joutuu konkurssiin tai hakee akordia tai lakkauttaa maksunsa taikka jos takaaja kuolee, eikä lainansaaja kehotuksesta aseta riittävää vakuutta.

7 §Lainan määrääminen takaisinmaksettavaksi

Mikäli lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty, tai lainansaaja on antanut lainaa hakiessaan tai sen jälkeen olennaisesti väärän tiedon tai salannut lainan myöntämispäätökseen olennaisesti vaikuttaneen seikan, voi lainan myöntänyt viranomainen määrätä lainan heti osaksi tai kokonaan takaisin maksettavaksi.

Lainan myöntänyt viranomainen voi myös määrätä lainan heti takaisin maksettavaksi, jos lainansaaja ei ole noudattanut lainaehtoja tai jos ne lainavarojen käytön edellytykset, joilla laina on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet. Lainaa hoitava viranomainen voi määrätä lainan takaisinmaksettavaksi, jos lainasta annetun vakuuden arvo on alentunut niin paljon, ettei se enää vastaa lainan maksamatta olevaa määrää tai jos vakuuden ylläpito on laiminlyöty.

Milloin laina tai sen osa on 1 momentin nojalla määrätty maksettavaksi takaisin, lainansaajan on samalla suoritettava asetuksella säädettävä lisäkorko. Lisäkorkoa on suoritettava myös jo takaisin maksetulle lainamäärälle, jos maksu on tapahtunut sen jälkeen kun lainanantajaa on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla erehdytetty. Lisäkorko lasketaan kunkin lainaerän nostopäivästä maksupäivään tai määrättyyn takaisinmaksupäivään.

8 §Viivästyskorko

Lainan maksun viivästyessä lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien.

9 §Vähäisten lainasuoritusten periminen

Asetuksella säädetään markkamäärästä, jota vähäisempi korko, viivästyskorko tai muu suoritus voidaan periä lainan seuraavana eräpäivänä tai jättää viimeisen lainaerän osalta erikseen perimättä.

10 §Maksulykkäys

Lainaa hoitavalla viranomaisella on oikeus myöntää sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi lykkäystä lainan koron ja lyhennyksen maksamisessa yhteensä enintään yhdeksi vuodeksi laina-aikaa muuttamatta. Lykättävälle lainaerälle maksettavasta korosta säädetään asetuksella.

11 §Vakuutena olevan omaisuuden pakkohuutokauppa

Valtion edun turvaamiseksi voidaan tulo- ja menoarviossa osoitetuilla varoilla ostaa valtion saamisen vakuutena olevaa omaisuutta, joka myydään pakko- tai panttihuutokaupalla.

Huutokaupassa tulee valtiolle ostaa omaisuutta vain, mikäli se soveltuu valtion omaan käyttöön tai valtion saatava voidaan paremmin turvata myymällä omaisuus myöhemmin valtion toimesta. Valtiolle ostetun omaisuuden käytöstä päättää valtioneuvosto.

12 §Maksuvapautus

Lainan takaisin maksamisesta vapauttamiseen on saatava eduskunnan suostumus, jollei eduskunta ole suostunut siihen, että valtioneuvosto tai lainan myöntänyt viranomainen voi myöntää vapautuksen lainan takaisinmaksamisesta.

13 §Toimenpidemaksut

Lainan perimisestä, velkakirjan laatimisesta, kiinnityksen ja takauksen uudistamisesta, jälkipanttaussitoumuksen antamisesta ja muista lainanhoitoon liittyvistä toimenpiteistä sekä lainoja koskevien todistusten antamisesta voidaan periä maksu tai palkkio noudattaen mitä valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädetty.

3 luku Valtiontakaus

14 §Valtiontakauksen vastavakuus

Valtiontakaukselle on vaadittava vastavakuus, jollei eduskunta ole toisin päättänyt.

Mitä edellä 4§:ssä, 5§:n 3 momentissa ja 11§:ssä on säädetty, koskee myös valtiontakaukselle annettua vastavakuutta.

15 §Takausmaksu

Myöntäessään eduskunnan antaman suostumuksen perusteella kotimaisen tai ulkomaisen luoton tai muun siihen verrattavan sopimusvelvoitteen vakuudeksi valtiontakauksen on valtioneuvoston määrättävä siitä suoritettavaksi takausluoton pääoman tai sopimusvelvoitteesta valtiolle aiheutuvan vastuun mukaan määräytyvä maksu. Takausmaksu kannetaan sekä kertamaksuna että vuotuismaksuna, joiden määrät säädetään asetuksella. Takausmaksu voi olla kotimaiselle ja ulkomaiselle luotolle erisuuruinen.

Valtioneuvosto voi erityisistä syistä päättää, ettei takausmaksua määrätä.

Takausmaksu saadaan ilman tuomiota tai päätöstä ulosottaa siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

4 luku Asetuksenantovaltuus ja voimaantulo

16 §Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

17 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1988.

Lakia sovelletaan sen voimaantulopäivästä myös sitä aikaisemmin syntyneisiin lainasaamisiin. Näiden osalta peritään viivästyskorkoa ja 7§:ssä tarkoitettua lisäkorkoa kuitenkin vasta voimaantulopäivästä ja vain velkakirjaehtojen sallimissa rajoissa.

Valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista annetun lain 12 f§:n nojalla annettu asetus valtiontakauksista perittävistä maksuista (927/81) on voimassa siihen saakka, kunnes tämän lain 15§:n nojalla annettava asetus tulee voimaan.

Hallituksen esitys 93/87

Valtiovarainvaliok. miet. 10/88

Suuren valiok. miet. 24/88

Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ulla Puolanne

Sivun alkuun